Avioliiton siunaus siviilivihkimisen jälkeen. Mitä mieltä olet?

[QUOTE="Horuksen silmä";24083980]Jos se toinen ei kuulu kirkkoon, niin miksi haluaisi papin siunauksen? Tää osa on mulle jäänyt aina arvoitukseksi.[/QUOTE]

Siksi koska toinen osapuoli kuuluu. Voidaan myös ajatella että kahta eri uskontoa edustava pariskunta hakisi siunauksen molempien kirkoilta/jumalilta. Yksi vaihtoehto on että halutaan ilahduttaa uskovia sukulaisia. Näin ainakin kun siunaamisella ei ole merkitystä kirkkoon kuulumattomalle.

 

[QUOTE="huoh";24084002]No mieti nyt ihan itsekin. Jos vaikka saisit selvyyden asiaan.[/QUOTE]

Niin just, ehkä mä joskus tajuan miten siinä lahjoja hingutaan jos nimenomaan sanotaan ettei mitään saa laittaa :headwall:

Katsos kun sellaisiakin ihmisiä vielä on, jotka ihan rehellisesti haluavat jakaa tärkeät hetket tärkeiden ihmisten kanssa ilman taka-ajatuksia. Kertoo jotain ihmisestä, jos joka asiasta löytää vain ahneutta tai muita piilotettuja motiiveita..

 

[QUOTE="Horuksen silmä";24083980]Jos se toinen ei kuulu kirkkoon, niin miksi haluaisi papin siunauksen? Tää osa on mulle jäänyt aina arvoitukseksi.[/QUOTE]

Jospa se papin siunaus on todella tärkeä sille toiselle osapuolelle, ja tämän toinen puoliso ymmärtää? Parisuhteessa niitä kompromisseja täytyy yleensä tehdä (ainakin jossain vaiheessa) jos haluaa liiton onnistuvan. MinäMinäMinä-ihmisten liitot eivät tuppaa kestämään kovin kauaa... (ellei toinen sitten ole ihan tallukka... :/ )

 

Voisko joku nyt sitten vastata onko se sittenkin lahjojen perässä menoa, jos nimenomaan kutsutuilta pyydetään vain mukanaoloa juhlinnassa, ei rahaa tai lahjoja?
Mä en voi ymmärtää joidenkin järjenjuoksua, anteeksi vaan.

No kun eihän kukaan oikeasti tule paikalle ilman mitään lahjaa tai shekkiä.

Miksei sit voi sanoa, et mahdolliset muistamiset lasten allergiaosaston hyväksi tilille xxx-xxx?
En oo vielä yhdessäkään hääjuhlakutsussa sellaista nähnyt, on ne juhlat sitten pidetty ajallaan tai jälkikäteen.

 

Niin just, ehkä mä joskus tajuan miten siinä lahjoja hingutaan jos nimenomaan sanotaan ettei mitään saa laittaa :headwall:

Katsos kun sellaisiakin ihmisiä vielä on, jotka ihan rehellisesti haluavat jakaa tärkeät hetket tärkeiden ihmisten kanssa ilman taka-ajatuksia. Kertoo jotain ihmisestä, jos joka asiasta löytää vain ahneutta tai muita piilotettuja motiiveita..

Noinhan ne ihmiset pääsääntöisesti toimii. Eikö? Kutsuissa lukee aina että ei lahjoja ei rahaa.
Niissä kun yleensä vaan pakkaa olemaan se tilinumero...........
Ihme vinkumista sulla :O

 

No kun eihän kukaan oikeasti tule paikalle ilman mitään lahjaa tai shekkiä.

Kuule kyllä tulee, kun käsketään. Terv., lahjaton morsian

 

[QUOTE="data";24084020]Siksi koska toinen osapuoli kuuluu. Voidaan myös ajatella että kahta eri uskontoa edustava pariskunta hakisi siunauksen molempien kirkoilta/jumalilta. Yksi vaihtoehto on että halutaan ilahduttaa uskovia sukulaisia. Näin ainakin kun siunaamisella ei ole merkitystä kirkkoon kuulumattomalle.[/QUOTE]
Musta on jotenkin outoa jos uskonto merkitsee henkilölle niin paljon että haluaa sen siunauksen mutta silti ottaa eri uskoisen puolison.
Itse en suostuis uskonnollisia rituaaleja käymään häissäni lävitse. Oli kyseessä mikä tahansa uskonto. Mutta tapoja on monia. Eikä tämä "siunaaminen" aukene mulle. Sama kun ei uskovainen antaisi lapsensa kastettavaksi tai liittäisi tämän kirkkoon tai muuhin seurakuntaan.

