Dementiasta, voiko se muuttaa ihmisen persoonan ihan päinvastaiseksi kuin aiemmin?

Esim. siten että sympaattinen, empaattinen, hyväntahtoinen ihminen joka ei koskaan tahallaan loukkaa ketään, muuttuisikin ihmiseksi joka loukkaa ja haukkuu ihmisiä ihan tahallaan, ilman mitään syytä tai ärsykettä? On nyt suututtanut suurimman osan lähipiiristään noilla (perusteettomilla) päänaukomisillaan, ja kymmeniä vuosia siis ollut todella sympaattinen ja positiivinen persoona.

Noiden lisäksi tietenkin helpommin tunnistettavia oireita kuten asioiden ja puhumisten unohtelu- saattaa unohtaa jopa 30 min. sitten puhutut asiat ja kysyä niistä uudestaan. En ole enää viitsinyt manita kertoneeni asioita jo, koska nykyisenä itsenään hän suuttuisi verisesti.

Rahankäyttökin huolestuttaa, ennen 2000 e (brutto) eläke riitti hyvin, nyt ekaa kertaa törsännyt kuukauden rahat viikossa, kaikkeen hömppään, mm. annellut rahaa ympäriinsä tms.

Kyseessä pian 70 v. täyttävä, yksin asuva isäni.

Ekan kerran ehdotin hänelle lääkäriä viime syksynä, jolloin sain meilin jossa hän uhkasi katkaista välit pysyvästi jos enää ikinä puhun tai kirjoitan asiasta, ja oli verisesti loukkaantunut kun epäilin hänellä dementiaa. Pian sen jälkeen myönsi, muttei suostunut lääkäriin.

Nyt tänään vihdoin ja viimein otti minut vakavasti, myönsi että saatan olla oikeassa siinä että hänellä on dementia, ja lupasi että tilaa huomenna ajan lääkäriltä, mutta en ole ihan varma tekeekö niin...

 

Kyllä. Lääkäriin, lääkkeet helpottavat oireita.

 

Kyllä voi muuttaa myös alzheimer voi muuttaa ihmisen luonnetta

 

Vahdi sitä!

 

Kyllä persoonan muutokset kuuluu nimenomaan sairauteen. Sairauden alussa henkilö voi olla todella räävitön suustaan ja vihainen, mutta yleensä nuo oireet tasoittuvat ajan kanssa, tai jäävät. Se on vierestä inhottavaa katsoa, vaikeaa. Älä kuitenkaan ota itseesi. Isäsi ei mahda mitään tunteen purkauksilleen ja mieliala vaihtelut ovat osa muistisairautta.

 

Voi, mutta edellämainitut oireet voi liittyä myös psyykkisiin ongelmiin joita voi tulla myös vanhoille ihmisille.

 

Kyllä voi muuttaa myös alzheimer voi muuttaa ihmisen luonnetta

Tuota sairautta pelkään kaikkein eniten.

 

Vahdi sitä!

Niin teen. Emme asu ihan lähekkäin, mutta olemme tänään sopineet että isäni keskustelee kanssani ennen kuin lainaa/antaa rahaa jollekin, tai ostaa mitään.

Käyn myös hänen luonaan niin usein kuin pystyn, ainakin kerran pari viikossa.

 

Kyllä persoonan muutokset kuuluu nimenomaan sairauteen. Sairauden alussa henkilö voi olla todella räävitön suustaan ja vihainen, mutta yleensä nuo oireet tasoittuvat ajan kanssa, tai jäävät. Se on vierestä inhottavaa katsoa, vaikeaa. Älä kuitenkaan ota itseesi. Isäsi ei mahda mitään tunteen purkauksilleen ja mieliala vaihtelut ovat osa muistisairautta.

En ota itseeni. Viimeisin purkaus oli eilen, ja vaikka se tuntui pahalta, se vaan vahvisti pelkoani siitä että isälläni on dementia.

Isäni lupasi soittaa minulle huomenna kun on varannut ajan lääkärille, ja kertoa koska se on. Toivottavasti hän nyt varaisi sen ajan.

 

Voi. Mun isoisä pysyi ihanana, lempeänä itsenään loppuun asti, mutta isosetä taas muuttui agressiiviseksi vaikka ei koskaan ennen sairautta ollut aggressiivinen.

 

Vaikuttaa siltä ettei kykene huolehtimaan enää raha-asioistaan. Hae käräjäoikeudelta edunvalvontaa. Hoitava lääkäri velvoitetaan tekemään lausunto käräjäoikeuteen asiasta.

 

Vaikuttaa siltä ettei kykene huolehtimaan enää raha-asioistaan. Hae käräjäoikeudelta edunvalvontaa. Hoitava lääkäri velvoitetaan tekemään lausunto käräjäoikeuteen asiasta.

Olemme alustavasti jo jutelleet tuosta tänään, kun isäni vihdoin otti huoleni tosissaan. Isäni lupasi kertoa minulle aina ennen kuin aikoo hakkia jotain tms., ja suostui siihen että minä seuraan kykeneekö hän huolehtia raha-asioistaan. jos ei, haen edunvalvontaa.

