U
usko loppuu
Vieras
Oisko jollain vinkkejä, millä saada vauva syömään lusikalla?!? tai jotain käsitystä siitä mikä muuten mättää...?!?
meillä 6 kk ikäinen vauva. soseita/puuroa on ""syöty"" jo pitkään. alku oli takkuista, ei meinannut kelvata mikään sose. peruna-porkkana lopulta upposi edes jotenkin. sitten kun puuroja sai syöttää, jauheesta tehty kaurapuuro näytti maistuvan. mutta... kun ei tuo vaavi söisi lusikalla millään! joskus (harvoin) suu aukeaa kun linnunpojalla kun pistellään sitä peruna-porkkanaa. eli tekniikka näyttäis olevan hallussa. mutta tuntuu, että tuo lusikan ""hylkiminen"" vaan pahenee koko ajan.. pää pyörii puolelta toiselle ja suu on niin tiukasti kiinni kun vain voi. sitten tulee ensin kitinä ja lopuksi itku, jos pulloruokaa ei ole tarjolla.
hampaiden tulosta tuskin johtuu kun tilanne on jatkunut jo melko kauan eikä yhtään hammasta ole sinä aikana (eikä muulloinkaan) näkyviin tullut.
tuntuu, että oon yrittäny jo kaikkea... nyt alkaa tuntua, että oma stressikäyrä nousee jo ruokailua ajatellessakin. olen varma, että se ei ainakaan helpota asiaa. joten... jos jollakulla on edes pienen pieni niksivinkki, millä saada lusikkaruokailu sujumaan... olisin hyvin hyvin kiitollinen!
meillä 6 kk ikäinen vauva. soseita/puuroa on ""syöty"" jo pitkään. alku oli takkuista, ei meinannut kelvata mikään sose. peruna-porkkana lopulta upposi edes jotenkin. sitten kun puuroja sai syöttää, jauheesta tehty kaurapuuro näytti maistuvan. mutta... kun ei tuo vaavi söisi lusikalla millään! joskus (harvoin) suu aukeaa kun linnunpojalla kun pistellään sitä peruna-porkkanaa. eli tekniikka näyttäis olevan hallussa. mutta tuntuu, että tuo lusikan ""hylkiminen"" vaan pahenee koko ajan.. pää pyörii puolelta toiselle ja suu on niin tiukasti kiinni kun vain voi. sitten tulee ensin kitinä ja lopuksi itku, jos pulloruokaa ei ole tarjolla.
hampaiden tulosta tuskin johtuu kun tilanne on jatkunut jo melko kauan eikä yhtään hammasta ole sinä aikana (eikä muulloinkaan) näkyviin tullut.
tuntuu, että oon yrittäny jo kaikkea... nyt alkaa tuntua, että oma stressikäyrä nousee jo ruokailua ajatellessakin. olen varma, että se ei ainakaan helpota asiaa. joten... jos jollakulla on edes pienen pieni niksivinkki, millä saada lusikkaruokailu sujumaan... olisin hyvin hyvin kiitollinen!