Toggle sidebar

(ei otsikkoa)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja irkku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Aika monet siinä rakkauden ensihuumassa näkee itsensä punaposkisena rouva herttasena. Totuus koliikkeineen ja räkätauteineen iskee sitten päin pläsiä, kuin märkä rätti. Sit tullaan elleihin itkemään ""kun mies ei tee mitään ja kaikki menee päin peetä""
Alkuperäisen kanssa samaa mieltä. Tehkää ensin yksi lapsi ja katsokaa mihin voimavaranne riittää ja rakkautenne!!!!

Sulle yks: oot kyllä tosi pölkyn oloinen kun väännät ja jankkaat.
 
Meillä 2 lasta, molemmat alle kouluikäisiä. Vaimo naputtaa joka päivä kun ei ole yhtään omaa aikaa, eikä pääse minnekkään ja mun pitäisi myös osallistua perheen asioihin enemmän. Millä v****lla osallistun, kun olen 7-17 töissä, sen jälkeen kauppaan, minä teen useimiten ruuan. Joopajoo, missäs se mun oma aika on? Lapset on rakkaita, mutta mulle olisi kyllä yksi riittänyt, mutta vaimo halusi toisen vaikka sanoin ettei se mun mielestä ole hyvä ajatus. Nykyään en saa enää harrastaa yksin mitään, kaikki aika täytyy olla kimpassa, vaikka muuta puhuttiin, kun sovittiin perheen perustamisesta. Puhetta oli, että sovitetaan elämä niin , että molemmat voi edelleen harrastaa ja olla oma yksilönsä. eipä käynyt näin. Vaimo ei halua tehdä mitään kodin ulkopuolella ja minä en saa. Eikä seksikään enää maistu (kummallekkaan), kun aina on väsymys päällä ja vaimo näyttää hapanta naamaa. Et tälleen meidän perheessä.


ps. terveisiä vaimolle, tiedän että luet näitä juttuja!!!
 
Aika paljon näiltä palstoilta saa lukea kaikenlaista huuhaata. Älä ota näitä tosisssasi. Jokaisen löytää itselleen parhaan tavan. Minäkin omani löysin:: ja peräkkäin monta kertaa eikä se seksielämäämme häirinnyt.
 
Näin se liisakin vie keskustelua ""korkealla tasolla"" eteenpäin. Hyvä...

Jos olet ap;n kanssa samaa mieltä, niin lapsesi ollessa 6-8 vuotta teet toisen ja annat hoitovastuuta ensimmäiselle, ettei tarvitse miestä ja itseäsi rasittaa lastenhoidolla.

Onnea valitsemallasi tiellä, mutta säälin lapsiasi.

 
""Jenni"" nimimerkki olikin tuttu siitä keskustelusta, kun joku vastasi nimimerkillä ""Jenni"" ja sitten toinen Jenni sai raivokohtauksen, että joku käyttää hänen nimimerkkiään.

Sitten keskusteluun ilmoittautui kai kolmas ja neljäskin Jenni.

Ensimmäinen pyyteli anteeksi ja sanoi, ettei enää käytä nimimerkkiä, mutta raivopuuskankin saanut Jenni ilmoitti ettei IKINÄ enää käytä nimimerkkiä.

Mikäköhän oli lopputulos, kun yksi Jenni täällä kävi päälle kuin yleinen syyttäjä ;)
 
Meillä on kolme lasta, ikähaarukka 2-6. Mieleeni ei edes tulisi rutista tai kitistä muille! Mies on ollut töissä niin ulkomailla kuin toisella puolella kotimaatakin ja välistä olemme eronneet. Käytännössä katsoen olen kuin yh. En ole koskaan vaatinut mieheltä panosta lastenhoitoon muuta kuin sen, että jos minun täytyy käydä jossain, mies katsoo lapsia. Det passar bra. Jonkin aikaa olen käynyt viikonloppuna yötyössä ja mies on nyt lähistöllä töissä, jotta voi olla yöt kotona. Ystäväni taasen, heillä on yksi lapsi. Ystäväni kitisee kuinka hiton rankkaa on olla kotona lapsen kanssa kun mies käy töissä eikä osallistu. Valittaa ettei jaksa sitä ja ei jaksa tätä... Raivostuttavaa. Mies on kiltti ja tultuaan töistä tekee KAIKEN. Ja nyt sitten ystäväni on raskaana. Mietinkin, että vihjaisenko jo miehelle että kannattaa jo sanoutua irti töistä, jotta voi hoitaa kodin ;)
 
""annat hoitovastuuta ensimmäiselle, ettei tarvitse miestä ja itseäsi rasittaa lastenhoidolla.""

Ootko sä ihan terveen ihmisen kirjoissa? Eihän kukaan ole täällä sanonut, että hoitovastuu olisi muilla lapsilla! Mikä siinä on, ettei yks ymmärrä lukemaansa?
 
