EI kiitos Viikko/ Viikko systeemille

[musta kahvi]

[QUOTE="vieras";29068738]Jos lapsi olisi siellä, niin isä ei iltaisin hänen kanssaan olis? Ja mitä tarkoittaa tissuttelu? Vetääkö perseet joka ilta?

Mitä väliä on miten nukkuu ja herää viikonloppuna?

Huoh. Miksi teit lapsen hänen kanssaan? Kato peiliin, itse sinä sen valinnan teit.[/QUOTE]


Sä varmaan osaat ratkaista ja korjata maailman kaikki ongelmat ja olet itse elänyt oikein ja täydellisen virheettömästi koko elämäsi?:saint:

I love besserwisser`s !

 

[Data]

Juuri näin! Ja lisäisin vielä että edes tissuttelu ei ole hyväksyttävää jos on pieni lapsi vastuulla.

Tuo tuo ei ole niin itsestäänselvää http://kaksplus.fi/keskustelu/pluss...astuutonta-juoda-3-siideria-jos-lapsi-kotona/

 

[Kenellä asenne?]

[QUOTE="vieras";29068611]Mielenkiintoista, miten äidit täällä "kieltäytyvät" antamasta lasta isälle koko viikoksi... Kertoo paljon asenteista.[/QUOTE]

Eri asia varmaankin jos kyse olisi koko viikosta mutta aloituksessahan kerrotaan että mies ei hoitaisi lasta itse vaan laittaisi hoitoon. Ja viikonloput olisi mummolassa. Äiti ei siis halua laittaa noin pientä lasta päivähoitoon. Tottakai tähän verrattuna on fiksumpaa jättää lapsi pääasiallisesti äidin luokse kotihoitoon ja isälle silloin kun isä todella pystyy/jaksaa lapsen kanssa olla.

 

["vieras"]

[QUOTE="Anne";29068677]Antaisitko itse? Jos lapsen isä käy päivät töissä ja illat on niin kiireinen ettei ehdi olla lapsen kanssa. Lisäksi on paha taipumus tissutella oli lapsi hänellä tai ei ja viikonloput lapsi toki olisi pe-su mummolassa. Isällä ei ole niin tarkkaa milloin syö, herää, syökö edes, ei tarvitse pestä hampaita ei käsiä jnejne..[/QUOTE]

Ja ohi meni, että humahti... Pointtini ei ole se mikä on millekin lapselle paras missäkin yksittäisessä tilanteessa. Pointtini on se, että mikä valta äidillä on "kieltäytyä"? Sanavalinta kertoo siitä, että äiti ajattelee lapsen kuuluvan hänelle ja että äidillä on oikeus päättää, missä lapsen tulee asua. Jos lasta oikeasti ajattelisi yhteisenä, ei silloin sanoisi, että "kieltäytyy" antamasta lasta isälle viikoksi. Lapsen huoltajuudesta tulee neuvotella ja sopia yhdessä. Ymmärrän toki, että on erilaisia tilanteita ja eri vaihtoehdot sopivat eri perheille. Mutta se, että äiti kuvittelee lapsen kuuluvan hänelle kertoo pahasta asennevammasta.

 

["tuija"]

[QUOTE="Vieras";29068530]Eli käytännössä et ole valmis luopumaan elareista ja menemään töihin [/QUOTE]

Tältähän tämä kyllä kuullostaa. Toisaalta noin pienelle ei suositella viikko-viikko systeemiä. Kuitenkin tietty asennevamma paistaa ap:n jutuista läpi. "En suostu!"

