Avopuolison peliriippuvuus.

[Niin helvetin väsynyt]

Olen ollut nykyisen avopuolisoni kanssa yhdessä melkein kuusi vuotta. Videopelit ovat olleet meille yhteinen harrastus alusta asti, mutta minun lisäkseni hän pelaa tietenkin myös ystäviensä kanssa.
Viime vuonna uuden pelin myötä ajankäyttö ryöstäytyi häneltä kuitenkin aivan käsistä. Monina päivinä päivän askareet muotoutuvat sen mukaan, pitääkö illalla pelata kavereiden kanssa vai ei. Yhteiset harrastukset, sosiaaliset tapaamisen sekä ruoanlaitto saattavat tulla syrjään työnnetyksi, kun yhtäkkiä hän ja pojat haluaakin pelata tuntitolkulla. Ja jos uskallan mennä sanomaan mitään, saan syyllistystä niskaani että yritän estää häntä viettämästä aikaa kavereiden kanssa, että kuinka hän on koko päivän odottanut tätä, tai silloin kun hän pistää pelin syrjään että voimme joko tehdä jotain yhdessä taikka lähteä ystävien kanssa ulos, avopuoliso on heti kärkäs sanomaan miten halusi pelata illan ja miten selvästi hauskanpito on uhrattu sen puolestä, että päätimme olla sosiaalinen pariskunta tänä iltana.

Olen yrittänyt keskustella asiasta rakentavasti, ehdottaa järjestelyjä että saisimme kompromissin aikaan, ja myönnän tietenkin joskus tulistuneeni asiasta. Olen niin käsittämättömän väsynyt että tästä asiasta pitää riidellä.

Onko kenelläkään kokemusta siitä, miten elää puolison peliriippuvuuden kanssa, kuinka siitä voisi keskustella ja mistä voisi hakea apua?

Kiitos näin etukäteen vastauksistanne!

 

[vierailija]

Jos puoliso itse ei näe ongelmaa käytöksessään niin eipä häntä voi auttaa.

Tuolla esim tietoa aiheesta

http://www.paihdelinkki.fi/fi/tieto...riippuvuudet-ja-niiden-hoito/peliriippuvuuden

 

[vierailija]

Ymmärrät varmaan että jos kaverit pelit ovat miehelle.tärkeämpiä kuin sinä niin ei siitä oikein voi tehdä kuin yhden johtopäätöksen ja pakata kimpsut. Jos puoliso ei koe tarviivansa apua niin tuskin lähtee mihinkään terapiaan. Googlella löydät tietoa kyllä,alueellasi hoito voi olla esim kunnan mielenterveyspalveluiden kautta, terveysaseman kautta, a-klinikan kautta. Erilaista lyhyt- ja ryhmäterapiaa voi olla tarjolla.

 

[vierailija]

Hei, tutulta kuulostaa. Itse olen seurannut vastaavaa tapausta uusperheessä puolison vanhimman pojan kohdalla. Hänen kohdallaan pelaaminen oli pakenemista arjesta ja omista ongelmista, ja johti taloudellisiin vaikeuksiin kaiken muun lisäksi. THL listaa ongelmapelaamisen merkkejä näin:

" • Pelaaja viettää koneen äärellä paljon aikaa ja unohtaa tauot

• Ajantaju katoaa pelatessa usein pitkiksi ajoiksi
• Pelaamattomuus aiheuttaa levottomuutta ja ärtyisyyttä
• Tarve pelata kasvaa
• Pelaamisen rajoittaminen aiheuttaa voimakkaita negatiivisia tunnereaktioita
• Pelimaailman ulkopuoliset kaverit jäävät pois
• Muut velvollisuudet jäävät pelaamisen takia hoitamatta
• Pelaaminen sekoittaa vuorokausirytmin
• Pelaaminen aiheuttaa poissaoloja koulusta
• Muut harrastukset jäävät pois pelaamisen takia
• Pelaamisesta aiheutuu syyllisyydentunteita
• Pelaaja valehtelee omasta pelaamisestaan ja sen määrästä
• Pelaaja ei siedä arvostelua pelaamisen määrästä."

Löytyykö tuttuja piirteitä? Sinuna hakisin apua itselleni ensin, koska se auttaa vahvistamaan sun omaa näkemystä asiasta, ja voit miettiä, jaksatko ja haluatko kamppailla kumppanin peliriippuvuuden loppumiseksi. Erilaiset riippuvuuteen erikoistuneet tahot auttavat tässä. Tsemppiä sulle!

 

[Elena777]

Hankala tuossa on mitään neuvoja antaa kun avun hakeminen tai muu herääminen tilanteeseen pitää tapahtua avopuolisosi taholta.
Addiktioltahan tuo kuulostaa ja aika pahalta sellaiselta...

 

[Hyppymassu]

Ei se äijä tuosta muutu, tulet aina olemaan hänelle varasijalla joka saa aikaa kun kaverit eivät pääse pelaamaan.

On se varmasti riippuvuutta, mutta kuulistaa kyllä enemmän että kehitys on jäänyt jonnekkin yläkoulun taholle. Henkinen siis.

Oma tuttuni vahingoitti pitkän suhteen aikana kumppaniaan jatkuvasti ahneella peliriippuvuudellaan, joka päivän jokainen hetki meni töllönruudulle. Kumppani lähti tämän miehen luota kerättyään rohkeutta sanoa hyvästi.

