Avoparit! Lapselle äidin vai isän sukunimi?

meillä tästä asiasta on väännetty jo vähän aikaa.. se siis alotettiin jo ennenku lapsi oli ees syntyny
Niin siis ja minähän oon sitä mieltä, että koska minä olen sitä lasta kantanu sen 9kk, minä oon joutunu jättämään työni, minä hoidan lasta 99,9% päivästä (miehelle tuntuu olevan hankalaa jopa vaihtaa vaippa) ja minä luovun siitä normaalista elämästä SEKÄ: MINUN vatsanahka se oli joka repes enemmän ja vähemmän siitä kasvamisesta! Ja nimenomaan näissä arvissa se sukunimi sitten lukeekin Eli ÄIDIN sukunimi lepselle tulee!
Sitäpaitsi, miehen sukulaiset ei ole millään tavalla olleet apuna missään tähän lapseen liittyvässä asiassa, niin miksi sitte heijän sukunimi pitäis tulla lapselle??!! No way!
Tämä on nyt mulle vissiin elämääki tärkiämpi asia, mutta näin se vaan menee. Minä en anna periksi.

 

Me oltiin miehen kans avoliitoss, kun esikoinen synty, ja tytölle tuli isän sukunimi, koska kyllä meillä oli tiedoss, et jossain vaiheessa mennään vihille, ja myös mun sukunimi muuttuu. Siksi ei mun sukunimeä lapselle.

 

Äidin.
Miksi isän?

 

Mä oon varmaan vastannu tähän jo, mutta vastaanpa uudelleen. Äidin nimi on esikoisella, ja tulee kuopuksellekin. Minähän ne lapset kannan ja imetän.

 

isän tietenkin!

 

Mä oon varmaan vastannu tähän jo, mutta vastaanpa uudelleen. Äidin nimi on esikoisella, ja tulee kuopuksellekin. Minähän ne lapset kannan ja imetän.

Aivan!
Mä tiedän ihan tarpeeksi monta lasta joilla on sukunimenä isänsä nimi ja isää eivät ole nähneet sitten syntymän. Ihmettelen sitä kovin.

 

Mä oon varmaan vastannu tähän jo, mutta vastaanpa uudelleen. Äidin nimi on esikoisella, ja tulee kuopuksellekin. Minähän ne lapset kannan ja imetän.

Aivan!
Mä tiedän ihan tarpeeksi monta lasta joilla on sukunimenä isänsä nimi ja isää eivät ole nähneet sitten syntymän. Ihmettelen sitä kovin.

Joo, noi jutut on sitten tietysti vielä erikseen. Mutta ihan ydinperheessäkin, mä en tajua miksi se isän nimi ois joku automaatio.

 

Mä en osaa päättää! Lapsi ei ole vielä siis syntynyt, mutta kai se sukunimi pitäisi jo alkaa päättämään ihan jo hätäkasteenkin takia.

Ensin ajattelin, että minun sukunimi, koska ei olla naimisissa eikä tulla menemäänkään ja haluaisin että ollaan samalla nimellä. Mutta, miehen nimi on kuitenkin oikeasti parempi ja toisaalta hänen aiemmasta suhteesta olevat lapsetkin ovat miehen nimellä ja toisaalta tykkäisin että myös meidän lapset olisivat (olevinaan lujittaisi sitä sisaruussuhdetta puolisiskojen kanssa). Eli ehkä kuitenkin kallistun siihen miehen sukunimeen, vaikka vähän harmittaakin, että olen sitten itse eri nimellä..

 

Mä en osaa päättää! Lapsi ei ole vielä siis syntynyt, mutta kai se sukunimi pitäisi jo alkaa päättämään ihan jo hätäkasteenkin takia.

Ensin ajattelin, että minun sukunimi, koska ei olla naimisissa eikä tulla menemäänkään ja haluaisin että ollaan samalla nimellä. Mutta, miehen nimi on kuitenkin oikeasti parempi ja toisaalta hänen aiemmasta suhteesta olevat lapsetkin ovat miehen nimellä ja toisaalta tykkäisin että myös meidän lapset olisivat (olevinaan lujittaisi sitä sisaruussuhdetta puolisiskojen kanssa). Eli ehkä kuitenkin kallistun siihen miehen sukunimeen, vaikka vähän harmittaakin, että olen sitten itse eri nimellä..

