chihuahua, omistajat ja muutkin rodusta tietävät :)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koiran omistaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä on ollut 4 vuotta aikuisena otettu chihuahua narttu. Aivan 10 + tapaus. Ymmärtää puhetta ja on täysivaltainen perheenjäsen. Annamme hänelle paljon aikaa ja huolehdimme hyvin. Erittäin sosiaalinen ja reipas. Rakastaa vieraita. Isommille koirille ärhäkkä. Hurmannut koko suvun ja ystävät. Jopa koirakammoiset ovat "parantuneet" pelostaan. Oikea terapeutti. Chihuahuat ilmoittavat haukkumalla, eivät ole tyhjänräksyttäjiä.
 
Meillä myös chihu herra. Onhan se sellainen räksy ulkona muille koirille, ja esim. äkkipikaisille ja oudoille lapsille tai juopoille se voi haukkua. Muuten se ei hauku, esim. kotona ei hauku koskaan mitään, ei edes ovikelloa. Kun ovikello soi, se syöksyy ovelle ottamaan vieraat avotassuin vastaan.... haukkumatta.

On sisäsiisti ja oppii helposti käskyt, eri asia on noudattaako niitä... Ja omanarvontuntoa kyllä löytyy, chihu ei jää lasten riepoteltavaksi. Meidän liukenee paikalta hyvin äkkiä, kun meidän perheen taapero astuu liian liki. Toisaalta on hyvin oppinut olemaan rauhallinen lapsen läheisyydessä, eikä oman perheen lasta säiky niinkuin ehkä vieraita. Muutamia tuttuja koirafrendejä rakastaa yli kaiken! jaksaisi leikkiä monta tuntia putkeen hippaa, mutta kaverit ei pysy perässä....

Meidänkin chihu tykkää pitkistä kävelylenkeistä, namin etsimisestä jne... on aika perso ruualle kun on leikattu. helposti tulee lisää painoa, mitä pitää kovin tarkkailla ettei pääse lihomaan.
 
[QUOTE="Pam";28777694]Isommille koirille ärhäkkä. Chihuahuat ilmoittavat haukkumalla, eivät ole tyhjänräksyttäjiä.[/QUOTE]

No mitä se sitten on se uhoaminen isoille koirille, jos ei tyhjän räksyttämistä?
Kyllä pitää koiran olla TYHMÄ että alkaa itseään 10 kertaa isommille haastamaan riitaa.

Ei muutenkaan mitän järjen jättiläisiä ole nuo koirat, ja mitä tuommosen kans voi tehdä? Ei mitään. Rumiakin ovat. En ole vielä keksinyt, mitä eroa on vaikkapa kanilla ja chihulla. Itse ottaisin mieluummin kanin.
 
Meillä on 1v 4kk ikäinen leikkaamaton narttupentu. Ei merkkaile sisälle, ei edes kiima-aikana, ei pure, ei näyki(ja jos näykkii niin otetaan heti nenusta kiinni),ja ei räksytä. On totta, että suuri osa chihuista räksyttää, mutta sen saa kuriin esimerkiksi suihkepullolla. joka ikinen kerta kun räksyttää, niin suihkaise vettä koiran päälle ja murahda, niin johan lopettaa!:)
itse suosittelen pientä koiraa lapsiperheisiin(nuorimmainen lapsi on tällä hetkellä 2kk), mutta ennen kuin olet ottamassa koiraa, kannattaa miettiä HYVIN tarkasti, käytätkö sitä ulkona, ja onko sinulla aikaa sen kouluttamiseen. Meidän Vanessa neitimme on hyvin urheilullinen ja rauhallinen mimmi. Meillä hän on rakasstavassa kodissa perhekoirana, kuukauden päästä hankimme toisen chihuneidon..:)
 
[QUOTE="Vieras";28979431]No mitä se sitten on se uhoaminen isoille koirille, jos ei tyhjän räksyttämistä?
Kyllä pitää koiran olla TYHMÄ että alkaa itseään 10 kertaa isommille haastamaan riitaa.

