Diabeetikon ruokavaliossa hiilarit on ehdottoman tärkeitä, koska verensokerin on tarkoitus pysyä mahdollisimman tasaisena päivän aikana. Ja tämä onnistuu parhaiten kun ruokavaliossa on tarpeeksi hyviä, hitaita hiilareita ja kun muistetaan syödä tasaisin väliajoin tarpeeksi monta kertaa päivässä. Siksi pitää suosia täysjyvätuotteita (esim. riisi) ja esim. pastan pitäisi olla mahd. tummaa.
Diabeetikon vaarana on myös ketoosi, jos hiilareita ei ole tarpeeksi ruokavaliossa ja jos samalla verensokerit eivät ole hallinnassa vaan liian korkeita. Terveelle ihmiselle ketoosi ei ole vaarallinen, mutta diabeetikon se voi viedä hengenvaaralliseen happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin koska haima ei tuota tarpeeksi insuliinia säätelemään ketoaineiden tuotantoa.
Rasvan määrää tietenkin säädellään koska diabetekseen liittyy aina myös sydän- ja verisuonitautien riskit ja metobolinen oireyhtymä. Tällöin ruokavalion pitäisi olla vähärasvaista ja rasvojen pitäisi olla niitä kuuluisia hyviä rasvoja.
Monet tuntuvat ajattelevan että hiilari on sama kuin puhdas sokeri. Ei se näin ole. On täysin eriasia vetää 100 g täysjyväriisiä, jossa on finelin mukaan 28,5 g hiilareita kuin vetästä 28,5 grammaa puhdasta taloussokeria. Hiilarit imeytyy ja pilkkoutuu eritavoin, ja tämän takia määrää tärkeämpi on laatu. Hitaasti imeytyvät hiilarit nostavat verensokeria hitaasti ja pitävät sen tasaisena kauemmin. Puhdas sokeri sen sijaan heittää verensokerit nopeasti taivaisiin, mutta ne myös laskevat yhtä nopeasti.
Näin tällein sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta.
