No niin... Nyt sitten alatte valmistautua tulevaan. Vietä aikaa isäsi kanssa, ja tukekaa kaikki toisianne.Tuli äsken uutisia lisää. : /
Veli oli jutellu pitkään hoitajan kanssa, isällä on etäispesäkkeitä koko kehossa. :'(
Itkettää nyt, kyllähän mie tiesin että isän kuolema on vain ajan kysymys, mutta tieto
että isällä on etäispesäkkeitä, ni tietää ettei isällä ole paljoa aikaa.
Lämmin kiitos :heart:lämmin halaus:hug:
Voimia teille kaikille. :hug:
Läheisen ja rakkaan kärsimys ja tietoisuus siitä, ettei sitä mitenkään voi oikein helpottaa on kamalaa . :hug:
Voimia, olen tuonkaltaista joskus läpikäynyt ja se koskee. :'(
:hug:
Kiitos. :heart::hug: :heart:
Lämmin kiitos. :heart:No niin... Nyt sitten alatte valmistautua tulevaan. Vietä aikaa isäsi kanssa, ja tukekaa kaikki toisianne.
Te selviätte kyllä!! Isäsi elää hyvän elämän juuri niin pitkään kuin on tarkoitettu ja poistuu sitten aikanaan syvästi rakastettuna.
Paljon jaksamisia ja positiivista mieltä. Olet mielessä!! :heart: :heart: :heart:
Kiitos :heart: :heart:Surullista luettavaa.Muistot isän ja anopin taistelusta syöpää vastaan muistuu mieleen. Voimia
teille kaikille:hug::hug:
Iso kiitos :heart: :heart:Voi sinua pientä :hug:....
Voimia ja jaksamista tulevaan, ihan teille jokaiselle :hug:....
Nyt nautitte yhdessäolon hetkistä, rakastatte ja tuette toisianne :hug:...
Läheisen ja rakkaan ihmisen menetykseen ei voi ikinä valmistautua...mutta ikinä ei voi tuhlata rakkautta liiaksi...Rakastakaa siis isosti ja vahvasti, nyt ja aina :hug: :heart:...
:hug:...olen pahoillani menetyksestäsi....Kyllä minä muistan sen, kun pelkäsi jokaisen puhelun olevan juuri SE puhelu.
Se tulikin, silloiseen numeronäyttöpuhelimeen, äiti oli soittanut sairaalasta, vain vähän yli 5 min sen jälkeen kun lähdin sieltä kotiin.
Kiitos, siitä on jo vuosia. Mutta tälläisiä ketjuja lukiessa muistuu mieleen.:hug:...olen pahoillani menetyksestäsi....
Niin, sen tietää jossain vaiheessa tulevan ja pelkää sitä.Kyllä minä muistan sen, kun pelkäsi jokaisen puhelun olevan juuri SE puhelu.
Se tulikin, silloiseen numeronäyttöpuhelimeen, äiti oli soittanut sairaalasta, vain vähän yli 5 min sen jälkeen kun lähdin sieltä kotiin.
:hug: olen pahoillani :hug:Kiitos, siitä on jo vuosia. Mutta tälläisiä ketjuja lukiessa muistuu mieleen.
Kuinka raskas olikaan nostaa se luuri, ja soittaa sairaalaan takaisin.
Lämmin kiitos siullekkin. :heart:Olen kamalan pahoillani huonoista uutisista Kais :hug: Onhan se tieto shokki, vaikka sitä olisi jollain tasolla valmistautunut tai tiennyt. Se muuttuu todelliseksi kun sen joku ääneen kertoo. :hug: Voimia tuleviin päiviin ihan kaikille.
Kiitos siulle.Halaus tuntemattomalta! :hug: