Avonainen tarjonta, kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Säikähtänyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Säikähtänyt

Vieras
Synnytin viikko sitten toisen tyttömme ja mietin, onko kellään kokemusta avonaisesta raivotarjonnasta?

Jouduin käynnistykseen vk 40+5 vähäisen lapsiveden takia. synnytys käynnistettiin tabletilla. Jo ensimmäisenä yönä tuli kamalan kipeät supistukset, toisena yönä vielä kovemmat ja limatulppa lähti samalla. Lääkäri teki silloin ultran ja hänen mittausten mukaan lapsivettä oli normaalisti. Olin vieläkin kolme senttiä auki ja hän sanoi, että laittaisi kotiin avautumaan jos ette asuisi niin kaukana (100 km päässä). Kalvojen puhkaisu soviittiin tehtäväksi seuraavana aamuna kello 8. Supistuksia tuli ja olivat todella kipeitä! Valvoin siis kolmannen yön, mutten tuntenut vauvan liikkeitä. Kello 5 menin sanomaan kätilölle, että haluaisin käyrälle. Kun olin käyrällä, ihmettelin miten sydänaanet olivat tsaisia, vaikka vauva liikkuikin jo pari kertaa. Sitten sydänäänet tippuivat 60 ja hälytin käitlön paikalle. Jouduin menemään konttausasentoon ja otin happea ja lääkärit hälytettiin paikalle. Äänet olivat matalat ja epäsäännöllisen kuuloiset, sitten äänet palautuivat normaaleiksi. Sitten minut jätettiin seurailemaan käyrää eikä mennyt kuin minuutin kun ne taas laskivat alle 100.
Sitten minut kärrättiin synnytyssaliin ja minulle laitettiin katetri ja kanyylit. Äänet palasivat taas normaaleiksi, minut jätettiin yksin eikä mennyt kovin kauaa kun ne taas laskivat. Menin kontilleen, otin happea, tärisin pelosta. Lääkärit seurasivat ääniä ja ne palautuivat taas. Sitten minulta puhkaistiin kalvot ja sieltä tuli vihreää, puuroutunutta lapsivettä. Vielä puhuttiin että synnyttäisin normaalisti. Sitten minulle tuli supistus ja äänet laskivat todella alas. Lääkäri teki päätöksen kiireellisestä sektiosta, hätäsektiosta sitten jos äänet vielä laskevat. Minut kärrättiin leikkaussaliin ja minut leikattiin ilman nukutusta. Kello 7 aamulla syntyi tyttö, joka oli aivan paksussa vihreässä puurossa, mutta terve.

Koko synnytys meni todella äkkiä ja tärisin pitkään pelosta ja järkytyksestä.
Kätilö sanoi, että istukassa ei ollut näöllisesti mitään vikaa, mutta menee patologin tutkittavaksi, napanuora oli pitkä (55cm) eikä siinäkään ollut vikaa. Lapsivettä oli normaalisti. Ainut joka olisi voinut selittää syyn, oli se että lapsi oli avonaisessa tarjonnassa. Tarkoittaako se sitä, että lapsi ei ole laskeutunut kunnolla, enkä avautunut tarpeeksi? Kohdunsuu oli koko ajan 3 senttiä auki, vaikka supistukset olivat kaameat. Vauva oli kuulema ollut ahdingossa jo ennen kello viittä, kun lapsivesi oli niin puuroutunutta.

Jotenkin tuntuu niin kamalalta ajatella, että jos en olisi mennyt käyrälle, lapsi olisi varmaankin kuollut kohtuun. Oli kamalaa kuunnella niin pitkään harvoja sydämenlyöntejä, kun pelotti milloin ne loppuvat kokonaan. :(

Onko kellään muulla kokemusta avonaisesta tarjonnasta? Onko sellainen synnytys päättynyt lopulta sektioon? Esikoistyttöni leikattiin perätilan vuoksi aikaisemmin.
 
Täällä siis esikoinen syntyi avotarjonnassa, lopulta imukupilla. Oli kyllä isohkokin, 3880g, ettei ihan pujahtamalla olisi tullut varmaan muutenkaan, mutta tarjonta tosiaan huono, ja syntyi "kasvot oikealle päin", tuon muistan epikriisistä. Minulla ainakin homma meni niin, että vauva vetäytyi aina supistuksen laantuessa takaisinpäin, eli ei laskeutunut kunnolla. Syy kaiketi sitten tuon tarjonnan. Omalla vauvallani napa-ph ihan siinä rajoilla, joten ei se hapetustilanne ihan paras mahdollinen todellakaan ole ollut, mielestäni omallakin kohdalla turhan kauan vaan katseltiin sitä ponnistustouhua, joka siis venyi n.1,5h mittaiseksi!!! Ennenkuin siis imukuppiin sitten päädyttiin.

Minuakin vaivasi tuo epäsäännöllinen synnytys pitkään, ja vieläkin jopa välillä, vaikka vauva syntyi 2008. Ehkä siksi vaivaa, kun tyttö on hieman omalaatuinen ollut alusta saakka, niin tottakai sitä tulee miettineeksi hapenpuutteen mahdollisuutta.
 