 

Meillä oli juhlat vasta selvästi siviilivihkimisen jälkeen.

Mikä siis on ongelma? Kutsuimme kaverit vasta kesällä, kun oli kivempi juhlia häitä puutarhassa. Meillä ei ollut kukaan mukana maistraatissa. Tosin emme me mitään siunauksia sinne ympänneet vaan ihan reilusti juhlat häiden kunniaksi.

Mun kaverit pitivät mulle polttaritkin virallisen vihkimisen jälkeen, mutta ei se haitannut ketään.

 

Jospa se papin siunaus on todella tärkeä sille toiselle osapuolelle, ja tämän toinen puoliso ymmärtää? Parisuhteessa niitä kompromisseja täytyy yleensä tehdä (ainakin jossain vaiheessa) jos haluaa liiton onnistuvan. MinäMinäMinä-ihmisten liitot eivät tuppaa kestämään kovin kauaa... (ellei toinen sitten ole ihan tallukka... :/ )

Eli silloin se uskovainen MINÄMINÄ ihminen saa tahtonsa lävitse ja se ei uskovainen minäminä ihminen jää tallukaksi ja jos se papin siunaus on NIIN tärkeä niin oletan tämän uskovaisen puolison alkavan käännyttämään myös kumppaniaan oikean uskon suuntaan. Muutenhan se uskonto ei ole NIIN tärkeää. En tiedä ymmärrätkö tämän yhtälön.

 

Tää oli fiksu tapa toimia

En silti kyllä nää ongelmaa vaikka toimisi toisin.

 

Kyllähän se Jumalan siunaus iso lahja on, mutta ei se vierailta tullut. Me ei edes tiedetty mitä lahjoja keneltäkin tulee, rahaa tuli suoraan tilille anopin kautta ja tavaralahjat tuli mun äidin kautta. Ei haluttu tietää mikä on keneltäkin ja kuka ei tuonut mitään, kun kaikki vieraatkn oli meille tasa-arvoisia.

 

[QUOTE="Horuksen silmä";24084087]Eli silloin se uskovainen MINÄMINÄ ihminen saa tahtonsa lävitse ja se ei uskovainen minäminä ihminen jää tallukaksi ja jos se papin siunaus on NIIN tärkeä niin oletan tämän uskovaisen puolison alkavan käännyttämään myös kumppaniaan oikean uskon suuntaan. Muutenhan se uskonto ei ole NIIN tärkeää. En tiedä ymmärrätkö tämän yhtälön.[/QUOTE]

En kyllä nää asiaa noin.
Meidät vihittiin maistraatissa koska olemme eri uskonnon harjoittajia, meidät siunasi niin pastori kuin rabbi. Kumpi tässä tapauksessa on minäminäminä?
Tuossakin molemmat hyväksyvät toisen näkemyksen ja vakaumuksen.

 

[QUOTE="Horuksen silmä";24084087]Eli silloin se uskovainen MINÄMINÄ ihminen saa tahtonsa lävitse ja se ei uskovainen minäminä ihminen jää tallukaksi ja jos se papin siunaus on NIIN tärkeä niin oletan tämän uskovaisen puolison alkavan käännyttämään myös kumppaniaan oikean uskon suuntaan. Muutenhan se uskonto ei ole NIIN tärkeää. En tiedä ymmärrätkö tämän yhtälön.[/QUOTE]

Ei ala käännyttämään, minulla on kokemusta. En tarkemmin kysynyt mikä siunauksessa oli tärkeää, minusta se on vain kulttuurin tuoma tapa. En usko että siunauksesta olisi tullut kynnyskysymystä vaikka olisin kieltäytynyt. Uskonnottomien ja tosiuskovaisten väliin kun jää paljon sävyjä.

 

Aika monet ei-kirkkoon-kuuluvat uskovaiset tekee niin, että eka maistraattiin ja sitten sen oman seurakunnan pastori tai vastaava siunaa. Ja se voi tapahtua ihan luterilaisessa krikossa se tilaisuus ja olla kysymyksineen päivineen aika lailla sen tutun luterilaisen kaavan mukainen.

