S
Säikähtänyt
Vieras
Synnytin viikko sitten toisen tyttömme ja mietin, onko kellään kokemusta avonaisesta raivotarjonnasta?
Jouduin käynnistykseen vk 40+5 vähäisen lapsiveden takia. synnytys käynnistettiin tabletilla. Jo ensimmäisenä yönä tuli kamalan kipeät supistukset, toisena yönä vielä kovemmat ja limatulppa lähti samalla. Lääkäri teki silloin ultran ja hänen mittausten mukaan lapsivettä oli normaalisti. Olin vieläkin kolme senttiä auki ja hän sanoi, että laittaisi kotiin avautumaan jos ette asuisi niin kaukana (100 km päässä). Kalvojen puhkaisu soviittiin tehtäväksi seuraavana aamuna kello 8. Supistuksia tuli ja olivat todella kipeitä! Valvoin siis kolmannen yön, mutten tuntenut vauvan liikkeitä. Kello 5 menin sanomaan kätilölle, että haluaisin käyrälle. Kun olin käyrällä, ihmettelin miten sydänaanet olivat tsaisia, vaikka vauva liikkuikin jo pari kertaa. Sitten sydänäänet tippuivat 60 ja hälytin käitlön paikalle. Jouduin menemään konttausasentoon ja otin happea ja lääkärit hälytettiin paikalle. Äänet olivat matalat ja epäsäännöllisen kuuloiset, sitten äänet palautuivat normaaleiksi. Sitten minut jätettiin seurailemaan käyrää eikä mennyt kuin minuutin kun ne taas laskivat alle 100.
Sitten minut kärrättiin synnytyssaliin ja minulle laitettiin katetri ja kanyylit. Äänet palasivat taas normaaleiksi, minut jätettiin yksin eikä mennyt kovin kauaa kun ne taas laskivat. Menin kontilleen, otin happea, tärisin pelosta. Lääkärit seurasivat ääniä ja ne palautuivat taas. Sitten minulta puhkaistiin kalvot ja sieltä tuli vihreää, puuroutunutta lapsivettä. Vielä puhuttiin että synnyttäisin normaalisti. Sitten minulle tuli supistus ja äänet laskivat todella alas. Lääkäri teki päätöksen kiireellisestä sektiosta, hätäsektiosta sitten jos äänet vielä laskevat. Minut kärrättiin leikkaussaliin ja minut leikattiin ilman nukutusta. Kello 7 aamulla syntyi tyttö, joka oli aivan paksussa vihreässä puurossa, mutta terve.
Koko synnytys meni todella äkkiä ja tärisin pitkään pelosta ja järkytyksestä.
Kätilö sanoi, että istukassa ei ollut näöllisesti mitään vikaa, mutta menee patologin tutkittavaksi, napanuora oli pitkä (55cm) eikä siinäkään ollut vikaa. Lapsivettä oli normaalisti. Ainut joka olisi voinut selittää syyn, oli se että lapsi oli avonaisessa tarjonnassa. Tarkoittaako se sitä, että lapsi ei ole laskeutunut kunnolla, enkä avautunut tarpeeksi? Kohdunsuu oli koko ajan 3 senttiä auki, vaikka supistukset olivat kaameat. Vauva oli kuulema ollut ahdingossa jo ennen kello viittä, kun lapsivesi oli niin puuroutunutta.
Jotenkin tuntuu niin kamalalta ajatella, että jos en olisi mennyt käyrälle, lapsi olisi varmaankin kuollut kohtuun. Oli kamalaa kuunnella niin pitkään harvoja sydämenlyöntejä, kun pelotti milloin ne loppuvat kokonaan.
Onko kellään muulla kokemusta avonaisesta tarjonnasta? Onko sellainen synnytys päättynyt lopulta sektioon? Esikoistyttöni leikattiin perätilan vuoksi aikaisemmin.
Jouduin käynnistykseen vk 40+5 vähäisen lapsiveden takia. synnytys käynnistettiin tabletilla. Jo ensimmäisenä yönä tuli kamalan kipeät supistukset, toisena yönä vielä kovemmat ja limatulppa lähti samalla. Lääkäri teki silloin ultran ja hänen mittausten mukaan lapsivettä oli normaalisti. Olin vieläkin kolme senttiä auki ja hän sanoi, että laittaisi kotiin avautumaan jos ette asuisi niin kaukana (100 km päässä). Kalvojen puhkaisu soviittiin tehtäväksi seuraavana aamuna kello 8. Supistuksia tuli ja olivat todella kipeitä! Valvoin siis kolmannen yön, mutten tuntenut vauvan liikkeitä. Kello 5 menin sanomaan kätilölle, että haluaisin käyrälle. Kun olin käyrällä, ihmettelin miten sydänaanet olivat tsaisia, vaikka vauva liikkuikin jo pari kertaa. Sitten sydänäänet tippuivat 60 ja hälytin käitlön paikalle. Jouduin menemään konttausasentoon ja otin happea ja lääkärit hälytettiin paikalle. Äänet olivat matalat ja epäsäännöllisen kuuloiset, sitten äänet palautuivat normaaleiksi. Sitten minut jätettiin seurailemaan käyrää eikä mennyt kuin minuutin kun ne taas laskivat alle 100.
Sitten minut kärrättiin synnytyssaliin ja minulle laitettiin katetri ja kanyylit. Äänet palasivat taas normaaleiksi, minut jätettiin yksin eikä mennyt kovin kauaa kun ne taas laskivat. Menin kontilleen, otin happea, tärisin pelosta. Lääkärit seurasivat ääniä ja ne palautuivat taas. Sitten minulta puhkaistiin kalvot ja sieltä tuli vihreää, puuroutunutta lapsivettä. Vielä puhuttiin että synnyttäisin normaalisti. Sitten minulle tuli supistus ja äänet laskivat todella alas. Lääkäri teki päätöksen kiireellisestä sektiosta, hätäsektiosta sitten jos äänet vielä laskevat. Minut kärrättiin leikkaussaliin ja minut leikattiin ilman nukutusta. Kello 7 aamulla syntyi tyttö, joka oli aivan paksussa vihreässä puurossa, mutta terve.
Koko synnytys meni todella äkkiä ja tärisin pitkään pelosta ja järkytyksestä.
Kätilö sanoi, että istukassa ei ollut näöllisesti mitään vikaa, mutta menee patologin tutkittavaksi, napanuora oli pitkä (55cm) eikä siinäkään ollut vikaa. Lapsivettä oli normaalisti. Ainut joka olisi voinut selittää syyn, oli se että lapsi oli avonaisessa tarjonnassa. Tarkoittaako se sitä, että lapsi ei ole laskeutunut kunnolla, enkä avautunut tarpeeksi? Kohdunsuu oli koko ajan 3 senttiä auki, vaikka supistukset olivat kaameat. Vauva oli kuulema ollut ahdingossa jo ennen kello viittä, kun lapsivesi oli niin puuroutunutta.
Jotenkin tuntuu niin kamalalta ajatella, että jos en olisi mennyt käyrälle, lapsi olisi varmaankin kuollut kohtuun. Oli kamalaa kuunnella niin pitkään harvoja sydämenlyöntejä, kun pelotti milloin ne loppuvat kokonaan.
Onko kellään muulla kokemusta avonaisesta tarjonnasta? Onko sellainen synnytys päättynyt lopulta sektioon? Esikoistyttöni leikattiin perätilan vuoksi aikaisemmin.