Ei ole helppoa palata yhtäkkiä hoitovapaalta työelämään, kun EI OLE HOITOPAIKKOJA LAPSILLE!!

  • Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti
päivittäin vain soittoja toimistolle että paikka on saatava.. niitä pitää painostaa jos ei paikkoja kuulu koska velvollisuus ne paikat on kuitenkin järjestää. niin ei voi kyllä olettaa että heti olis saatava mutta parin viikon varoajalla kyllä, niitä pitää vaan muistuttaa siitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Omaa napaa??? Lapsen kannalta on MYÖS kurjaa, kun joutuu vaihtamaan hoitopaikkaa. Yleensä myös tuon ikäinen kaipaa enemmän kuin mitä pph kykenee tarjoamaan. Ja taas on muutos edessä kun esikouluun menee.
Tuotahan minäkin ajoin takaa....viis omasta navasta, oman lapsen napa on se tärkein, ainakin mulle :)
 
hmmm
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
niin no, sehän se riski siinä on aina olemassa... mutta täytyy kait sitä ajatella aina välillä muutakin kuin omaa napaa, eli siis jos lapsi olisi palannut samaan tarhaan olis joku muu joutunut viemään sen 10km tai enempi lasta perhepäivähoitajalle...
Kyllä mä ajattelen ensisijaisesti omien lasteni napoja eli hoitopaikan sopivuutta heille, etäisyyttä (vaikuttaa hoitopäivän pituuksiin oleellisesti, autottomia kun ollaan) jne...en jonkun ventovieraan muksun napaa.
Niin kauan kun tilanne on mikä on, pidän lasteni hyvistä päiväkotipaikoista kynsin ja hampain kiinni, kun ollaan kerran onnistuttu ne saamaan (oltuamme jonossa reilusti yli vuoden). Kun olin aikeissa ottaa pojan pois hoidosta keväällä, sain sekä lto:n että päiväkodin johtajan pelästymään: älä ihmeessä tee sitä, et kuitenkaan saa hänelle enää täältä paikkaa.
No tämmöisiä pulmatilanteita syntyy, kun lapset 'tarpeettomastikin' hoidossa pidetään. Ei varmasti vapaudu paikkoja tarvitseville! Kierre on valmis, kun jokainen hoitopaikan tarvitseva pitää hoitopaikan itsellään sen 5-6 vuotta, niin tässä välissä synytyneet lähiseudun uudet lapset ei mahdu lähipäiväkoteihin, vaan heitä kiikutetaan 10 km:n päähän. Ja sitten jos tälläinen perhe saakin lapsensa lähipäiväkotiin ja toinen on tulossa, ei esikoisen paikastakaan luovuta, jottei sitä menetetä kun se kerran on saatu!

Noh, asia on moni piippuinen. Suo siellä, vetelä täällä, joku vie aina lapsensa hoitoon kauemmas!
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
niin no, sehän se riski siinä on aina olemassa... mutta täytyy kait sitä ajatella aina välillä muutakin kuin omaa napaa, eli siis jos lapsi olisi palannut samaan tarhaan olis joku muu joutunut viemään sen 10km tai enempi lasta perhepäivähoitajalle...
Kyllä mä ajattelen ensisijaisesti omien lasteni napoja eli hoitopaikan sopivuutta heille, etäisyyttä (vaikuttaa hoitopäivän pituuksiin oleellisesti, autottomia kun ollaan) jne...en jonkun ventovieraan muksun napaa.
Niin kauan kun tilanne on mikä on, pidän lasteni hyvistä päiväkotipaikoista kynsin ja hampain kiinni, kun ollaan kerran onnistuttu ne saamaan (oltuamme jonossa reilusti yli vuoden). Kun olin aikeissa ottaa pojan pois hoidosta keväällä, sain sekä lto:n että päiväkodin johtajan pelästymään: älä ihmeessä tee sitä, et kuitenkaan saa hänelle enää täältä paikkaa.
No tämmöisiä pulmatilanteita syntyy, kun lapset 'tarpeettomastikin' hoidossa pidetään. Ei varmasti vapaudu paikkoja tarvitseville! Kierre on valmis, kun jokainen hoitopaikan tarvitseva pitää hoitopaikan itsellään sen 5-6 vuotta, niin tässä välissä synytyneet lähiseudun uudet lapset ei mahdu lähipäiväkoteihin, vaan heitä kiikutetaan 10 km:n päähän. Ja sitten jos tälläinen perhe saakin lapsensa lähipäiväkotiin ja toinen on tulossa, ei esikoisen paikastakaan luovuta, jottei sitä menetetä kun se kerran on saatu!

Noh, asia on moni piippuinen. Suo siellä, vetelä täällä, joku vie aina lapsensa hoitoon kauemmas!

Ei ole lapsen mielenterveyden kannalta hyvä vaihdella hoitopaikkoja. Pakkohan ei äitiyslomalla ole lasta hoidossa pitää täyttä päivää. Huono suunnittelu vaikuttaa siihen, että hoitopaikka voi olla kauempana, jos syntyvyys on alueella suuri. Sitä paitsi lapsi kaipaa jo tuon ikäisenä muutakin kuin kotona oloa ja silloin tällöin kerhotoimintaa. Lapsella on kontaktit tarhassa, ja kyläilyt eivät niitä paikkaa.

Nyt tämä ko lapsi on ensin yhdessä tarhassa, sitten pph, sitten taas muutos kun eskariin menee. Ryhmässä on osattava jo olla kun kouluun menee, kaverikontaktien solmiminen ei myöskään ole aina helppoa, kun joutuu menemään uuteen päiväkotiin eskariin kesken kaiken. Voi jopa käydä niin, että on puolet ajasta eskarissa ja puolet pph:ssa.

Päivähoidossa olisikin mietittävä lapsen parasta. Tämä ei kuulosta siltä.
 

Yhteistyössä