Toinen mikä sopii "taudin"kuvaan on Narsismi, liian yleinen juttu, mutta selkeesti nostaa ittensä jalustalle ja lyö sinua alas maahan. Mieheen et voi vaikuttaa, lähde itse pois.

 

[HopeaToffee]

Tylyä sanoa, mutta ehkä olisi oikea hetki päättää suhde. Aikuisen ihmisen täytyy itse haluta muuttua eli anna olla.

 

[vierailija]

Ei se äijä tuosta muutu, tulet aina olemaan hänelle varasijalla joka saa aikaa kun kaverit eivät pääse pelaamaan.

On se varmasti riippuvuutta, mutta kuulistaa kyllä enemmän että kehitys on jäänyt jonnekkin yläkoulun taholle. Henkinen siis.

Oma tuttuni vahingoitti pitkän suhteen aikana kumppaniaan jatkuvasti ahneella peliriippuvuudellaan, joka päivän jokainen hetki meni töllönruudulle. Kumppani lähti tämän miehen luota kerättyään rohkeutta sanoa hyvästi.

Toinen mikä sopii "taudin"kuvaan on Narsismi, liian yleinen juttu, mutta selkeesti nostaa ittensä jalustalle ja lyö sinua alas maahan. Mieheen et voi vaikuttaa, lähde itse pois.

Ööö... jos tarkoitat narsistia niin se ei ole mikään yleinen juttu. Se on oikeasti suhteellisen harvinainen sairaus....mutta valitettavasti helppo termi käyttää silloin kun joku hieman sua päähän potkii. Varsinkin naiset mielellään nimeää miehen narsistiksi jos tulee jätetyksi tahi mies ei pompi naisen jokaisen tahdon eleen mukaan.

Narsismi on piirre joka on jokaisessa meissä. Ja se on hyvä, koska silloin me emme anna kohdella itseämme kuin ovimattoa. Ongelmaksi narsismi muodostuu silloin kun narsismi ottaa vallan. Mutta narsismiakin on eri variaatioita vahvasta persoonallisuushäiriöstä lievempiin muotoihin.

Kuuntelin kerran narsisteja hoitaneen lääkärin puhetta seminaarissa. Hänelle esitettiin juuri tämä kysymys että kun narsistiksi todetaan esim parisuhteen ongelmissa helposti toinen osapuoli. Lääkäri vastasi tähän että vahvoja narsustisia piirteitä omaavan henkilön usein "tunnistaa" siitä että hän nimittää ympärillä olijoitaan narsisteiksi. Vaikkapa oman puolisonsa, äitinsä ja vaikkapa lapsensa.

Miettikää siis milloin lähdette leimaamasn jonkun narsistiksi. Ja mikä oma tarkoitusperä sillä on. Oikean narsistin uhtit joutuu todella kärsimään, eikä tauti ole leikin asia. Mutta ei sitä voi jokaiseennikävöän ihmiseen leimata.

Ja ap. Sun mies on peliriippuvainen. Älä käytä narsistitermiä. Uppotuminen pelaamiseen ei ole narsistinen piirre. Vaan riippuvuus.

 

[vierailija]

Kuuntelin kerran narsisteja hoitaneen lääkärin puhetta seminaarissa. Hänelle esitettiin juuri tämä kysymys että kun narsistiksi todetaan esim parisuhteen ongelmissa helposti toinen osapuoli. Lääkäri vastasi tähän että vahvoja narsustisia piirteitä omaavan henkilön usein "tunnistaa" siitä että hän nimittää ympärillä olijoitaan narsisteiksi. Vaikkapa oman puolisonsa, äitinsä ja vaikkapa lapsensa.

Tuo olikin mielenkiintoinen juttu. Tunnen sellaisen ihmisen joka on aina kutsumassa toisia narsisteiksi mutta oma käytöksensä on myös erittäin narsistista ja toisia kontrolloivaa. Esittää uhria ja rikottua ressukkaa naispuolisille kavereilleen ja saa heidät tekemään mitä tahtoo ja itse menee taustalle tarkkailemaan tilanteita ja esittää olevansa kaikkeen viaton.

Huh huh oikein odotan sitä päivää kun kaverien silmät aukeavat ja tajuavat vain olleensa pelinappuloita sen tyypin sairaalloisessa pelissä. Vielä eivät ymmärrä vaan puolustavat sitä ihmistä kaikin tavoin vaikka ovat hänen takiaan menettäneet monen ihmisen luottamuksen jopa pysyvästi ja satuttaneet montaa ihmistä kun ovat ajatelleet tekevänsä hänelle ystävänpalveluksia.

Hajoita ja hallitse on sillä ihmisellä erittäin voimakkaana jokaisessa toiminnassa joten ihmiset hänen ympärillään luottavat enemmän häneen kuin keneenkään toiseen.

 

[AP tässä]

Kiitos tähän mennessä asiallisista vastauksista!

Parisuhdetta en aio lopettaa - en ainakaan ilman taistelua. Kuusi vuotta on pitkä aika (varsinkin kun olemme vielä nuoria aikuisia), ja koen että nämä vuodet yhdessä ansaitsevat hieman tarmoa ennen kuin annetaan periksi.

 

[epek]

Jätä pelipoika ja etsi mies

 

[vierailija]

Olen ollut samassa tilanteessa. Sun vaan täytyy ottaa asiq esille että tajuaako paljon viettäö aikaa koneella ym ym.. vaati ainakin meillä monta monta riitaa mutta nykyään miehen pelaaminen on minulle ok.