Ei mene hyvin kun on uhmaikäinen poika. Tänä aamuna poika istu tuolilla peiton kanssa ja kun peitto putosi lattialle, niin siltä meni hermot. Sitten kun sain sen rauhoittumaan ja piti mennä pesemään hampaat, niin taas meni hermot. Sitten kun piti laittaa ulkovaatteet päälle, niin meni lopulta koko perheeltä hermot. Eka meni pojalta hermot. Sen jälkeen meni mieheltä hermot, joka yritti pukea poikaa, sitten poika yritti lyödä isäänsä, josta isä suuttui ja nosti pojan (mun mielestä kovakouraisesti) lattialta istumaan penkille. Sitten meni itseltäni hermot ja läppäsin miestäni käteen, että rauhottuisi. Tästä seurasi se, että mies heitti mut sohvalle ja nyt ei olla enää puheväleissä. Pyysin anteeksi ja selitin miksi toimin niin. Ei auttanut. Ilmoitti, että jos ikinä kukaan tässä perheessä lyö häntä, niin hän tempaisee niin kovaa, kun vaan lähtee.
ei hyvää huomenta
- Viestiketjun aloittaja nannuska
- Ensimmäinen viesti
Itselläni on kolme poikaa 2v, 3v ja 6v ja yhdessä välissä tuntui, että kaikilla oli uhmaa yht aikaa... 
Ehkä teidän täytyy vain päättää asettua pois siitä lapsen tunteesta, ei saa mennä mukaan. Jos aikuinen menee mukaan jokaiseen lapsen kiukkuun ja turhautumiseen, ongelmat ovat varmasti jatkuvat. On mahdotonta sanoa mikä on oikea tapa kulloikin - joskus pitää hyssyttää, jos lapsen paha olo johtuus turvattomuudesta tai jostain pahasta kokemuksesta joka purkautuu sillä hetkellä niin. Joskus pitää komentaa, jos lapsen kiukku johtuu koettelemisesta eli oikeastaan ihan tavallisesta tottelemattomuudesta. Sitten pitää vielä osata opetta lasta tunteiden käsittelyyn - vaikka sinusta nyt tuntuu tuolta, ok, mutta meidän pitää silti pukea ja mennä. Vanhemmuus ei ole yhtään helppoa. Jos lähdette mukaan lapsen tasolle - äkkipikaisuuteen, väkivaltaisuuteen (lapsihan voi läpsiä ja rimpuilla), ette varmasti onnistu rauhoittamaan tilannetta vaan vain pahennatte sitä ja rikotte myös oman parisuhteenne ja uskonne toistenne vanhemmuuteen.
