Mummi pakottaa teiniä lukioon!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Meillä on teini-ikäinen tyttö joka on aina ollut vähän omanlaisensa. Tästä seurannut kiusaamista ja itsetunto-ongelmia. Myös itsetuhoisuutta ollut, mutta nyt kaikki on huomattavasti paremmin ja välit meihin vanhempiin on aina olleet hyvät. Tyttö kärsii paniikkihäiriöstä ja hän on hyvin haavoittuvainen ja painostettuna menee lukkoon. Me olemme yhdessä löytäneet hyvän koulutusvaihtoehdon, myös tyttö itse on tyytyväinen ja innoissaan aloittamassa nyt koulutaipaletta.
Ongelma onkin nyt mummi. Isän äiti. Hän on erittäin korkeasti koulutettu ja erittäin vanhoillinen ja vaatii että kaikki tietenkin käy lukion! Mies yrittänyt jutella kauniisti äitinsä kanssa ettei ahdistaisi nuorta kaiken muun paineen keskellä, mutta mummi ei halua asiasta keskustella. Itsestäänselvyys että tyttö kouluttautuu yhtä suuresti ja mahtavasti kuin koko suku ja hän itse! Piste. Ei mitää, mutta kun mummi tytöllekin asiaa jankuttaa kokoajan, ja kahdesti päättynyt paniikkikohtaukseen.
Miten tästä nyt vääntäs mummille rautalangasta että tyttö ahdistuu nyt liikaa tästä??
 
Well, yliopistoon on kyllä muukin väylä olemassa kuin lukio. Myös ammatillisen koulutuksen kautta sinne voi päästä.

Siitä ehkä kannattaisi mummille kertoa, että antaa nyt vaan tytön ihan rauhassa käydä haluamansa koulu loppuun. Mitä sen jälkeen on ihan tytön oma asia. Mutta mummi lopettaisi ainakin muutamaksi vuodeksi sen painostamisen.
 
Oliko "mummi" näkemässä kyseisen tytön paniikkihäiriötä? Ymmärtääkö/tietääkö miten paljon tytön tilanteesta ja aikaisemmin olleista ongelmista?(tarkoitan aikaisemmin olleilla ongelmilla kiusaamista, itsetunto-ongelmia ja itsetuhoisia ajatuksia)Kaikki tuollainen varmasti jättää arpia sisimpään. Onkin hienoa että ne ovat taaksejääneitä asioita. Minusta tytärtä pitäisi kuunnella kaikkein eniten. Kuitenkin kun kyseessä on hänen tulevaisuus eikä "mummon". Minusta pitäisi toimia ajatellen tyttären parasta ja kuunnellen hänen omia ajatuksia. Kuitenkin vain hän tietää mihin on kykenevä ja mihin ei.
 
Lisäksi tässä vielä sekin että minun äitini, mama, tässä hyötyy. Hän ottaa tyttöä siiven alle :"Tule tyttökulta tänne. Kuule sinä tiedät, saat tehdä kuinka haluat, mamalle kelpaat juuri noin kulta rakas, jne jne." Ja tyttö on aivan maman kultapieni ja heillä on ihan omat juttunsa mitä me muut emme tiedä. Hyvä niin, tuntee olevansa tarpeellinen ja rakastaa mamaakin yli kaiken.
Samalla mummi ihmettelee miksi tyttö ei tule heille koskaan ilman meitä vanhempia. Ja miksi niin etäinen.. Miksiköhän?
 
Me ollaan kuunneltu tytön toiveita, ja hänestä tuntuu että on nyt menossa sinne kouluun minne haluaa. Me ei olla painostettu koskaan mihinkään. Ja kuten kerroin, meihin vanhempiin ja mamaan on oikein hyvät välit ja aina ollut rakastettu. Kaikki muu paha on tullut koulumaailmasta, kaveripiireistä ja siitä että ei siellä ole ollut tykätty ja on ollut väärinymmärretty. Joku kysyi tietääkö mummi tytön vaikeuksista ja näkikö paniikkikohtauksia. Ei halua ymmärtää että tytöllä mitään ongelmia olisi. Mies on yrittänyt kertoa, mutta mummin linja on että sitä se nuoruus on! Onhan se, mutta ei sen kuulu näissä mittakaavoissa vaikeaa olla kuin meidän tyttö on kärsinyt! Paniikkikohtauksia ei mummi ollut näkemässä koska tyttö tietää, että mummi ei ymmärrä. Pikkusisko sattui olemaan paikalla auttamassa (tietää vaikeuksista ja tukee isosiskoa), ja piti mummia työllistettynä muissa hommissa sen aikaa. Toisella kerralla minä olin paikalla ja tyttö vaatii että mummi ei saa tulla!
 
