Ei kutsua tarhakaverin synttäreille

Meillä on ollut sellainen tapa aina, että joka ei kutsu synttäreille, niin ei myöskään sitä kutsuta. Yksinkertaista.

 

Kuin munsta jotenkin tuntuu niinku hän kilpailis jostain syystä sun kanssa?
En tiiä, jotenkin sain vaan ton kuvan... Oisko hän sulle kateellinen jostain?
Mä jättäisin koko ihmisen hetkeks huomiotta, ihan kutsumatta kotiin...

 

Ymmärrättekö kukaan ystäväni käytöstä?
Olenko tulkinnut oikein että hänen täytyy saada tuntea syrjivänsä jotakin ja osoitaa paremmuuttaan jollekin, ja on nyt valinnut kohteeksi jostain syystä minut?

Minulla on ollut kuvauksesi kaltainen ystävä joskus. Jos en tehnyt, niin kuin hän halusi, hän kutsumatta minut synttäreilleen jne. Toivottavasti emme puhu samasta ihmisestä! Mutta minä heivasin hänet omasta elämästäni, enkä takaisin halua.
Älä reagoi nyt mitenkään. Tai jos reagoit, kysy asiasta vain tarhan työntekijöiltä ja pyydä heitä olemaan tiedustelustasi hiljaa.
Jos tarhassanne on ollut tapana kutsua kaikki tarhakaverit kylään syntymäpäivänä, kutsu jatkossa kaikki kaverit kylään. Yritä olla mahdollisimman neutraali.
Tuo kuvauksesi mukainen ihminen ei ole terve, jos hän pelaa pienten lasten tunteilla tuolla tavalla.

 

Kummallista käytöstä lapsen vanhemmilta, jos kutsuvat kaikki muut paitsi yhden. Jos taas kutsuvat muutaman tarhalaisen niin sitteen ok.

Meidänkin eskarimme halusi pyytää kaikki eskaripojat yhtä lukuun ottamatta (4 kpl). Me yritimme puhua hänelle järkeä, jotta yksi ei jäisi ulkopuoliseksi. Eskariopenkin kanssa puhuin asiasta ja hän oli sitä mieltä, että lapsen toivetta pitää kunnioittaa. Ei olisi sen yhden "väkisin kutsutunkaan" kannalta mukavaa, jos joku sitten synttäreillä vaikkapa töksäyttäisi jotakin siitä, että hänet on ollut "pakko" kutsua. Lapset osaavat olla julmia, omanikin. Ilokseni tämä yksi syrjään jätettykin kuitenkin pääsi aika nopeasti mukaan tuohon poikaporukkaan ja on noiden synttärien jälkeen vieraillut meillä moneen kertaan.

 

Onko mielestänne huolestuttavaa jos vähän päälle kolme vuotiasta ei kutsuta tarhan lasten synttäreille, vaikka tarhakaveri järjestää synttärit tarhakavereilleen?

Minä en ole kutsunut noin pieniä, enkä siis pitänyt lapsilleni noin pienenä kaverisynttäreitä. Isommalle ensi kerran 5v pienemmälle 4v. Enkä olisi noinkaan pienenä pitänyt, jos olisi sukulaisia,jotka käyvät lasteni synttäreillä. Mutta kun eivät käy matkan vuoksi.

 

Kummallista käytöstä lapsen vanhemmilta, jos kutsuvat kaikki muut paitsi yhden. Jos taas kutsuvat muutaman tarhalaisen niin sitteen ok.

Meidänkin eskarimme halusi pyytää kaikki eskaripojat yhtä lukuun ottamatta (4 kpl). Me yritimme puhua hänelle järkeä, jotta yksi ei jäisi ulkopuoliseksi. Eskariopenkin kanssa puhuin asiasta ja hän oli sitä mieltä, että lapsen toivetta pitää kunnioittaa. Ei olisi sen yhden "väkisin kutsutunkaan" kannalta mukavaa, jos joku sitten synttäreillä vaikkapa töksäyttäisi jotakin siitä, että hänet on ollut "pakko" kutsua. Lapset osaavat olla julmia, omanikin. Ilokseni tämä yksi syrjään jätettykin kuitenkin pääsi aika nopeasti mukaan tuohon poikaporukkaan ja on noiden synttärien jälkeen vieraillut meillä moneen kertaan.

Minä olisin kutsunut kaikki. Ja seurannut vierestä, ettei kukaan jää ulkopuoliseksi.

 

Kummallista käytöstä lapsen vanhemmilta, jos kutsuvat kaikki muut paitsi yhden. Jos taas kutsuvat muutaman tarhalaisen niin sitteen ok.