Ja kai perinteisesti hääjuhla on viikonloppuna niin maistraatissa käydään arkena. (Vai voiko maistraatissa käydä vaikka lauantaina?) Mutta nythän esim. helluntailaisilla on vihkioikeus, joten maistraattikeikkaa ei ne ainakaan enää tarvii.

 

Jos nuo pidetään suunnilleen samantien eli vaikka perittäisinä päivinä, niin minusta on ihan normaalia. Mutta minusta se on aika naurettavaa pitää toiset juhlat sitten paljon myöhemmin.

 

Te kyseenalaistatte tän, minä kyseenalaistan sen, miksi ei-uskovat kuuluu kirkkoon ja haluaa kirkkohäät??? Jos ollaan Jumalan silmien edessä, niin miten se onnistuu jos ei usko Jumalan olemassaoloon?

 

Aika monet ei-kirkkoon-kuuluvat uskovaiset tekee niin, että eka maistraattiin ja sitten sen oman seurakunnan pastori tai vastaava siunaa. Ja se voi tapahtua ihan luterilaisessa krikossa se tilaisuus ja olla kysymyksineen päivineen aika lailla sen tutun luterilaisen kaavan mukainen.

Ja kai perinteisesti hääjuhla on viikonloppuna niin maistraatissa käydään arkena. (Vai voiko maistraatissa käydä vaikka lauantaina?) Mutta nythän esim. helluntailaisilla on vihkioikeus, joten maistraattikeikkaa ei ne ainakaan enää tarvii.

Ihan oikeassa olet, maistraatti on auki vain virka-aikana.

 

En kyllä nää asiaa noin.
Meidät vihittiin maistraatissa koska olemme eri uskonnon harjoittajia, meidät siunasi niin pastori kuin rabbi. Kumpi tässä tapauksessa on minäminäminä?
Tuossakin molemmat hyväksyvät toisen näkemyksen ja vakaumuksen.

Vaikka olette eri uskontojen harjoittajia teitä yhdistää kuitenkin usko ( vaikka eri uskontoon ) Tilannehan on hieman toinen jos toinen uskoo Jeesukseen ja toinen ei usko mihinkään uskontoon, niin silloin kilpaillaan kumman MINÄMINÄ-keskeisyys voittaa. Väkisinkin. Kun lopputuloksena toinen kuitenkin joutuu toimia vakaumustaan vastoin. Uskonnot kumpuavat samasta lähteestä, jota mm ateistit koittavat vältellä. Vertauskuvallisesti uskonnottomalle se siunaaminen voi tarkoittaa samaa kun muslimille sianlihan syönti tai kasvissyöjälle makkaran syöminen ihan vaan rituaalin vuoksi.

 

[QUOTE="vieras";24084195]Te kyseenalaistatte tän, minä kyseenalaistan sen, miksi ei-uskovat kuuluu kirkkoon ja haluaa kirkkohäät??? Jos ollaan Jumalan silmien edessä, niin miten se onnistuu jos ei usko Jumalan olemassaoloon?[/QUOTE]

Mulle ei ole menny jakeluun vieläkään palstalogiikka, että ei kuulu kirkkoon, lapsia ei saa kastaa, lapset ei saa käydä rippikoulua (tms), eikä missään tapauksessa saa pitää kirkkohäitä. Mutta! Jos kuuluu kirkkoon, muttei ole uskovainen, niin TOTTAKAI saa pitää kirkkohäät ym, sehän on ihan itsestään selvää. Jotenkin kauheen mustavalkoista ajattelua monilla. Mä tiedän monia perheitä, joissa on vanhemmat eri uskontokuntaa ja ihan sovussa elävät ja juhlivat esim molempien uskonnolliset juhlat. Toisen/toisten kunnioituksesta mun mielestä kyse.

 

[QUOTE="vieras";24084195]Te kyseenalaistatte tän, minä kyseenalaistan sen, miksi ei-uskovat kuuluu kirkkoon ja haluaa kirkkohäät??? Jos ollaan Jumalan silmien edessä, niin miten se onnistuu jos ei usko Jumalan olemassaoloon?[/QUOTE]

Helppoa, koska ei koe olevansa kenenkään silmien alla. Uskonnottomilla on täysi oikeus poimia rusinat pullasta

 