Ilmeisesti olette kuitenkin yhteishuoltajuudessa? Naiset eivät yleensä käsitä että silloin kuuluu päättää lapsen asioista YHDESSÄ.
Kaikki lähivanhempina asuvat äidit tuntuu kutsuvan itseään yksinhuoltajiksi vaikka vain pieni osa todella on. Taas asenne. Jota yhteiskunta tukee. (Viranomaiskoneisto)

 

[juu ei]

Ei tartte suostua. Ja jos et suostu, mies voi yrittää käräjäoikeuden kautta, joka tietysti hylkää miehen ehdotuksen koska lapsi on noin pieni.
Olen itse yrittänyt saada lyhyemmät tapaamiset miehelle ja lapsille ja koska mies ei suostunut, olisin joutunut hakemaan käräjäoikeuden päätöstä. Meillä siis yhteishuoltajuus ja tapaamiset joka toinen vkl.

 

["vieras"]

Totta on, että 2-vuotias on vielä liian pieni viikko-viikko asumiseen. Vuoroasumiselle on muitakin muotoja kuin viikko-viikko. Meillä mentiin tuossa iässä lyhyemmillä vaihtoväleillä kuitenkin niin, että lapset asuivat lähes puolet ja puolet. Lähillä hieman enemmän. N. 3,5-vuotiaana siirryttiin viikko-viikkoon. Ja nyt useamman vuoden kokemuksella voin todeta, että sopii meidän lapselle. Ei toki sovi kaikille, mutta sitä ei tiedä kuin kokeilemalla.

Mikä tässä vuoroviikko-keskustelussa suututtaa eniten on se, että eniten äänessä tuntuvat olevan ne, joilla ei ole asiasta mitään omakohtaista kokemusta. Toiseksi eniten harmittaa se, että sanotaan vanhempien vaan haluavan paljon omaa aikaa. Tulkaapa sitten sanomaan uudestaan, kun olette useamman vuoden ajan menettäneet puolet lapsenne elämästä. Minä en aikoinaan halunnut erota, en todellakaan. Mutta minkäs teet kun uusi rakkaus vei toista vanhempaa, niin ettei itselläänkään pysynyt pää mukana. Aika hemmetisti olen tehnyt itseni kanssa töitä, että olen pystynyt työntämään oman katkeruuteni sivuun ja miettimään lapsen parasta. Ja meidän lapselle se on se, että hän saa elää normaalia arkea molempien vanhempiensa kanssa.

Vuoroasuminen ei vaadi vanhemmilta erityisen hyviä tai kaverillisia välejä. Asialliset välit ja kaksi täyspäistä aikuista, jotka pystyvät ajattelemaan lapsensa parasta riittää. Meillä kommunikointi tapahtui ensimmäiset vuodet täysin s-postilla ja tekstiviesteillä. Mielenterveyteni ei kestänyt enempää kanssakäymistä exän kanssa (johtuen erosta ja kaikkeen siihen liittyvästä).

 

["vieras"]

Tapaamisilla ja huoltajuudella ei ole mitään tekemistä keskenään. Yksinhuollossa oleva lapsi voi asua vuoroviikoin ja yhteishuollossa oleva lapsi ei välttämättä tapaa toista vanhempaansa koskaan. Älkää siis sekoittako näitä kahta asiaa.

 

["vieras"]

Sä varmaan osaat ratkaista ja korjata maailman kaikki ongelmat ja olet itse elänyt oikein ja täydellisen virheettömästi koko elämäsi?:saint:

I love besserwisser`s !

Ja missä niin sanoin, että olen elänyt virheettömästi?

Elämän yksi tärkeimmistä päätöksistä on mun mielestä se, minkälaisen isän lapselleen valitsee. Jos olisin rakastunut juoppoon, narsistiseen paskaan niin sitten olisin, en olisi kuitenkaan alkanut hänelle muita kidutettavia synnyttää.

 

[Asiankannattaja]

[QUOTE="vieras";29070937]Ja missä niin sanoin, että olen elänyt virheettömästi?

Elämän yksi tärkeimmistä päätöksistä on mun mielestä se, minkälaisen isän lapselleen valitsee. Jos olisin rakastunut juoppoon, narsistiseen paskaan niin sitten olisin, en olisi kuitenkaan alkanut hänelle muita kidutettavia synnyttää.[/QUOTE]

Jaa että ihminen on juoppo syntyessään? Ja ihan samanlainen kakskymppisenä kuin nelikymppisenä?