Meidänkin eskarimme halusi pyytää kaikki eskaripojat yhtä lukuun ottamatta (4 kpl). Me yritimme puhua hänelle järkeä, jotta yksi ei jäisi ulkopuoliseksi. Eskariopenkin kanssa puhuin asiasta ja hän oli sitä mieltä, että lapsen toivetta pitää kunnioittaa. Ei olisi sen yhden "väkisin kutsutunkaan" kannalta mukavaa, jos joku sitten synttäreillä vaikkapa töksäyttäisi jotakin siitä, että hänet on ollut "pakko" kutsua. Lapset osaavat olla julmia, omanikin. Ilokseni tämä yksi syrjään jätettykin kuitenkin pääsi aika nopeasti mukaan tuohon poikaporukkaan ja on noiden synttärien jälkeen vieraillut meillä moneen kertaan.

ihmetouhua vanhemmilta ja eskariopelta. todella ilkeää meininkiä nykysuomessa. Lapset eivät töksäyttele mitään, jos heille opettaa, että porukalla ollaan ja kaikki kuuluvat porukkaan.

 

Kummallista käytöstä lapsen vanhemmilta, jos kutsuvat kaikki muut paitsi yhden. Jos taas kutsuvat muutaman tarhalaisen niin sitteen ok.

Meidänkin eskarimme halusi pyytää kaikki eskaripojat yhtä lukuun ottamatta (4 kpl). Me yritimme puhua hänelle järkeä, jotta yksi ei jäisi ulkopuoliseksi. Eskariopenkin kanssa puhuin asiasta ja hän oli sitä mieltä, että lapsen toivetta pitää kunnioittaa. Ei olisi sen yhden "väkisin kutsutunkaan" kannalta mukavaa, jos joku sitten synttäreillä vaikkapa töksäyttäisi jotakin siitä, että hänet on ollut "pakko" kutsua. Lapset osaavat olla julmia, omanikin. Ilokseni tämä yksi syrjään jätettykin kuitenkin pääsi aika nopeasti mukaan tuohon poikaporukkaan ja on noiden synttärien jälkeen vieraillut meillä moneen kertaan.

ihmetouhua vanhemmilta ja eskariopelta. todella ilkeää meininkiä nykysuomessa. Lapset eivät töksäyttele mitään, jos heille opettaa, että porukalla ollaan ja kaikki kuuluvat porukkaan.

Näin juuri!!

 

Meiän vähän päälle kolmevuotias on ollut puoli vuotta tarhassa, eikä ole kutsuttu kenenkään synttäreille. En tiiä eivätkö tapaa täällä pitää kutsuja vai eikö vaan ole listalla. yhen kerran olen lapsen kuullut puhuvan jonkun synttäreistä, että hänkin pääsee sinne, vaan kutsua ei ole kuulunut.

Mietin tossa lapsen omia tulevia synttäreitä, että kuuluuko sit kutsua ketä/ketään? Mä en oikeastaan tiedä edes kaikkien lasten nimiä saati tunne vanhempia.

mun vanhempaa lasta ei kutsuttu koko tarha-aikana kenenkään synttäreille eikä kuopustakaan ole kutsuttu kuin yksille. jostain syystä nuo lapseni eivät ole halutuimpien kavereiden joukossa, vaikka ovat ymmärtääkseni ihan normaaleja ja mukavia, en tiedä miks ei kelpaa edes saman talon lasten synttäreille.

Jos ovat rauhallisia ja keskittymiskykyisiä ja ei joka päivä eri vaatteet? Nykyään pitää olla äänekäs egoisti niin on suosittu.

 

Hetken olin sitä mieltä et kutsuisin sun asemassasi "ystäväsi" lapsen lapsesi synttäreille...mut sitten harkittuani uudestaan pohdin sitä, että olisi ihan oikein hänelle kun hekään eivät kutsuneet lastasi juhliin. Ehkäpä hänen silmänsä avautuisivat, ja voisi miettiä miten tässä näin kävi. Mietityttä tuo kaverisi lapsen käyttäytyminen...miten juhlat sujuvat jos yksi on tuollainen joka muita lyö tai tuuppii.

 

Kummallista käytöstä lapsen vanhemmilta, jos kutsuvat kaikki muut paitsi yhden. Jos taas kutsuvat muutaman tarhalaisen niin sitteen ok.