Minullakin oli esikoinen avotarjonnassa. Avauduin 8cm ja lapsen pää oli jo syvällä lantiossa, mutta siihen sitten jäi jumittamaan, kiireellinen sektio. Tosin oli isokin, hieman päälle 4kg ja 54cm. Sydänäänet olivat koko ajan ok, mutta synnyttyään lapsi oli pitkään huonovointinen, hengitys hankalaa joten tarkkailussa oli ensimmäisen elinpäivän ja yöllä pääsi luokseni.
 
Tyttö (nyt 2-vuotias) syntyi imukupilla avosuisen raivotarjonnan takia. Vastaavaa lapsivesijuttua meillä ei ollut, eikä ongelmia sydänäänten kanssa. Koin synnytyksen kuitenkin hyvin raskaaksi ja kivuliaaksi, koska vauva jäi tarjonnan takia jumittamaan synnytyskanavaan eikä minulle tullut lainkaan ponnistamisen tarvetta. Vuodin paljon verta ja lantioni kudokset venähtivät niin että käveleminen ja jopa sängyssä kääntyminen olivat kuukausien ajan hankalia.

Saitko keskustella asiasta jälkeenpäin sairaalassa? Meillä se puoli hoidettiin asianmukaisesti ja luvattiin pääsy pelkopolille tarvittaessa seuraavalla kerralla :)
 
Minä synnytin esikoiseni 4kk sitten, ja tyttö syntyi avosuisessa tarjonnassa. Vedet meni illalla, ja synnytys käynnistettiin aamulla. Synnytys eteni tosi hienosti ponnistusvaiheeseen asti, mutta sitten ponnistusvaihe kesti jäätävät 1,5h, päätyen imukuppiin. Ponnistus kun loppui niin vauva vetäytyi aina reilusti takaisin päin, johtuen ilmeisesti tuosta tarjonnasta. Ensin tehtiin eppari joka lisäksi vielä repesi pahasti, menetin niin paljon verta että mut kärrättiin teholle yöksi. Lapsi meni vierihoito-osastolle. Sitten aamulla kun pääsin teholta vauvan luo, sain olla vauvan kanssa pari tuntia. Pian tultiin ilmoittamaan että vauvan tulehdusarvot on niin korkeat että se lähtee teholle... Oli saanu synnytyskanavasta jonku tulehduksen.
Viikko toivuttiin sairaalassa ja nyt 4kk jälkeen olen toipunut niin että synnytyksessä murtunut häntäluukaan ei enää koko aikaa vaivaa.
Kätilö on mulle kerran soittanut synnytyksen jälkeen, mutta ehkä vasta nyt kun on saanut etäisyyttä asioihin, niin olis ihan kiva käydä se vielä läpi.
 
Esikoinen avotarjonnassa, selvittiin leikkaamalla väliliha vain. Hieman tuli lapseen "vammaa" jotka korjautuivat ensimmäisen vuoden aikana.

Sanoi hoitaja, että jos olisi ajoissa huomattu, olisi otettu sektiolla. Lapsi oli normaalikokoinen.
 
Sen verran että oli avonainen otsatarjonta. En auennut kun puoliksi koska pää ei ollut oikein painamassa eikä ois tullu millään ulos. Päädyttiin sektioon. Vesi oli paksua puuroa mut onneksi tulokas oli vallan pirteä ja ok heti kun sai imun jälkeen äänensä avata. Sykkeitä jne seurattiin ja vauvan hapetusta kokoaika kun turhaan yritin saadanurakkaa tehtyä. Sen verran se oli rankkaa että en ole halunnut enää uudestaan raskautua. kukaan ei vihjannu mihkään sellaseen että ois voinu jutella jälkeenpäin.
 
Avosuinen tarjonta (eli vauvan nenä vatsani suuntaan) todettiin vasta sektiossa. Synnytys käynnistyi illalla lapsivesien menolla ja yöllä kävi kutsu sairaalaan. Siellä heti käyrille ja todettiin että vesi on hennosti vihreää. Odoteltiin käynnistymistä, mutta kun ei tapahtunut mitään laitettiin oksitosiinitippa menemään iltapäivästä. Avauduin erittäin hitaasti vaikka supistuksia oli ja lääkkeet menivät täysillä. Tulehdusarvot nousivat ja antibiottia meni tipassa. Illalla oma oloni alkoi olla epätoivoinen sillä olin vain kolme senttiä auki. Silloin tiesin että jokin on nyt vikana. Yöllä vauvan sydänäänet romahtivat kolme kertaa joista viimeisimmän jälkeen mentiin sitten leikkuriin. Hapetusarvot onneksi pienellä ihan hyvät ja syntyi virkeänä. Osastolla ollessani lääkäri tuli sitten kertomaan että syy siihen ettei synnytys edennyt oli todennäköisesti tuo tarjonta. Ja jälkitarkastuksessa kuulin että sama voi toistua seuraavassakin synnytyksessä. Olen nyt raskaana ja kieltämättä seuraava synnytys hermostuttaa, vaikka kokonaisuudessa koinkin olevani ihan hyvissä käsissä ja seurannassa.
 

Yhteistyössä