Kiitos, tuo oli hyvä ehdotus, että yliopistoon pääsee muutakin kautta! Meille on se ja sama käykö lukiota vai yliopistoa vai ei. Toki koulunkäyntiin kannustetaan, mutta tytön voimia ja taustoja kuunnellen ja huomioonottaen. Täytyykin tosiaan ihan selvittää mummille tämä nykymaailman koulutussysteemi. Että minne pääsee milloinkin ja mitä kautta. Hyvä pointi!
 
Mulla olis hyvin selkeä toimintatapa.
Isän äiti ei saisi tavata eikä olla yhteydessä tyttöön. Lisäksi isän äiti nyt leimattaisi vanhuuden höperöksi jonka jutuille vaan nauretaan (yleensä ottavat tästä itseensä ja pitävät jatkossa suunsa kiinni, eivätkä tuppaudu eivätkä kutsu kylään).
 
No sillä ei liene hirveästi merkitystä, että sairastaako sitä paniikkihäiriötä lukiossa vai ammattikoulussa. Paniikkihäiriö ei myöskään parane eristäytymällä, vaan päinvastoin haastamalla se. Kiusaamista on varmasti enemmän siellä ammattikoulun puolella kuin lukiossa. Ainakin itse muistan, että lukio oli jo selvästi peruskoulua "aikuismaisempi" ja että pöllöimmät lapselliset tyypiy meni kyllä amikseen lukion sijaan.

Kyllähän ammattikorkeaan tai yliopistoon pääsee ilman lukiota, mutta huomattavasti haastavampaa se on. Enkä tarkoita teknisesti, että eikö voi hakea ja päästä, vaan että kun lukion opit jää saamatta, niin se on usein haastavaa. On vaikeaa lähteä lukemaan vaikkapa business-englantia, jos koko oman kielitaidon perusta on heikko. Tai on huomattavasti haastavampaa lähteä tutkimaan talouslukuja, jos termi mediaani tai gaussin käyrä ei ole tuttuja.

16-vuotias on vielä siinä mielessä lapsi, että on vaikeaa tietää mitä haluaa loppu elämänsä tehdä. On paljon "varmempi valinta" lähteä käymään lukio, pitää portit avoinna ja katsoa tilannetta uudestaan sitten kolmen tai neljän vuoden kuluttua. Mummi on oikeassa.
 
"Kyllähän ammattikorkeaan tai yliopistoon pääsee ilman lukiota, mutta huomattavasti haastavampaa se on. Enkä tarkoita teknisesti, että eikö voi hakea ja päästä, vaan että kun lukion opit jää saamatta, niin se on usein haastavaa. On vaikeaa lähteä lukemaan vaikkapa business-englantia, jos koko oman kielitaidon perusta on heikko. Tai on huomattavasti haastavampaa lähteä tutkimaan talouslukuja, jos termi mediaani tai gaussin käyrä ei ole tuttuja."

Kauppakorkeassa ei-ylioppilaat kylllä ainakin aikaisemmin kävivät lukion matikan läpi. Englannin kielessä sai ylimääräistä opetusta. Vastapainoksi heillä oli jo hanskassa paljon kaupallista oppia, jos siis olivat menneet esim. merkonomi-pohjalta kauppakorkeaan.
 
Ammattikoulussahan voi suorittaa kaksoistutkinnonkin eli saada ylioppilaslakin ammatin lisäksi. Vaatii kyllä omatoimisuuttakin ja kurssien suorittamista esim. iltalukiossa.
 
Mummille asia ei kuulu ja teinille pitää antaa tässä kohtaa oikeus olla tapaamatta mummia, jos hän ei halua.

Kyse on teinistä ja vielä ajasta, kun kasvaa aikuiseksi. On hyvä, jos hän on löytänyt mieleisensä alan jota jaksaa opiskella nuoruuden "järjellä". Kun aikuisuus on saavutettu rankan teini-iän jälkeen, voi tavoitella haastavempia koulutuksia vaikka sen kaksoistutkinnon avulla. Nyt vain kannattaa tukea ja antaa itseluottamusta omien valintojen kanssa. Hän voi saavuttaa paljon elämässä, jos olette kuvailemallasi tavalla osanneet tukea ja myös puollustaneet hänen valintoja perheenä.
 
No ei saa nykyään. Case closed.

No nykyäänhän nimenomaan pääsee varmaan ilman mitään tutkintoa. Siellä on ne pari kiintiöpaikkaa joka vuosi niille hoitoa pärjää päästkokeessa/ja/tai/osoittavat muuten kompetenssin päästä sisään.

Esim Turun kauppakorkeeseen pääsee sisään kun suorittaa avoimessa tarpeeks monta kurssia tarpeeks hyvillä arvosanoilla, ja kas! Olet sisällä koulussa, iiiiihan ilman mitää papereita
 

Similar threads

Yhteistyössä