Meidänkin eskarimme halusi pyytää kaikki eskaripojat yhtä lukuun ottamatta (4 kpl). Me yritimme puhua hänelle järkeä, jotta yksi ei jäisi ulkopuoliseksi. Eskariopenkin kanssa puhuin asiasta ja hän oli sitä mieltä, että lapsen toivetta pitää kunnioittaa. Ei olisi sen yhden "väkisin kutsutunkaan" kannalta mukavaa, jos joku sitten synttäreillä vaikkapa töksäyttäisi jotakin siitä, että hänet on ollut "pakko" kutsua. Lapset osaavat olla julmia, omanikin. Ilokseni tämä yksi syrjään jätettykin kuitenkin pääsi aika nopeasti mukaan tuohon poikaporukkaan ja on noiden synttärien jälkeen vieraillut meillä moneen kertaan.

ihmetouhua vanhemmilta ja eskariopelta. todella ilkeää meininkiä nykysuomessa. Lapset eivät töksäyttele mitään, jos heille opettaa, että porukalla ollaan ja kaikki kuuluvat porukkaan.

Näin juuri!!

Kummasti ne vain töksäyttelevät, omanikin, vaikka hyvät tavat olen pojalleni yrittänyt opettaa. Ja poikani ja tämän syrjityn pojan suhteen olen ottanut alusta asti tosissani, jotta tilanne paranisi. Täälläkin olen asiasta aiemmin kirjoittanut: http://kaksplus.fi/keskustelu/t1029595

 

Tarhan mukaan lapsilla ei ole kinaa. Ystäväni lapsi on kyllä pieni nyrkkisankari. Häntä on pidetty jäähyllä siitä kun hän on purrut muita lapsia ja lyönyt ja tuuppinut. Myös omaani, mutta tarhan mielestä ei enempää kuin muitakaan lapsia. Sillä hän lyö kaikkia muitakin.
Ystäväni on vain todennut että hänen lapsensa ei tykkää kaikista lapsista.
Ilmeisesti ei sitten pidä minun lapsestani.

No siis ystäväsihän on aivan todella röyhkeä ja kasvattaa kiusaajaa, joka on itsekin. Onkohan nuori äiti?

Huhhuh! Mikähän hänenkin kasvatuksessa mennyt vikaan?

 

Kummallista käytöstä lapsen vanhemmilta, jos kutsuvat kaikki muut paitsi yhden. Jos taas kutsuvat muutaman tarhalaisen niin sitteen ok.

Meidänkin eskarimme halusi pyytää kaikki eskaripojat yhtä lukuun ottamatta (4 kpl). Me yritimme puhua hänelle järkeä, jotta yksi ei jäisi ulkopuoliseksi. Eskariopenkin kanssa puhuin asiasta ja hän oli sitä mieltä, että lapsen toivetta pitää kunnioittaa. Ei olisi sen yhden "väkisin kutsutunkaan" kannalta mukavaa, jos joku sitten synttäreillä vaikkapa töksäyttäisi jotakin siitä, että hänet on ollut "pakko" kutsua. Lapset osaavat olla julmia, omanikin. Ilokseni tämä yksi syrjään jätettykin kuitenkin pääsi aika nopeasti mukaan tuohon poikaporukkaan ja on noiden synttärien jälkeen vieraillut meillä moneen kertaan.

ihmetouhua vanhemmilta ja eskariopelta. todella ilkeää meininkiä nykysuomessa. Lapset eivät töksäyttele mitään, jos heille opettaa, että porukalla ollaan ja kaikki kuuluvat porukkaan.

Näin juuri!!

Kummasti ne vain töksäyttelevät, omanikin, vaikka hyvät tavat olen pojalleni yrittänyt opettaa. Ja poikani ja tämän syrjityn pojan suhteen olen ottanut alusta asti tosissani, jotta tilanne paranisi. Täälläkin olen asiasta aiemmin kirjoittanut: http://kaksplus.fi/keskustelu/t1029595

ei tosiaan kiinnosta lukea ketjuja, miten kasvatusvastuulliset antavat luvan kiusata. Pahaa tekee jo nyt. En avaa mutta kyllä on ilkeitä vanhempia ja kasvattajia nykyään.

 

ei tosiaan kiinnosta lukea ketjuja, miten kasvatusvastuulliset antavat luvan kiusata. Pahaa tekee jo nyt. En avaa mutta kyllä on ilkeitä vanhempia ja kasvattajia nykyään.

Ketjussa kerron, kuinka sain eskaritädiltä kiitokset siitä, että juuri me autoimme muut lapset hyväksymään tuon syrjityn pojan. Mutta ei todellakaan ole pakko lukea.

 

Tiedän että lapsestani kyllä pidetäänkin. En niinkään pohdi sitä. Eikä lapseni ihan nynny ole, hän osaa pitää kyllä kohtuudella puoliaan.