 

No ehkä mieluummin alzheimer kuin otsalohkodementia?

 

Voi joskus muuttaa...Mun omaisen kohdalla ei muuttanut, paitsi että tuli jotenkin "kiltimmäksi" vaikka aina ollut kiltti. Varsinkin jos joku muu muistitauti kuin altzheimer niin voi muuttua äkkiä rajustikin.
Isäs pitää saada lääkäiin, onhan myös esim. yksityisiä hoivapalveluita joista voi pyytää jonkun tekemään muistitestin ihan kotikäynnille. Lääkäriin on silti mentävä ja mahdollinen lääkitys pitäisi aloittaa nopeasti.

 

Kannattaa lukea Hanna Jensenin kirja 940 päivää isäni muistina. Se antaa hyvän kuvan omaisen muistisairauden kanssa elämisestä.

 

Lähes kaikissa kunnissa on nykyisin muistihoitajat/muistineuvolat. Selvittelyt kannattaa aloittaa sitä kautta, koska ainakin täällä lri lähettää eka muistihoitajalle ja jatkot sen tuloksen mukaan. Eka tehdään terkalla muistitestaukset ja tehdään lähete laajoihin verikokeisiin. Näiden jälkeen joko suoraan pään magneettiin ja sitten lrille tai sitten eka lrille. Ota selvää oman kunnan muistihoitajasta, on maksutonta toimintaa. Selkeeltä muistisairaudeltahan tuo kuulostaa, mutta vaatii ensin kunnon tutkimukset. Voimia sinne!

 

yllä se voi muuttaa ihmisen ihan erilaiseksi kuin millaisena on oppinut hänet tuntemaan

 

Kyllä käyttäytyminen voi muuttua.

Meillä ongelmia on 72 vuotiaan äitini autolla ajossa. Äiti itse väittää, että hänen on saatava ajaa autolla. Ymmärrän kyllä ajamisen lopettamisen tuntuvan hänestä vapauden menetykseltä, mutta... entäs muiden tiellä kulkijoiden terveys. Äidillä oli vuosi sitten aivoverenvuoto, josta hän on selvinnyt hyvin, mutta toinen jalka ei toimi kunnolla. Jostain syystä ajokorttiin ei ole kuitenkaan kajottu.

Äiti oni isämme kanssa kokeillut autolla ajamista kaksi kertaa. Toisella kerralla peruutti seinään, toisella kokeilukerralla isolla parkkipaikalla, olisi päästänyt auton valumaan toista autoa päin, ellei isäni olisi vetänyt käsijarrusta. SILTI autolla pitäisi saada ajaa. Aivan käsittämätöntä ihmiseltä, joka on itse työskennellyt aiemmin sairaanhoitajana. Itsearviointi pettää pahasti.

Muutenkin 76 vuotias isäni joutuu koko ajan vahtimaan äitini kaikkia toimia. Kotiapua eivät ole saaneet, koska ovat liian "hyväkuntoisia". Itse pelkään kuinka pitkään isäni jaksaa toimia 24 h/7d omaishoitajana. Varsinkin kun äidillä selvästi viiraa välillä pahati päässä omien kykyjen ja taitojen arviointi. Eli isä saa oikeasti kulkea äidin perässä, jottei mitään satu.

 

No ehkä mieluummin alzheimer kuin otsalohkodementia?

Nyt kun lueskelin, niin kyllä oireet viittaavat selvästi enemmän otsalohkodementiaan kuin alzheimeriin. :-(

 

Voisiko ajatella vaikka palkintona kaikista ihanista vuosista suhtautuvansa nyt sairastuneena ihmiseen muuten kuin loukkaantumalla? Se on jotenkin absurdia.

 

Voisiko ajatella vaikka palkintona kaikista ihanista vuosista suhtautuvansa nyt sairastuneena ihmiseen muuten kuin loukkaantumalla? Se on jotenkin absurdia.

No nämä ihmiset, eli ystävät tms. joita hän on loukannut, eivät ole tietoisia siitä että hänellä on todennäköisesti dementia, siksi ovat loukkaantuneet. ei sitä ole epäillyt kuin minä, hänelle läheisin ihminen. Suku on pieni, eikä hänellä ole kuin minä, ja loput ovat ystäviä, tuttavia jne.

Minä lakkasin loukkaantumasta hänelle kun tajusin hänen olevan sairas.

 

up

 

yllä se voi muuttaa ihmisen ihan erilaiseksi kuin millaisena on oppinut hänet tuntemaan

Varsinkin ne lääkitykset

 

Varsinkin ne lääkitykset

Ei vaan itse sairaus ja sen pikkuhiljaa aivoja tuhoava vaikutus. Lääkkeitä käytetään hidastamaan tuota tuhon etenemistä.

 

Varsinkin ne lääkitykset

Kyseisellä ihmisellä ei ollut vielä lääkitystä. Kyllä se ihan sairaus itse oirehtii