Ei muutenkaan mitän järjen jättiläisiä ole nuo koirat, ja mitä tuommosen kans voi tehdä? Ei mitään. Rumiakin ovat. En ole vielä keksinyt, mitä eroa on vaikkapa kanilla ja chihulla. Itse ottaisin mieluummin kanin.[/QUOTE]

Luulen että sinä olet rumempi kuin moni chihu. Ihmiset usein on.

Chihun kanssa voi esim. lenkkeillä, samoilla metsissä, uida, sille voi heittää palloa, sen kanssa voi harrastaa näyttelyitä, tokoa, jopa agilityä. Tavata muita koiraihmisiä. Ottaa mukaan torille ja turuille. Ihan samoja asioita mitä muidenkin koirien kanssa. Chihut on ihan älykkäitä ja oppivat käskyjä ja temppuja nopeasti, jos niille vaan sellaisia viitsii opettaa. Ne on seurakoiria ja tykkää olla omistajan kanssa kaikkialla ja tottuvat monenlaiseen tekemiseen ja aktiviteettiin. Ne vahtii sun kotia innokkaasti ja ilmoittaa sinulle jos joku koittaa tunkea teidän reviirille, toisaalta oppivat tavasta poiskin jos niin haluat.

Chihut ei ole mitään kassikoristeita, vaikka jotkut bimbot moista harrastaakin. Chihuilla on omat jalat ja ne jaksaa kävellä pitkiäkin lenkkejä, jos vaan omistajakin jaksaa ;)
 
Haluan tuoda mielipiteeni tähän asiaan, jos joku kyseistä rotua harkitsee:) Sanotaan, että nämä koirat on kauheita räksyttäjiä, selitys tähän on se että kyseinen rotu on kyllä haukkuherkkä äänille (tietenkin poikkeuksiakin on) rodulle on ominaista toimia "hälyytyskoirana" esim. Ilmoittamalla jonkun tulo. Ja näinhän moni muukin koira tekee. Jos haukkuminen jatkuu useita minuutteja se ei kuitenkaan enää käy päinsä. Sanotaan, että chihut tekee tarpeitaan pitkin asuntoa, totta jos omistaja ei ymmärrä käyttää koiraansa tarpeaksi useasti pihalla. Mutta se on fakta että chihut tarvitsevat pienen rakkonsa vuoksi enemmän ulkoilutusta. Normaalisti chihut eivät myöskään muiden koirien tavoin osaa ilmaista ulkoilun tarvettaan. Itselläni kaksi chihua uros ja narttu. Molempien luonteet mahtavat, omistajalleen uskollisia. Kaikki tutut kehuneet ja saanut uuden käsityksen chihuista ja naurettava stereotypia poistunut mielestä:) Koirani tulevat toimeen muiden eläintein, lasten ja muiden aikuisten ihmisten kanssa. Kun koiran pennusta asti opettaa/totuttaa muihin ei huolta ole myöhemminkään.
 
Itselläni n.1,5 vuoden ikäinen chihu poika, joka oppi sisäsiistiksi 5kk ikäisenä. Erittäin perhekeskeinen koira ja liiankin viisas (tietää asiat/jutut jo nyt selkeästi paremmin kuin toista rotua ollut edellinen 12 vuotiaaksi elänyt kaverini) sydämmen vienyt kaveri. Ei silti luota kuin hyvin tuntemiinsa ihmisiin/koiriin ja vahtii reviriään tarkasti. Pienten lasten perheeseen en tätä kaveria suosittelisi, meille kyllä.
 
