"Liitot perustelevat jäsenmaksujaan sillä, että ne esimerkiksi neuvottelevat kyseiselle alalle työehtosopimukset, neuvottelevat palkankorotuksista ja antavat tarvittaessa jäsenilleen oikeudellista neuvontaa ja oikeudellista apua.
Todellisuudessa työehtosopimukset ja palkankorotukset koskettavat myös niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu liittoon. Tätä liitot eivät omassa markkinoinnissaan yleensä tuo esiin."
Ja niillä aloilla, joilla järjestäytymisaste on alhainen, ne palkankorotukset ja sopimukset jäävät yleensä surkeiksi. Jäsenmaksulla saa siis paremman sopimuksen koska neuvottelupöydässä on joukkovoimaa takana. Mitä enemmän porukka jättäytyy liiton ulkopuolelle (yleensä nuoret ja mamut), sitä vähemmän liiton edustajilla on painoarvoa. Heikko liitto ei voi vaatia ja painostaa, vaan on tyydyttävä siihen mitä tarjotaan.
"Oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan ei myöskään edellytä ammattiliiton jäsenyyttä, sillä työntekijä voi kuulua työttömyyskassaan ilman ammattiliiton jäsenyyttä. Esimerkiksi YTK Työttömyyskassan jäsenmaksu on 99 euroa vuodessa eli 8,25 euroa kuukaudessa. Ero ammattiliittojen jäsenmaksuihin on huomattava."
Miksi YTK:n jäsenmaksua pitäisi verrata ammattiliittojen jäsenmaksuihin? Oikea vertailukohta on työttömyyskassojen jäsenmaksut ja YTK on itse asiassa aika kallis.
www.verkkouutiset.fi