Pientä synnytyskertomusta: elikkäs viime tiistaina olin ystäväni luona kylässä jossa alkoi tihkua lapsivettä rv 38+5. Mietin ensin että kärsinkö nyt virtsankarkailusta vai mitääh alkaako SE nyt!! jännittyneenä lähdin kotiin ja vettä alkoi tulla enempi kokoajan jolloin soitin synnärillle. Sinne menin noin 4 tuntia myöhemmin eikä supistuksia vielä tuntunut. Laittoivat siitä sitten osastolle kun niin on käytäntö jos vedet ovat menneet. Supistuksia alkoi tulla pikkuhiljaa itsekseen, sain lääkettä ja lämmintä suihkua, oli niistä onneks hiukan hyötyä mun mielestä. Sitten kun synnytysosastolle pääsin kivut alkoi tuntumaan jo aika mukavasti, oli noin 3-4cm auki..epiduraaali on vaan ihana asia ei voi muuta sanoa. avautuminen tyssäsi 7cm kohdalla jolloin sain oksitosiini tipan vauhdittamaan asiaa..ja ne supsistukset sit sattus eniten mikä koko synnytyksessä sattui. ilokaasusta tuli paha olo enkä pystynyt hengittää semmosest maskist supparin aikaan. Välissä mut katetroitiin ku en saanut pissattua ja se ileisesti vauhditti synnytystä koska se oli ollut niin täynnä ettei välttämättä siks ollu niin nopiaa avautunut kohdun suu..(tiedä häntä). Lopulta ponnistusvaihe joka ei ollut niin kamala kun luulin ;D sain nyytin syliin ja olin ollut ihan varma että itken silmät päästäni mutta makasin vaan omassa koomassa häntä halaillen ja yrittäen tajuten että tä oli tässä nyt. tikkaus ei sattunut ja muutkin jutut meni hyvin. olin mielestäni suht hyvinvoiva aika piankin. On se vaan SUURI kokemus tuo synnytys kokonaisuudessaan, ja jää muistoihin
varmasti isoimpina asioina sillä ne tunteet ovat siellä niin mahtavat laidasta laitaan. Isäkin oli niin mahtavasti mukana, etten olisi uskonutkaan
Kiteytettynä vielä: Kamala kipu mutta hienon kokemus elämässä koko projekti.
Tyttö painoi 3,5kg ja oli 51cm pitkä. Synnytys kesti 13,5h ja lapsivedenmenosta koko rumba oli n.23h. Olin vain pari päivää laitoksella kun kaikki oli hyvin ja halusin äkkiä vaan kotiin. Tässä sitä nyt ollaan ja opitaan tuon kanssa olemaan. Onhan häää ihana <3 vaikka maidon syönnin jälkeen kitissyt aika paljon ja olen nyt pumpannut "koliikki"tuttipulloon ja antanut siitä maitoa. tuntuu auttavan hiukan, sillä mul tulee paljon maitoa ja luulen et se hotkiii liikaa sitä ja ilmaa tissin kautta. On tää niin uuden oppimista tosiaan
Tsemppiä kaikille synnytykseen vielä ja kaikillahan on aina omanlaisensa synnytys ja kokemus siitä, tämä oli minun sellainen.<3 (Outoo jo sitäkin miettiä minkä matkan tässä on kulkenut lapsettomuushoidosta tähän päivään, huhuhu)