Aihetta varmasti käsitelty ennenkin mutta aloitetaan uusi ketju jos sopii. Olen reilu nelikymppinen mies, parisuhde kestänyt vajaa 15v. Häitä vietettiin reilu kymmenen vuotta sitten, lapset 6 ja 8v. Liitossa ei ole mitään isoa dramatiikkaa, normaalia arjen pyörittämistä lähinnä. Statukseni on lähinnä isä ja vaimosta on tullut äiti. Tämä kertonee kaiken oleellisen. Ero ei ole ensimmäisenä mielessä, uskoisin siitä olevan eniten haittaa kaikille osapuolille, enkä todellakaan haluaisi vaihtaa osaani uusioperheeseen. Teemme perheenä asioita yhdessä, harrastamme, matkustamme jne.mutta tämä kaikki tehdään lasten ehdoilla ja kautta. Nautin suuresti touhuamisesta lasten kanssa ja ulkoisesti kaikki näyttää varmasti ihanteelliselta. Arki pyörii ihan ok, illat menevät lähinnä kaikkien harrastusten ja menojen yhteensovittamisessa.
Mutta.Minusta tuntuu pahalta sanoa että vaimosta on kadonnut se kaikki mihin aikoinaan ihastuin. Totta kai meitä on kaksi osapuolta avioliitossa, voin vain kertoa tilannetta omalta puoleltani. Suhteesta on kadonnut kaikki kipinä ja toisen huomio tuntuu lähinnä vaivaannuttavalta. Seksi vaimon kanssa ei kiinnosta yhtään, muuten kyllä. Seksuaalisesti en koe vaimoa mitenkään houkuttelevaksi ja kerran kuussakin tuntuu liialta hänen kanssaan. Tuntuu että kauppareissulla näkee jatkuvasti viehättävämpiä naisia. Asioista on yritetty puhua mutta ei ne keskustelut johda mihinkään hyvään, päinvastoin.
Jotenkin olen alkanut haaveilemaan salarakkaasta ilman sitoumuksia. Saada tuntea olevansa haluttu ja tuntea ne perhoset vatsassa. Olen fyysisesti hyvässä kunnossa, todella avoin ja entisenä mallina väitän olevani komea mies ja tiedän että kysyntää vapailla markkinoilla olisi. Tässä on nyt sarkasmia mukana kun totean että olisi kiva mitata markkina-arvo vapaana miehenä... Haluaisin kokea ruohon vihreyden aidan tuolla puolen ja palata taas hoitamaan isän roolia.
Tottakai ymmärrän että olisi todella loukkaavaa vetää kaksoisroolia, mutta saisiko siitä voimaa jaksaa omaa arkea ja nähdä vaimo kenties uusin silmin. Tavallaan ulkoistaa seksielämä ja hoitaa isän rooli miten parhaiten osaa. Ei tämä niin hääviä näinkään ole.
Kommentteja kiitos ilman moralisointia.
Mutta.Minusta tuntuu pahalta sanoa että vaimosta on kadonnut se kaikki mihin aikoinaan ihastuin. Totta kai meitä on kaksi osapuolta avioliitossa, voin vain kertoa tilannetta omalta puoleltani. Suhteesta on kadonnut kaikki kipinä ja toisen huomio tuntuu lähinnä vaivaannuttavalta. Seksi vaimon kanssa ei kiinnosta yhtään, muuten kyllä. Seksuaalisesti en koe vaimoa mitenkään houkuttelevaksi ja kerran kuussakin tuntuu liialta hänen kanssaan. Tuntuu että kauppareissulla näkee jatkuvasti viehättävämpiä naisia. Asioista on yritetty puhua mutta ei ne keskustelut johda mihinkään hyvään, päinvastoin.
Jotenkin olen alkanut haaveilemaan salarakkaasta ilman sitoumuksia. Saada tuntea olevansa haluttu ja tuntea ne perhoset vatsassa. Olen fyysisesti hyvässä kunnossa, todella avoin ja entisenä mallina väitän olevani komea mies ja tiedän että kysyntää vapailla markkinoilla olisi. Tässä on nyt sarkasmia mukana kun totean että olisi kiva mitata markkina-arvo vapaana miehenä... Haluaisin kokea ruohon vihreyden aidan tuolla puolen ja palata taas hoitamaan isän roolia.
Tottakai ymmärrän että olisi todella loukkaavaa vetää kaksoisroolia, mutta saisiko siitä voimaa jaksaa omaa arkea ja nähdä vaimo kenties uusin silmin. Tavallaan ulkoistaa seksielämä ja hoitaa isän rooli miten parhaiten osaa. Ei tämä niin hääviä näinkään ole.
Kommentteja kiitos ilman moralisointia.