Pohdin ystäväni asennetta. Asennetta siihen, että hänen mielestään hänen lapsensa ei pidä joistakin henkilöistä, jos lyö heitä. Ja silloin tämä ystäväni ei halua ilmeisesti olla tekemissä
näiden ihmisten kanssa, joista lapsi ei tykkää.

Mietin omaa asennettani, että pitäisikö minun käyttäytyä samoin kuin ystäväni. Härnätä ystävääni ja jättää hänen lapsensa kutsumatta synttäreillemme. Kutsua ne muut lapset.
Ja sitten hehkuttaa sitä.

Ystävälleni on tärkeää että hänen lapsensa on suosittu. Ystäväni itse on todella lihava. En tiedä johtuuko tämä hänen heikosta itsetunnostaan. Mielestäni häntä ei ole syrjitty, ainakaan lukossa mistä hänet olen tuntenut, mutta onhan mahtava lihavuus kuitenkin jonkilainen rasite. Ehkä hän on siitä kärsinyt ja oireilu ilmenee vasta nyt.
Tätä mietin.

Näinhän se on. Oikeasti ne rumat ihmiset ovat yleensä sitä sekä sisältä että ulkoa, kuten tämä ystäväsi. Kauniit ihmiset kauniita ulkoa ja sisältä.

 

Tiedän että lapsestani kyllä pidetäänkin. En niinkään pohdi sitä. Eikä lapseni ihan nynny ole, hän osaa pitää kyllä kohtuudella puoliaan.

Pohdin ystäväni asennetta. Asennetta siihen, että hänen mielestään hänen lapsensa ei pidä joistakin henkilöistä, jos lyö heitä. Ja silloin tämä ystäväni ei halua ilmeisesti olla tekemissä
näiden ihmisten kanssa, joista lapsi ei tykkää.

Mietin omaa asennettani, että pitäisikö minun käyttäytyä samoin kuin ystäväni. Härnätä ystävääni ja jättää hänen lapsensa kutsumatta synttäreillemme. Kutsua ne muut lapset.
Ja sitten hehkuttaa sitä.

Ystävälleni on tärkeää että hänen lapsensa on suosittu. Ystäväni itse on todella lihava. En tiedä johtuuko tämä hänen heikosta itsetunnostaan. Mielestäni häntä ei ole syrjitty, ainakaan lukossa mistä hänet olen tuntenut, mutta onhan mahtava lihavuus kuitenkin jonkilainen rasite. Ehkä hän on siitä kärsinyt ja oireilu ilmenee vasta nyt.
Tätä mietin.

Näinhän se on. Oikeasti ne rumat ihmiset ovat yleensä sitä sekä sisältä että ulkoa, kuten tämä ystäväsi. Kauniit ihmiset kauniita ulkoa ja sisältä.

Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Ainakaan tuo viimeinen lause ei päde tosielämässä....

 

Tiedän että lapsestani kyllä pidetäänkin. En niinkään pohdi sitä. Eikä lapseni ihan nynny ole, hän osaa pitää kyllä kohtuudella puoliaan.

Pohdin ystäväni asennetta. Asennetta siihen, että hänen mielestään hänen lapsensa ei pidä joistakin henkilöistä, jos lyö heitä. Ja silloin tämä ystäväni ei halua ilmeisesti olla tekemissä
näiden ihmisten kanssa, joista lapsi ei tykkää.

Mietin omaa asennettani, että pitäisikö minun käyttäytyä samoin kuin ystäväni. Härnätä ystävääni ja jättää hänen lapsensa kutsumatta synttäreillemme. Kutsua ne muut lapset.
Ja sitten hehkuttaa sitä.

Ystävälleni on tärkeää että hänen lapsensa on suosittu. Ystäväni itse on todella lihava. En tiedä johtuuko tämä hänen heikosta itsetunnostaan. Mielestäni häntä ei ole syrjitty, ainakaan lukossa mistä hänet olen tuntenut, mutta onhan mahtava lihavuus kuitenkin jonkilainen rasite. Ehkä hän on siitä kärsinyt ja oireilu ilmenee vasta nyt.
Tätä mietin.

Näinhän se on. Oikeasti ne rumat ihmiset ovat yleensä sitä sekä sisältä että ulkoa, kuten tämä ystäväsi. Kauniit ihmiset kauniita ulkoa ja sisältä.

Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Ainakaan tuo viimeinen lause ei päde tosielämässä....

Mutta tunnen itse aika monta rumaa, jotka on rumia sisältäkin. Katkeria ja kateellisia ja inhottavia selkään puukottajia.

