Dave Pelzer: Pimeän poika, oletko lukenut?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Mä olen juuri nyt lukemassa sitä, en ole vielä puolivälissäkään mutta täytyy sanoa että yksikään muu lukemani kirja ei ole nostattanut mussa näin paljon tunteita kuin tämä. Surua, mutta etenkin vihaa ja suoranaista raivoa.

Sellaista tunnetta, että helvetti, kun olisin ollut paikalla niin olisin ihan varmasti tappanut sen ämmän, Daven äidin ja varmasti sen isänkin myös, vaikka olisin joutunut linnaan niin se olisi ollut pelkästään ilo sellaisten olioiden lopettamisesta.
Hyi mitä ihmishylkiöitä voi maailmassa ollakaan :(

Mä itken kun luen sitä, mutta todella kamalasta aiheestaan huolimatta, sehän se on myös mitä hienoin selviytymiskertomus ja kirjoitettu todella hyvin.
 
"vesimeloni"
Olen lukenut, pariinkin kertaan. Ja se todellakin nostatti tunteita. Vihaa, raivoa, surua, kauhua... Itkin kirjaa lukiessani ja samalla se oli yksi parhaita kirjoja, mitä olen lukenut.
 
"Vieras"
Hyvä kirja, vaikkakin järkyttävä ja surullinen. Pistää kyllä pitkäksi aikaa miettimään. Olen lukenut monta kertaa ja joka kerta tuntuu yhtä pahalta.

Jos tykkää esim. Haydenin kirjoista, suosittelen tätäkin.
Mun suosikit on tämä ja Haydenin Tiikerin lapsi
 
"Alkup."
[QUOTE="vesimeloni";28889053]Olen lukenut, pariinkin kertaan. Ja se todellakin nostatti tunteita. Vihaa, raivoa, surua, kauhua... Itkin kirjaa lukiessani ja samalla se oli yksi parhaita kirjoja, mitä olen lukenut.[/QUOTE]

Kauhuakin, nimenomaan, että miten oma äiti voi keksiä niin sadistisia kidutuskeinoja omalle lapselleen, hyi helvetti, ei sellainen ole mikään ihminen.
Mun piti välillä laittaa silmät kiinni ja rauhoittua, että pystyin jatkamaan lukemista.
Se kirjoitustyyli on kuitenkin niin hyvä ja dramatisoimaton, että sen pystyy lukemaan.
 
säpäle harmaana
Itselläni oli sellainen kuvotus päällä, kun luin. Lukemisesta on pitkä aika. Olikos niin, että tämä poika oli perheen ainoa lapsi, joka joutui kärsimään tuosta kaltoinkohtelusta ja muut sisarukset elivät ihan normaalia elämää? Vai muistanko väärin?
 
Olen lukenut, se löytyy kirjahyllystäni, mutta lukukertoja on vain yksi. Eikä siis siksi, että se olisi huono kirja ollut, mutta samankaltaisia kokemuksia ja tuntemuksia kirjasta kuin muillakin vastanneilla.
 
"Alkup."
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;28889148:
Itselläni oli sellainen kuvotus päällä, kun luin. Lukemisesta on pitkä aika. Olikos niin, että tämä poika oli perheen ainoa lapsi, joka joutui kärsimään tuosta kaltoinkohtelusta ja muut sisarukset elivät ihan normaalia elämää? Vai muistanko väärin?
Oli, se äiti kohdisti sadistisuutensa vain Daveen, muita poikia se kohteli hyvin.
 
"säästäjä"
Olen lukenut vuosia sitten. Tulee edelleen huono olo, kun näen sen
kirjan hyllyssäni. Muistan aina kun hullu sadisti äiti pakotti
Daven jynssäämään vessaa ja juomaan ainetta :-(
 
"vieras"
Luin sen ennen lasten syntymää ja koin kauhua ja kaikkia niitä tunteita mitä muutkin keskustelijat ovat kertoneet... Nyt kun on kaksi pientä lasta niin en voi edes ajatella kirjan lukemista. Minulla sydän pakahtuu pelkästä ajatuksesta surulla kun mietin kuinka joku voi olla niin sairas mieleltään ja satuttaa omaa lastaan.. Itse kun ei voisi sellaista tehdä ollenkaan (vaikka natsimutsi olenkin järjestyksen pitämisessä :D )
 
Kolmas osa alkaa jo tökkiä. Tuntuu pelkältä liibalaabalta, enää kuitenkin vain muutama sivu lukea. Hohhoijaa! |O
 
Viimein sain viimeisetkin sivut kahlattua läpi. Loppu oli kyllä noh, todella imelä. :D
Ei se minusta niin paha kirja ollut, mitä ennakko-oletukseni oli. :whistle:
 

Yhteistyössä