[QUOTE="Horuksen silmä";24084222]Vaikka olette eri uskontojen harjoittajia teitä yhdistää kuitenkin usko ( vaikka eri uskontoon ) Tilannehan on hieman toinen jos toinen uskoo Jeesukseen ja toinen ei usko mihinkään uskontoon, niin silloin kilpaillaan kumman MINÄMINÄ-keskeisyys voittaa. Väkisinkin. Kun lopputuloksena toinen kuitenkin joutuu toimia vakaumustaan vastoin. Uskonnot kumpuavat samasta lähteestä, jota mm ateistit koittavat vältellä. Vertauskuvallisesti uskonnottomalle se siunaaminen voi tarkoittaa samaa kun muslimille sianlihan syönti tai kasvissyöjälle makkaran syöminen ihan vaan rituaalin vuoksi.[/QUOTE]

Ei siinä ole mitään ongelmaa jos molemmat hyväksyy toisen näkemyksen. Aina voidaan tulla puolitiehen vastaan. Olen nähnyt paljon sekaliittoja ja joissain valitettavasti toinen osapuoli oli se sitten uskova tai ateisti haluaa toisen olevan samaa kuin itse on. Se on väärin mielestäni. Tulisin itse puolitiehen vastaan vaikka mieheni olisi ateisti. Joten tilanne olisi sama. Meidät vihittäisiin maistraatissa ja rabbi siunaa avioliiton. Ei sen kummempaa. Mielestäni kun mennään naimisiin uskovan kanssa niin hänen uskoaan on kunnioitettava kuten uskova kunnioitaa myös ateistin ajatuksia. Jos siunaaminen on tärkeä uskovalle niin miksi ei sitä voisi tehdä?

 

[QUOTE="Horuksen silmä";24084222]Vaikka olette eri uskontojen harjoittajia teitä yhdistää kuitenkin usko ( vaikka eri uskontoon ) Tilannehan on hieman toinen jos toinen uskoo Jeesukseen ja toinen ei usko mihinkään uskontoon, niin silloin kilpaillaan kumman MINÄMINÄ-keskeisyys voittaa. Väkisinkin. Kun lopputuloksena toinen kuitenkin joutuu toimia vakaumustaan vastoin. Uskonnot kumpuavat samasta lähteestä, jota mm ateistit koittavat vältellä. Vertauskuvallisesti uskonnottomalle se siunaaminen voi tarkoittaa samaa kun muslimille sianlihan syönti tai kasvissyöjälle makkaran syöminen ihan vaan rituaalin vuoksi.[/QUOTE]

Voi, mutta ei läheskään aina. Minä näen sen samanlaisena tapana kuin budolajeissa dojolle kumartaminen. Rituaali, jolla on kulttuurin tuomaa merkitystä. Aivan kuten kättelyt ja hatun pois ottaminen päästä, ne ovat vain tapoja.

 

Miksi niin moni täällä ajattelee että uskonnoton vastustaisi uskontoja? Eihän se niin ole läheskään kaikilla.

 

Sen vielä lisään Horukselle, että näemme asian eri tavalla. Minä voisin hyvinkin antaa ateistina papin siunata avioliiton jos se olisi miehelleni tärkeää. En siis näe siinä ongelmaa omalta kohdaltani. Näistä on mielestäni hyvä keskustella ennen kuin pari vihitään.

 

Noinhan ne ihmiset pääsääntöisesti toimii. Eikö? Kutsuissa lukee aina että ei lahjoja ei rahaa.
Niissä kun yleensä vaan pakkaa olemaan se tilinumero...........
Ihme vinkumista sulla :O

Sinänsä mielenkiintoista; sinä toteat että kutsuissa lukee AINA ei lahjoja ei rahaa, mutta kun näitä hääkutsuketjuja täällä näkee niin lähes poikkeuksetta siitä valitetaan kuinka kutsussa pyydetään tavalla tai toisella rahaa. Ja se tilinumero. Jos en sellaista laita ja nimenomaan sanon ettei lahjoja eikä rahaa, niin olen siltikin lahjojen ja rahan perässä?
Vai että vinkumista. Ja vielä ihme sellaista. On mulla ääni vähän käheänä, mutta onneksi sä et sitä kuule. Mua ärsyttää tän luokan yleistäminen; että joku tietty tyyli tehdä asiat on niin "tyhmää" ja "outoa", ja on aina sillä samalla motiivilla. Eikö teidän päähän oikeasti mahdu etteivät kaikki sellaisia ole? Vai osuiko kenties arkaan paikkaan?

Kumma juttu miten tää aihe jaksaa nostattaa tunteita ilkeyteen asti, jatkuvasti.