Mä en kyllä suostuisi olemaan eri nimellä kuin lapsi, jonka olen itse synnyttänyt. Kai se vauva sun lapsesi on enemmän kuin sisarpuoliensa sisarus? Jos ymmärrät mitä tarkoitan. Meillähän on kans uusperhe, ja tilanne että mies, ex-vaimo ja heidän yhteinen lapsensa ovat sukunimen perusteella edelleen samaa perhettä, eli jos mun lapsi ois myös miehen nimellä, ne ois kaikki "virtasia" ja minä ainoana "mäkinen"

 

Esikoisen syntyessä emme olleet naimisissa ja esikoiselle tuli isän sukunimi. ( jonka minäkin myöhemmin otin naimisiin mentäessä )

Yleisintä tosiaan taitaa olla, että lapsi saa isän sukunimen.

 

Lapsella on isänsä nimi... En oikeen tiedä syytä, ehkä siksi koska nimi on kauniimpi kuin mun nimi.
Jos joskus menen naimisiin pidän kuitenkin oman nimeni. En ymmärrä miksi naiset nykyaikana otta miehensä nimen. Mun mielestä se on älytöntä.

 

Mulla on tyttöjä ja poikia, avoliitossa. Ensimmäisen tytön syntymän jälkeen multa kysyttiin että kai tytölle tulee sun sukunimi kun pojilla on isänsä. Mikähän alkuaikainen sovinismi/eri arvoisuuden ajalta tuo ajatus oli peräisin,,

 

Mulla on tyttöjä ja poikia, avoliitossa. Ensimmäisen tytön syntymän jälkeen multa kysyttiin että kai tytölle tulee sun sukunimi kun pojilla on isänsä. Mikähän alkuaikainen sovinismi/eri arvoisuuden ajalta tuo ajatus oli peräisin,,

Ajatus on sinänsäkin pielessä, että perheen kaikilla yhteisillä lapsilla tulee olla sama sukunimi

 

Lapset on mun nimellä, asiasta ei edes keskusteltu.

 

Minun eli äidin. Miehellä sen verran yleinen sukunimi, että etunimivalinnalla+miehen sukunimellä olis ollu tässäkin kaupungissa varmaan muutama täyskaima. Mulla ihan suomalainen nimi, mutta sen verran erikoinen, että tunnen kaikki tämän nimen kantajat. Eikä ole ainakaan vielä tähän mennessä tullut toista samannimistä.

Ja käytännössä ekat pari vuotta minä huolehdin kaikista lapsen lääkäri- ja neuvola- ym. käynneistä sun muista. Oli musta johdomukaista, että meillä kahdella sama nimi. Olemme nylyisin jo naimisissa, mutta nimikäytäntö ei muuttunut.

 

Isän tietenkin.

 

Isän tietenkin.

Miksi "tietenkin"?

Ne näemmä perustelee, jotka on valinneet äidin nimen, ja miehen nimen valinneet vaan toteaa että totta kai miehen nimi. Ei siis vittuiluna tarkoitettu, ihan huomio vaan

 

Isän tietenkin.

Miksi "tietenkin"?

Ne näemmä perustelee, jotka on valinneet äidin nimen, ja miehen nimen valinneet vaan toteaa että totta kai miehen nimi. Ei siis vittuiluna tarkoitettu, ihan huomio vaan

Siksi tietenkin, kun olen tämmöinen nuori konservatiivi. Minusta se vain kuuluu olla niin. Lisäksi me aiotaan mennä jossain vaiheessa naimisiin, jolloin minäkin otan miehen nimen. Tietenkin.

 

Isän tietenkin.

Miksi "tietenkin"?

Ne näemmä perustelee, jotka on valinneet äidin nimen, ja miehen nimen valinneet vaan toteaa että totta kai miehen nimi. Ei siis vittuiluna tarkoitettu, ihan huomio vaan

Siksi tietenkin, kun olen tämmöinen nuori konservatiivi. Minusta se vain kuuluu olla niin. Lisäksi me aiotaan mennä jossain vaiheessa naimisiin, jolloin minäkin otan miehen nimen. Tietenkin.

OK Mä olenkin sitten vanha radikaali, enkä varmaan mee (enää) ikinä naimisiin