mieti mistä syistä kyseisen rodun haluat. Ihanan ulkomuodon takana voi olla rankempi tapaus mitä osaisi odottaa. Kyseiselle rodulle huonoja puolia on mm. merkkailu ja tarpeiden teko sisälle joka ei lähde välttämättä pois vanhanakaan. sen lisäksi herkästi räksyttävä rotu.
parillakin ystävällä kyseinen rotu on ollut ja valitettavasti kumpikin on luopunut omastaan, koska toisen jatkuva jätösten kerääminen koitui isoksi ongelmaksi ja toisessa perheessä tämä kyseinen koira kävi lapsen päälle.
ovat erittäin huomionhakuisia ja itsepäisiäkin. Tutustu rotuun tarkasti ennen kyseisen rodun ottamista!!!
Taitaa olla aika tuomitseva kommentti... On paljon kasvatuksestakin kyse tuo "räksytys","huomionhakuisuus" ja "pureminen" sekä "merkkailu". Tunnen monta ihmistä jotka omistavat chihuahuan, ja jokaikinen koira on ollut aivan vastakohta-vaikka pitävätkin sylittelystä. Eräällä ystävälläni chihu ei hauku lainkaan, sillä sitä on pennusta asti kannustettu olemaan haukkumatta turhaan. Merkkailu on yksilöllistä, enkä ole tähänkään törmännyt koskaan. Koira ei tarraa kiinni tai pure ketään, jos se on sille opetettu. Tämähän on vain karu fakta, että ellei koiralla ole oikeasti joku mielenvika, se ei ketään pure jos se on koulutettu oikein.
 
Erään kaverin chihulta pullahti silmä päästä. Eikä ole edes mitenkään erikoista tälle rodulle kuulemma.

Muotirotuja kannattaa välttää jo siksi, kun menevät niin helposti kaupaksi että "kannattaa" kasvattaa niillä vähän huonommillakin yksilöillä - voi olla pikkusairauksia, luonnevikoja vanhemmissa ihan kevyesti. Ja kyllä, ne todellakin periytyvät myös siihen pentuun.

Jos johonkin pikkukoiraan päädyt, niin muistathan että sekin on koira ja se tarvitsee myös kouluttaa koiran tavoille? Liian paljon näkyy pikkukoiria joita pidetään kuin vauvaa eikä opeteta esim. kulkemaan hihnassa nätisti. Koira stressaantuukin jo siitä jos sitä ei kohdella koirana ja aseteta rajoja. Ja se koulutus aloitetaan sitten pentuna, ei vasta sitten kun niitä ongelmia on - vaikka se pentu on kuinka söpö ja suloinen.
 
Siis tällä ketjulla on kyllä lahopäisiä tyyppejä!! Jokaikisellä koiralla on erilainen luonne, rodusta riippumatta!! Meillä on 11kk tyttö ja 5kk poika chihut, myös 2vee lapsi.. Meidän lapselle on opetettu (pienikin lapsi varmasti ymmärtää) että koiria paijataan nätisti ja lähelle ei mennä jos nukkuu, syö... Meidän koirat on hyvä esimerkki siitä että näitä koiria on monenluontoisia, poika on tosi rauhallinen, ei hauku ei näyki (niinkuin jokainen pentu tekee) ja sitten tää 11k tyttö vahtii reviiriään haukkumalla, räkyttää postille ja muille koirille mutta ei ole vihainen. . Ja kummatkin on ihania perhekoiria, rakastaa vieraita ja voi antaa hyvillä mielin pienienkin lasten paijjailla, leikkiä näiden kanssa... Meillä koirat myös nukkuu peiton alla ja saavat olla sylissä niin paljon kun haluavat.. Mutta tosiaan niitä on myös vietävä ulos, meillä esim käydään 2pientä ja 2 yli tunnin lenkkiä päivässä ulkona..Sekään ei aina tunnu riittävän.. Eli aikaa koiralle on löydyttävä, ei mun mielestä sovi esim. opiskelijan koiraksi.. Jos joidenkin ihmisten mielestä chihua ei saa ottaa lapsiperheeseen niin ei kyllä sitten mitään koiraa!! Jos lasta puree iso koira siitähän voi lähteä vaikka henki, jos tommonen pikkupirpana naukkasee niin siitä jää pieni naarmu!! Eli mä kyllä suosittelen pikkukoiran ottamista lapsiperheeseen mielummin kun ison...