 

["vieras"]

Jaa että ihminen on juoppo syntyessään? Ja ihan samanlainen kakskymppisenä kuin nelikymppisenä?

No kyllähän niitä viitteitä siitä juoppoudesta yleensä on ennen kuin ollaan siinä lapsentekoiässä, jos ei nyt teininä halua lapsia tehdä. Harvalla kolmekymppisellä miehellä on vaan yhtäkkiä päivässä napsahtanut kohtuukäytöstä alkoholismiin, siis siten ettei koskaan oo aikaisemmin hirttänyt putki päälle.

 

["vieras"]

[QUOTE="Anne";29068677]Antaisitko itse? Jos lapsen isä käy päivät töissä ja illat on niin kiireinen ettei ehdi olla lapsen kanssa. Lisäksi on paha taipumus tissutella oli lapsi hänellä tai ei ja viikonloput lapsi toki olisi pe-su mummolassa. Isällä ei ole niin tarkkaa milloin syö, herää, syökö edes, ei tarvitse pestä hampaita ei käsiä jnejne..[/QUOTE]

En ymmärrä kaltaisiasi naisia, jotka hankkivat lapsia sellaisten miesten kanssa, joita eivät voi oikeastaan edes sietää.

Tai no, onhan ne rentut alkuun viehättäviä, mutta kun ne jatkaa renttuilua vaikka nainen yrittää ne muuksi muuttaa... eikä useinkaan niitä saa aisoihin edes hankkiutumalla raskaaksi.

 

["Anne"]

[QUOTE="vieras";29071072]En ymmärrä kaltaisiasi naisia, jotka hankkivat lapsia sellaisten miesten kanssa, joita eivät voi oikeastaan edes sietää.

Tai no, onhan ne rentut alkuun viehättäviä, mutta kun ne jatkaa renttuilua vaikka nainen yrittää ne muuksi muuttaa... eikä useinkaan niitä saa aisoihin edes hankkiutumalla raskaaksi.[/QUOTE]

Ei sun tarvitsekaan ymmärtää, en ole sitä pyytänyt enkä tee sillä yhtään piirun mitään. Lapsen saadessamme olin vielä nuori ja tyhmä. Uskoin mitä mies puhui muuttumisestaan, aioinhan itsekin olla erilainen vanhempana kuin ennen lasta.
Mutta ainoastaan minä muutuin..
Ja valitettavasti uusi minä ei tykännyt siitä epäluotettavasta paskanjauhajasta.

 

["vieras"]

[QUOTE="Anne";29071087]Ei sun tarvitsekaan ymmärtää, en ole sitä pyytänyt enkä tee sillä yhtään piirun mitään. Lapsen saadessamme olin vielä nuori ja tyhmä. Uskoin mitä mies puhui muuttumisestaan, aioinhan itsekin olla erilainen vanhempana kuin ennen lasta.
Mutta ainoastaan minä muutuin..
Ja valitettavasti uusi minä ei tykännyt siitä epäluotettavasta paskanjauhajasta.[/QUOTE]

Mun mielestä sinä olet virkistävä teidän joukossa ja teillä tarkoitan niitä naisia, joiden lasten isänä on kusipää. Ainakin täällä suurin osa (jos ei lähes kaikki) vannoo että mies on muuttunut yhtenä yönä ja aikaisemmin on ollut niiin ihana, enkä minä ainakaan jaksa sellaista uskoa. Enemmänkin uskoisin syyn olevan juuri siinä naisten sinisilmäisyydessä, on katsottu liikaa läpi sormien ja haluttu uskoa miehen muuttuvan hyväksi isäksi ja aviomieheksi.

