H
"heidi"
Vieras
Olen osa-aikaisella hoitovapaalla, johon työnantaja suostui ihan mukisematta kun osastoni toinen työntekijä oli osa-aikaiselle eläkkeellä. Nyt työkaverini jäi kokonaan pois eikä hänen tilalleen ole otettu uutta työntekijää, joten työkuormaa on kaikilla reippaasti. Minua on suoraan pyydetty luopumaan osa-aikaisuudesta, mutta kieltäydyin koska tämänhetkinen elämäntilanne ei sitä salli enkä muutenkaan halua luopua tästä "edusta" nyt vain työnanjan eduksi.
Tämän kieltäytymisen jälkeen olen sitten saanutkin kokea jos jonkinmoista savustusta. Milloin torua tulee sairaan lapsen kanssa kotiin jäämisestä (vaikka sairaslomalapun lääkäriltä sainkin), tehtävien huonosta hoidosta (mikä ei pidä paikkaansa, mutta en voi tehdä lyhyemmässä ajassa pidemmän päivän töitä ja tästäkin on alussa sovittu), liian pitkistä tauoista (mikä ei myöskään pidä paikkansa vaan ilmeisesti vessareissujakin on päivässä liikaa), työkavereiden liiallisesta kuormittamisesta (en pysty tekemään kaikkia töitä 4,5tunnissa vaan työkaverini joutuvat vastaamaan puhelimeeni ym. oman työpäiväni päätyttyä). Esimiehen asenne on myös muuttunut ja nykyään on hyvä jos hän enää tervehtii minua. uusimman haasteen asettivat kesälomat, joihin minulla ei ole sanomista kun olen muutenkin "niin paljon pois".
Kuitenkin teen työni kuten ennen lapsiani, ennen työtoverin eläköitymistä minua kehuttiin, mutta nyt yhtäkkiä on asetelma muuttunut ja olen täysin huono työntekijä, vaikka joustan vähän liiankin usein ja teen kokopäivän kun joku muu sairastuu ja useimpina päivinä minulla menee pidempään kuin siihen yhteen, sillä en töiltäni pääse lähtemään aiemmin.
Tämän kieltäytymisen jälkeen olen sitten saanutkin kokea jos jonkinmoista savustusta. Milloin torua tulee sairaan lapsen kanssa kotiin jäämisestä (vaikka sairaslomalapun lääkäriltä sainkin), tehtävien huonosta hoidosta (mikä ei pidä paikkaansa, mutta en voi tehdä lyhyemmässä ajassa pidemmän päivän töitä ja tästäkin on alussa sovittu), liian pitkistä tauoista (mikä ei myöskään pidä paikkansa vaan ilmeisesti vessareissujakin on päivässä liikaa), työkavereiden liiallisesta kuormittamisesta (en pysty tekemään kaikkia töitä 4,5tunnissa vaan työkaverini joutuvat vastaamaan puhelimeeni ym. oman työpäiväni päätyttyä). Esimiehen asenne on myös muuttunut ja nykyään on hyvä jos hän enää tervehtii minua. uusimman haasteen asettivat kesälomat, joihin minulla ei ole sanomista kun olen muutenkin "niin paljon pois".
Kuitenkin teen työni kuten ennen lapsiani, ennen työtoverin eläköitymistä minua kehuttiin, mutta nyt yhtäkkiä on asetelma muuttunut ja olen täysin huono työntekijä, vaikka joustan vähän liiankin usein ja teen kokopäivän kun joku muu sairastuu ja useimpina päivinä minulla menee pidempään kuin siihen yhteen, sillä en töiltäni pääse lähtemään aiemmin.