Meillä chihu ei taas oo vaatinu yhtää ulkoilua.
Juoksee sisällä ja kesäisin ulkona. Talvisin jähmettyy ja siitä näkee et sinne ei halua.
 
kuumeilua tästä rodusta ollut jo kauan :) ja haluaisin kuulla kokemuksia, hyviä ja huonoja =)

Ja ennen kaikkea, tärkeää.. Onko oulussa tai lähialueella kasvattajia joilta saisi ostettua? Ettei tarvitsisi ihan etelästä asti lähteä hakemaan :(

Muutamalta tutulta löytyy. Kauheat mulkosilmät, kimeä räksytys ja jäätävä ulina kun hetkeksi jää asuntoon yksin (rauhottuu myöh). Itsepäisiä ja omistajastaan tai leluistaan mustasukkaisia siis tosi omistushaluisia = koittaa käydä päälle näykkien, jos ottaa tavaran maasta tai istuu omistajan viereen sohvalla. Todella ärsyttävä mulkosilmäinen ja kelvottoman pieni rotu (ei suostu kävelemään portaita, vinkuu jokaisen esteen edessä, tärisee heti kun jotain uutta, mutta silti sellainen omistushaluinen, arvaamaton hirviö). Joukossa on paljon hampaita näyttäviö ja näykkiviä yksilöitä. Ei ole mikään koira, vaan pilalle jalostettu lähiöeläin, jonka omistajat vielä useimmiten ruokkivat huonoja puolia käytöksessä.
 
Ainiin ja arvaamattomia lasten kanssa. Saattaa vihata lapsia tai vähintäänkin pomottaa. Kävelee lasten yli ja näykkii, jos lapsi tarttuu leluihin. Asiaa ei auta omistajien selkärangaton käyös, jossa tälle riiviölle ei pistetä rajoja, vaan useimmiten lapsi saa väistää tai varoa koiraa. Oikeen suututtaa tollaset rotat, jota ei voida kouluttaa kunnolla. Näiden omistajat on usein myös just sellasia "no ei me raaskita, se on vaan söpöä ja hauskaa". Vieraasta ihmisestä käsittämätöntä naiiviutta ja vastuuttomuutta. Tekevätpä vielä kielareita noiden rottien kanssa... kuvottavaa, että ei mitään rajoja.
 
Meillä pian 3v chihuahua uros.

Ja valitettavasti joudun monien muiden tavoin kertomaan että huonoja puolia löytyy enemmän kuin hyviä vaikka me olemme yrittäneet kouluttaa poikaa ja olla paapomatta sitä.

Meillä 3v ja 7v tytöt ja pienempää tyttöä ei voi sietää, räyhää ja yrittää näykkästä jos likka menee liian lähelle. (ja ei tyttö ei ole kiusannut koiraa)
Tekee tarpeita sisälle, vaikka osaa pyytää uloskin jos on hätä.
Räyhää ja haukkuu AINA kaikille joka paikassa, kotona ja ulkona.
Jos jää kotiin yksin niin tekee tuhoja, jyrsii lasten leluja, kenkiä, lattialistoja yms yms.
 
Meillä on chihupentu ollut nyt kesän. Se on kiva, herttainen, ei hauku juurikaan, oikein ihana ja suloinen sylissä köllöttelijä, antaa leikata kynsiä ja on ystävällinen muille koirille ja ihmiselle.. hieno koira pientä poikkeusta lukuunottamatta... jos se ei tykkää jostain (valjaitten laittamisesta, pois sylistä siirtämisestä) , se puree tosissaan ja kovaa. Monta kertaa on lähdetty lenkille laastarit käsissä, homma ei ole mitään pentukoiran leikkipuremista vaan todellista raivoa. Toivon todella, että onnistun jotenkin tuon tavan kitkemään pois. Mennään varmaan pian pentukurssille, jossa minua opetetaan toivottavasti kouluttamaan koirani paremmin. Meillä on toinen koira (ei chihu), joka ei ole koskaan tehnyt mitään tällaista. En siis ihan varma ole miten tuo hoidetaan kuntoon. Toista koiraamme pikkuchihu tottelee täysin, pieni murahdus ja pentu rauhoittuu.
 