Hieno juttu, että olet huomannut oman arvosi! Älähän unohda sitä enää koskaan

 

["eee"]

Mun mielestä Datan ehdotus oli hyvä. Sähän voit ap jäädä edelleen kotiin ja hoitaa lapsen kotona, mutta vuoroviikoin lapsen isä voisi hakea lapsen joka ilta töistä tullessaan luokseen? Win-win?

 

["Anne"]

Ja ihan vain vihjaukseen raskaaksi hankkiutumisesta... Lapsemme ei ollut vahinko kummankaan puolelta, ei todellakaan. Mies se minua vakuutteli että hyvä siitä tulee. Lupasi pyytämättäni lopettaa tupakoinninkin kun saamme vauvan ja vaikka mitä..

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";29071104]Mun mielestä sinä olet virkistävä teidän joukossa ja teillä tarkoitan niitä naisia, joiden lasten isänä on kusipää. Ainakin täällä suurin osa (jos ei lähes kaikki) vannoo että mies on muuttunut yhtenä yönä ja aikaisemmin on ollut niiin ihana, enkä minä ainakaan jaksa sellaista uskoa. Enemmänkin uskoisin syyn olevan juuri siinä naisten sinisilmäisyydessä, on katsottu liikaa läpi sormien ja haluttu uskoa miehen muuttuvan hyväksi isäksi ja aviomieheksi.

Hieno juttu, että olet huomannut oman arvosi! Älähän unohda sitä enää koskaan [/QUOTE]

Minä olen se, joka ei ymmärtänyt, mutta täytyy peesata tätä kommenttia ja nostaa hattua Annelle Todellakin arvostan tuota rehellisyyttä ettei yksinomaan miestä syytellä että "se vaan yhtäkkiä muuttui". Ja toivotan Annelle jatkossa kaikkea hyvää.

 

["vieras"]

[QUOTE="Anne";29071116]Ja ihan vain vihjaukseen raskaaksi hankkiutumisesta... Lapsemme ei ollut vahinko kummankaan puolelta, ei todellakaan. Mies se minua vakuutteli että hyvä siitä tulee. Lupasi pyytämättäni lopettaa tupakoinninkin kun saamme vauvan ja vaikka mitä..[/QUOTE]

Näin ollen pahoittelen syvästi kommenttiani, se ei todellakaan siis voi koskea sinua koska tilanteesi on eri. Anteeksi.

Olen vaan niin kurkkuani myöten täynnä niitä sellaisia, jollaisia kuvailin. Niitä on tullut vastaan aivan liikaa. Ja koskaan ei suostuta huomaamaan itsessä mitään vikaa vaan se mies on ihan ääliö.

Sinä tiedät, mikä meni pieleen joten sinulla on kaikki edellytykset päästä ylös ja eteenpäin

 

["Anne"]

Ymmärrän kyllä että ne "mies muuttui" kommentit ärsyttää kun niitä joka tuutista tungetaan. Mutta itsellä se on juuri se päin vastainen. Mies on mukava kyllä mutta ei vain se jonka kanssa haluan viettää enää elämääni koska hänen elämänarvonsa ei olleetkaan niitä mitä lupasi.
Moni kun puhuu että pitäisi jutella ne asiat selviksi ennen mitään, ja me juttelimme. Ei auttanut. Mutta ei se miehen vika yksin ollut, tyhmäähän se on uskoa yleensäkään, jos joku lupaa muuttua kokonaan..

 

["huoh"]

[QUOTE="vieras";29071148]Näin ollen pahoittelen syvästi kommenttiani, se ei todellakaan siis voi koskea sinua koska tilanteesi on eri. Anteeksi.

Olen vaan niin kurkkuani myöten täynnä niitä sellaisia, jollaisia kuvailin. Niitä on tullut vastaan aivan liikaa. Ja koskaan ei suostuta huomaamaan itsessä mitään vikaa vaan se mies on ihan ääliö.

Sinä tiedät, mikä meni pieleen joten sinulla on kaikki edellytykset päästä ylös ja eteenpäin [/QUOTE]

Säkö sitten olet jotenkin heitä parempi ihminen kun tulet kirjottelemaan asiattomuuksia ja työnnät nokkasi asioihin jotka ei kuulu sulle...