Ihan samaa mieltä, sillä en mä ainakaan liisan tekstistä huomannut mitään viittausta siihen,e ttä vanhempi lapsi olisi veövollinen hoitamaan pienempää.
Mutta niin tässä kuin muuallakin on jo todettu yks:n tarve veivata asiat ihan erilaiseksi kuin ne on.
 
Nim. ""Häh???"" ja ""Minä""

Olisihan se kiva, että ennenkuin alatte haukkumaan minua, PEREHTYISITTE koko keskusteluun tai AINAKIN ALKUPERÄISEN TEKSTIIN, jos siihen viitataan !

Ja teidän sisälukutaito oli mikä ? :)

Suora lainaus ap:n ensimmäisestä viestistä:
>>""Itse tein kersat 6-8 vuoden välein, näin sain nauttia jokaisen lapsen vauva- ja taaperoiästä täysin rinnoin, enkä polttanut itseäni ja miestäni loppuun... plussana vielä, että aina löytyi omasta perheestä lapsenlikka, kun halusi rauhassa tehdä omia hommia tai kölliä miehen kanssa sunnuntaiaamuisin pitkään;-))

Ja kaikki perustui siihen, että nimimerkki ""Liisa"" oli samaa mieltä kuin alkuperäinen...

Mikä tässä nyt oli niin vaikea ymmärtää? ;)

Väänsin sen näin suoraan, että Liisakin voisi ymmärtää, ""mihin yhtyi"" :)

Te, ""Häh???"" ja ""Minä"", tarvitsette näköjään myös sen, että kaikki väännetään teille rautalangasta ;)

Olkaat hyvä vaan !

... mutta sitten on turha kitistä jankkaamisesta :)

 
Juu, olen tosiaan Äitykkä minäkin, ja en voi muuta sanoa kuin että LUOJAN KIITOS! meinaan mun muksut on jo 19 ja 15 -vuotiaat! Itse olen ""vasta"" 43 v. ja voin sanoa teille kaikille rehillisesti että nyt vasta todella nautin elämästäni! Ei tarvitse enää tapella ja kinastella kuka vahtii penskoja ja kuka saa mennä minnekin ja mikä on omaa aikaa ja mikä ei jne.jne......ja olen vuosi sitten eronnut, eroa mietin n.10 vuotta ja päivääkään en ole eroa katunut eivätkä myöskään meidän lapset! Tämä oli parasta meille kaikille! Ei enää kenenkään tarvitse olla naama pitkällään ja tyytymätön elämään ! Voi että nautin kun saan vihdoinkin olla vapaa huonosta parisuhteesta ja kiitos ei mulle koskaan enää samaa helvettiä!!
 
Vielä kerran! ""aina tarvittaessa"" ei tarkoita joka päivä, eikä edes joka viikko, vaan silloin kun on TARVE, eikä se hoitotarve ollut kuin max puoli tuntia - tunti... ja me tai minä olimme myös AINA läsnä, ei jäänyt hoitovastuu lapsille. Myös kotityöt kuuluu meidän perheessä kaikille, eikä sekään tarkoita sitä, että ipanat siivoaa joka päivä tuntitolkulla.

Tämä meidän tyyli tehdä lapset suurella ikäerolla sopi meidän perheelle mainiosti ja uskoisin, että muillekkin ihan varteen otettava vaihtoehto, koska todella paljon kuulee juttuja, kuinka äiti on aivan näännyksissä ison urakan alla.
Läheskään aina ei perheen isällä ole mahdollisuutta osallistua kovin suurella panoksella kodin- ja lastenhoitoon, koska hän käy töissä ja työpäivät saattavat olla hyvinkin pitkiä ja/tai raskaita.

Itsestäni ei olisi esim. siskoni perheeseen, jossa kolme rasavilliä huolehtivat osaltaan, ettei siskolleni jäänyt yhtään omaa aikaa lasten ollessa pieniä. Olemme niin erilaisia sisaruudesta huolimatta, minä rauhaa ja leppeitä päiviä rakastava ja siskoni aina menossa, eikä hetkeäkään paikalla..ei edes nyt, kun muksunsa ovat jo isoja.