Meillä on chihuahua. Aivan ihana keski-ikäinen uros (9 v). Koira tuli meille ennen lapsia ja oli noin vuoden ikäinen, kun perheeseen tuli vauva. Koira otti lapsen hyvin vastaan eikä meillä ole ollut ongelmia koiran sopeutumisessa lapseen ja toisaalta lapsen kanssa on ollut tarkat säännöt alusta alkaen, miten koiran kanssa ollaan. Meidän chihu on yksilönä hyvin avoin ja perusiloinen, kuten koirat yleensä kai ovat :)

Haukkumisesta. Kasvattaja kertoi koiramme olevan pentueen äijä, jolla on vahva tahto ja suositteli erityisen johdonmukaista kasvatusta ja näin teimme. Positiivista ehdollistamista hyödyntäen koulutimme koiraa ja ystäviltämme, joilla itsellään oli ollut koiria ja oli silläkin hetkellä (eri rotua tosin) saimme hyvän vinkin "käytöstavoille" opettamisessa ulkoilu lenkeillä. Eli meillä koira ei ole tuntemattomia koiria moikkaillut lenkeillä ja oppi näin muiden koirien ohittamiseen hyvin nopeasti. Nätisti menee ohi kaikista koirista, vaikka vastaantuleva koira haukkuisikin. Koiramme sosiaalisuus ei ole sitä, että koira moikkailee tuntemattomia koiria, vaan "käyttäytyy asiallisesti".

Meillä koira toki haukkuu, mutta käytännössä vain silloin, kun ovikello soi (tämä loppuu, kun komennetaan hiljaiseksi eikä ole häiritsevää) ja koiran puolustaessaan reviiriään ohi meneviltä koirilta. Tämä on koiralle luonnollista käytöstä eikä se jää räksyttämään ohi kulkevien koirien perään. Tässäkin olemme pitäneet rajana, että saa ilmoittaa ja haukkua, koska tämä on luontaista käytöstä reviirin rajalla, mutta sen täytyy loppua nopeasti.

Chihuahua on melkoisen kovapäinen rotu ja vaatii koostaan huolimatta johdonmukaisen ja pitkäjänteisen koulutuksen. Kun perusasiat ovat kunnossa, todella valloittava rotu :) Ainakin meidän mielestämme.

Toki on ollut haasteitakin. Ensimmäisenä oli hampaiden vaihtuminen pentuna. Koirallamme oli hetken aikaa ns. tuplahampaat eli uudet hampaat olivat jo tulossa ja vanhat eivät olleet edestä lähteneet ja nämä täytyi poistattaa eläinlääkärillä. Toimenpide meni hyvin eikä siitä ole ollut haittaa.

Toinen on ollut hammaskivi. Meidän koiramme on ollut aika laiska puremaan luita ja toisaalta olemme itse olleet hieman liian laiskoja pesemään koiramme hampaita. Näin ollen koiralle on tullut hammaskiveä, jota on poistettu pariin otteeseen eläinlääkärin toimesta.

Kohtasimme ennakkoluuloja joiltain tuttaviltamme, kun aikanaan kerroimme hankkivamme chihuahuan. Sitä sanottiin ilkeästi rotaksi ja mitä kaikkea mielestäni ikävää, mutta nämä puheet kaikkosivat, kun koira tuli. Niin mainio tapaus tämä on :)

Lapsiperheessä menee (meillä kaksi lasta) ja kuten kaikkien eläinten kanssa, tarkkana täytyy olla, ettei vahinkoja tapahdu. Lasten käsiin ja fyysisiin leikkeihin koira ei toki sovellu. Mutta se nyt on mielestäni absurdi ajatus muutenkin, koska oikea koira ei ole leikkikalu, on kyse chihusta tai mistä tahansa rodusta.

Tulipas pitkä selostus.
 

Yhteistyössä