 

No jos sen synttärisankarin perheessä käytäntö on se, että lapsi saa ite päättää, ketä synttäireille kutsutaan. Ja meillä esim ku poika alko nimeämään, ketä syndeilleen haluaa, niin tuli kaikki muut nimet luokasta, paitsi pari poikaa, jotka ns. kiusaa häntä koulussa tai on muuten ilkeitä jne.
Eli ajan tällä takaa sitä, että jos sun poika ja tää synttärisankari ei oikeesti tuu juttuun keskenään ja jos ei niin miksi.....
Muta ei ilmanmuuta voi olettaa, että aina ja kaikki kutsutaan joka ainoaan kissanristiäisiin, mikkä kylillä pijetään.

 

No niin, kyse on siitä että ystäväni lapsi on saman ikäinen ja samassa tarhassa. Ja siis järjestää kaverisynttärit. Mutta ei ole kutsunut meitä, vaikka on kutsunut siis lähes kaikki muut.
Onko se normaalia?

se että äidit on ystäviä ei automaattisesti tarkoita sitä että lapset olisi kavereita eikä myöskään päinvastoin. Ja jos jäi kutsumatta muukin kuin tuo ap:n lapsi, niin ei siinä mitään sopimatonta kuitenkaan. Ei kaikkia voi kutsua eikä tarvitse ja lapsihan kuitenkin itse määrittelee ne kaverinsa, ainakin meillä ovat saaneet määritellä

 

Joku sanoi että nehän oli vain yhdet synntärit. Niin oli, joten en niistä välitäkkään, vaan siitä että en näe ystävässäni mitään merkkejä että hän muuttaisi toimintaansa. Hän on taistelemassa ja rehvastelemassa lapsensa puolesta. Ja minä en edes ymmärrä että mitä ihmettä hän taistelee ja rehvastelee, kun kaikki lapset kuitenkin leikkii yhdessä.
Mitä nyt hänen lapsensa tarhatätejen mukaan väliin rieuu ja lyö.

kummalle ne synttärit oli nyt tärkeämmät ja kutsuttujen joukkoon kuuluminen lapselle vai sinulle ap? Lasten synttärit on lasten synttärit ja lasten kaverit on lasten kaverit ja lapsillakin voi tulla välillä erimielisyyttä mutta vanhempien erimielisyyksiä ei pidä lasten juttuihin sotkea vaan antaa lasten olla lapsia ja luoda itse ne kaverisuheensa.

 

Mun mielestä kolmevuotiaan maailma ei kaadu siihen, että kerran jätetään kutsumatta synttäreille, joten en jäisi itse vatvomaan asiaa sen enempää.

 

ap:lle: Unohda tuollainen kaveri! Jos todellakin hän kunnioittaisi poikansa toivetta olla kutsumatta sinun lasta olisi voinut puhua siitä sinulle. Olisitte yhdessä keksineet ratkaisun ja sinä tietäisit mistä kutsumattomuus johtuu. Tuossa on minusta kyse ainoastaan kilpailusta joka onkin nyt sinun ja hänen välillä. Ja siis hänestä, ei sinusta. Jotkut kai ei osaa vaan olla tyytyväisiä vaan heidän tarvitsee yrittää olla parempia kuin toiset. Kaveruutta se ei ole. Hän on vaan tainut keksiä ensimmäistä kertaa jonkun todella hyvän tavan (mielestään) olla parempi kuin sinä. Sairasta kostaa lapsen kautta ja jos hänen lapsi on jo tarhassa väkivaltainen se tuskin kovin paljon kavereita saa myöhemminkään. Siis oikeita kavereita!

 

Mulla oli yksi tuttu joka kuulostaa samalta... Kaikki mitä minä saan on pois häneltä! Hän sai keskenmenon - Olin kuulemma tyytyväinen. Hän sai lapsen ja me emme- kaikki oli hyvin! Minä tulin raskaaksi - hän ei edes onnitellut vaikka aiemmin oli niin tukena. Minä sain lapsen - hän on parempi äiti, lapsi on parempi... Ei kannata välittää vaan unohtaa ; )

 

No niin, kyse on siitä että ystäväni lapsi on saman ikäinen ja samassa tarhassa. Ja siis järjestää kaverisynttärit. Mutta ei ole kutsunut meitä, vaikka on kutsunut siis lähes kaikki muut.
Onko se normaalia?

Meillä ainakin lapset on saaneet itse päättää, ketä kutsuvat. Miksi kutsua sellaisia, joista ei pidä?

 

Ei kovin ystävältä vaikuta..