 

["vieras"]

[QUOTE="huoh";29071221]Säkö sitten olet jotenkin heitä parempi ihminen kun tulet kirjottelemaan asiattomuuksia ja työnnät nokkasi asioihin jotka ei kuulu sulle...[/QUOTE]

Pyydän vielä kerran nöyrimmin Annelta anteeksi asiatonta purkaustani :flower:

 

["Anne"]

[QUOTE="vieras";29071240]Pyydän vielä kerran nöyrimmin Annelta anteeksi asiatonta purkaustani :flower:[/QUOTE]

No ei pahalla mut tahallaan.. Hyvähän se on asiasta keskustella, ja saithan välillä vähän erilaisen "puolustuksen" asiaan. Enkä mä pahastu, silloin olin semmonen ja nyt tämmönen. Valitettavasti joku jäi siinä taitekohdassa jalkoihin mutta siihen on yritetty sopeutua. En nyt 50%50 annan lasta isälle mutta annan tavata kuitenkin ja tuen minkä voin mutta vaikka lapsi onkin yhteinen niin isomman vastuun mä tunnen siitä ja kasvatuksesta kantavani ja toimin sen mukaan.

 

["vieras"]

"Ja koskaan ei suostuta huomaamaan itsessä mitään vikaa vaan se mies on ihan ääliö."

Varmastikin moni sortuu yleistämään, ja juurikin mieltään purkaessaan kertoo vaan ne pahimmat puolet ja ärsytyksen syyt siinä toisessa ihmisessä. Yleistys? Olisko tuttua sulle?

"Koskaan" "suurin osa (jos ei lähes kaikki)" "vannoo että mies on muuttunut yhtenä yönä"

Siinä meillä pata soimaa kattilaa, yleistyksen ja yksinkertaistamisen mestari työssään

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";29071325]"Ja koskaan ei suostuta huomaamaan itsessä mitään vikaa vaan se mies on ihan ääliö."

Varmastikin moni sortuu yleistämään, ja juurikin mieltään purkaessaan kertoo vaan ne pahimmat puolet ja ärsytyksen syyt siinä toisessa ihmisessä. Yleistys? Olisko tuttua sulle?

"Koskaan" "suurin osa (jos ei lähes kaikki)" "vannoo että mies on muuttunut yhtenä yönä"

Siinä meillä pata soimaa kattilaa, yleistyksen ja yksinkertaistamisen mestari työssään [/QUOTE]

Täällä on nyt kaksi eri vierasta, miksiköhän tuota mun tekstiä lainaat? En minä ole puhunut mitään yleistämisestä, itsekin voi olla että yleistän, mutta mun kokemukset tulee TÄLTÄ PALSTALTA kun livenä en niitä kuspäämiehiä tunne. Ja täällä palstalla ne miehet on oikeasti muuttuneet yhdessä yössä.

 

[astrolabe]

Vaikkakin se musertaisi minut mikäli en saisi elää Viktorin kanssa, en voisi omaa pientä poikaani altistaa moiselle. Ennemmin jäisi sitten toinen meistä lähivanhemmaksi, ja Datalle olen luvannut, että se olisi hän. Oma kokemus on nyt osoittanut, että viikko-viikko sopii koululaisillekin huonommin kuin olla vain yhden vanhemman luona pääasiallisesti, vaikka se lähivanhempi valittaisiin kahdesta erivahvuisesta vanhemmasta randomilla. Lapsille helpompaa, johdonmukaisempaa, tasaisempaa vaikka hintana on hirvittävästi erkaneminen jossain määrin toisesta vanhemmasta.

Viikko-viikko on ero ja muutos lapselle joka ainoa viikko. Omalta kohdaltani olen saanut solmittua isääni vahvan sukulaissuhteen, vaikka emme nähneet kovin usein, hän kun asui kauempana.