 
Kyllä ne lapset minunkin mielestäni kannattaa jo pienestä pitäen opettaa kantamaan vastuuta. Itselläni kun ei pienempiä sisruksia ole niin minä opettelin vastuun kantamisen hoitamalla eläimiä. Lehmiä, lampaita, koiria, ankkoja, kissoja yms. Onnelksi maalla asuin. :)
Ja kyllä oma huone pidettiin siistinä ja äitin kans leivottiin.Ruoan laitto oli kivaa kun sai äitiä auttaa. Ei tullu minusta pullamössöä enkä opeta omia lapsiakaan..!
Ja jotku aattelee että oon joku vanha akka. Ihan 22 v. oon vasta mutta sen kyllä tiedän että jos ei pienestä pitäen opi töitä tekemään niin ei niitä opi sitte ikinä. Se että katsoo pienten sisarten perään on NORMAALIA! Ja jos se tapahtuu välillä eli silloin tällöin kasvaa isojen sisarten itseluottamus koska he tuntevat olevansa vanhempiensa luoton arvoisia.
Mukavaa vaan että ""irkku"" ei tee lapsistaan pehmeitä ""playstation"" lapsia vaan opettaa vastuun kantamisen jo pienestä pitäen. :)
 
Jokainen tavallaan... Itselläni on kaksi lasta, nyt jo isoja, ikäeroa 2 vuotta. Koen itse päässeeni lasten kanssa tosi helpolla sen jälkeen kun nuorempi oli n. 2 v. Pienestä ikäerosta johtuen lapset olivat alle kouluikäisinä toistensa parhaat kaverit, leikkivät rauhallisesti keskenään pitkät tovit, joukkoon sopi kyllä hyvin yksi naapurin tyttökin. Ja näin vauva-aika oli kerralla eletty, lapsilla on aina samantyyppiset harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. Olisin kokenut paljon raskaampana aloittaa uudestaan alusta ensimmäisen ollessa n. 6 vuotta. Mies hoiti aina lapsia siinä missä minäkin ja molemmilla on ollut mahdollisuus harrastaa omiakin juttuja. Paljon on kyllä viihdytty koko porukallakin. Eli jollekin perheelle lasten pieni ikäero on varmaan paras vaihtoehto. Ehkä jos homma ei suju, ongelma onkin jossain muussa...
 
Olen samaa mieltä nimimerkki ""yks"" kanssa. Onhan hänellä selkeästi jotain mihin nojata ja hänen teoriansa on järkevä. Vain tyhmät koko elämänsä ""pilaa"" tekemällä lapset noin monen vuoden välein, itse teen peräkanaa ja jää aikaisemmin enemmän omaa aikaa putkeen. Älkääkä tarttuko sanaani ""pilaa""! Itsellänikin on lapsi, mutta myös silti on lupa elää ja mitä nopeammin lapset ovat osit, sitä aikaisemmin voi miehen kanssa tehdä juttuja. Kun ap:n nuorin lapsi on siinä iässä, että sen voi jättää yksin olemme mieheni kanssa jo tehneet vaikka mitä kaksin koska kaikki lapseni ovat isoja ja itsenäisiä! Hyvä ""yks"", kyllä jotain tolkkua pitää meidän naistenkin päähän takoa! nyt odotan hirveää valitustulvaa joten antaa tulla vaan!
 
Joo, jää aikaa olla miehen kanssa, jos suhde kestää muutaman vuoden vauvarumban!!!! Eikä ole tarkoitus päästä nopeasti lapsista eroon, minä ainkin nautin heidän jokaisesta vuodesta ja haikeana odotan sitä päivää, kun viimeinenkin lähtee pois kotoa.
 
Kiitos sympatioista ""Rouva x"" :)

""Rouva x"" ja "" toinen rouva""

Selvennykseksi, etten ole väittänyt, että lapsia ei saa tehdä pitkällä aikavälillä.

Olen sitä mieltä, että sitä ei pidä markkinoida AINOANA oikeana vaihtoehtona.

Se, mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Kaikista vaihtoehdoista (lasten ikäväleistä) löytyy hyvät ja huonot puolensa :)

Ja kuten huomaamme, äidit tuntuvat tuovan esille ne omasta mielestään parhaimmat puolensa omista valinnoistaan, mutta hyvä näin, että suurin osa on tyytyväisiä omiin valintoihinsa :)

Alkuperäinen aihehan oli valituksen vähentäminen...
 
Missä kohtaa luki, että jotenkin symppaisin sinua??

Kaikella on puolensa, joillekkin sopii ettei tekisi ollenkaan lapsia. Se kuitenkin on varmaa, että teki millä syklillä tahansa lapsensa, niin kaikilla on vaikeita ja raskaita päiviä. Minulla ainakin lapsen murrosikä on jotain, mikä saa pinnan joskus katkeamaan.
 
""toinen rouva"",

Lue viestini uudelleen.
Kiitin sympatioista vain rouvaa x :)

SEN JÄLKEEN osoitin viestin myös sinulle, ettei tarvitsisi kahteen kertaan kirjoittaa samaa asiaa...

... näin sitä jankkaamista syntyy :)
 

Similar threads

L
Mitä mieltä Sanna Kiisken nopeasta töihinpaluusta?
Viestiä
45
Luettu
3K
Aihe vapaa
"Amelie"
A
Palaas
Ei pikkuhousuja, rangaistus tuli
Viestiä
0
Luettu
45K
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
Palaas
Palaas
O
Hyödyllistä tietää...
Viestiä
5
Luettu
2K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa