Tiu83 kuinkas kävi sinulle?
Itse testasin viime viikon maanantaina negan ja keskiviikon veritesti vahvisti asian, että se siitä sitten... Viime viikolla meni muutama ilta itkiessä, mutta nyt alkaa jo elämä voittamaan - onneksi.
Elokuussa kun klinikka taas aukeaa tehdään sitten eka pas, jos kaikki menee hyvin. Nyt yritän parhaani mukaan nauttia kesästä ja jättää lapsettomuusasiat taka-alalle. Olen yrittänyt ajatella, että kyllä me se lapsi tavalla tai toisella saadaan. Jos ei muuten, niin adoption kautta luulisi ainakin onnistuvan, vaikka se on kyllä varmasti pitkä ja kivinen tie..
Miimii-75 mulla alkoi piikittelyt tuntumaan varmaan viidennen piikkipäivän aikoihin (eli vasta ekan ultran jälkeen). Viimeiset päivät ennen punktiota oli aika turvahtanut olo ja kaikki tärinä teki pahaa. Toisaalta tunne oli "hyvä", kun teisi, että jotain tapahtuu.. Mulla annostus oli melkein koko ajan sama, viimeinen piikki laitettiin vähän isommalla annostuksella. Tsemppiä ekaan ultraan!
Itse testasin viime viikon maanantaina negan ja keskiviikon veritesti vahvisti asian, että se siitä sitten... Viime viikolla meni muutama ilta itkiessä, mutta nyt alkaa jo elämä voittamaan - onneksi.
Elokuussa kun klinikka taas aukeaa tehdään sitten eka pas, jos kaikki menee hyvin. Nyt yritän parhaani mukaan nauttia kesästä ja jättää lapsettomuusasiat taka-alalle. Olen yrittänyt ajatella, että kyllä me se lapsi tavalla tai toisella saadaan. Jos ei muuten, niin adoption kautta luulisi ainakin onnistuvan, vaikka se on kyllä varmasti pitkä ja kivinen tie..
Miimii-75 mulla alkoi piikittelyt tuntumaan varmaan viidennen piikkipäivän aikoihin (eli vasta ekan ultran jälkeen). Viimeiset päivät ennen punktiota oli aika turvahtanut olo ja kaikki tärinä teki pahaa. Toisaalta tunne oli "hyvä", kun teisi, että jotain tapahtuu.. Mulla annostus oli melkein koko ajan sama, viimeinen piikki laitettiin vähän isommalla annostuksella. Tsemppiä ekaan ultraan!