Avioerosta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kysymys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kysymys

Vieras
Olen kohta kypsä avioeroon.Vieläkö laissa on pykälä puolen vuoden harkinta-ajasta ennen kuin avioero astuu voimaan?Jos on niin voiko tuona puolena vuotena tapailla muita miehiä,mennä sänkyynkin kenties,perustaa uuden suhteen,käydä discossa jne?Vai onko elämä totaalisesti jäähyllä puoli vuotta?Taatusti jos tuon askeleen otan niin takaisin avioliittoon en enää palaa nykyisen mieheni kanssa.
 
Niin,jos tuo puoli vuotta on vielä voimassa niin mitä hiivattia sinä aikana pitäisi sitten tehdä?Sovintoa yrittää?No,jotenkin on tuntuma ettei sitä tulisi.
 
Kyllähän tämä puolen vuoden ""harkinta-aika"" on juridisesti voimassa, mutta silloin saa jokainen elää niinkuin parhaakseen näkee... Eihän avioliiton aikanakaan vieraissa käyntiä estä mikään muu kuin moraali. Ei se laitonta ole suomen lain puitteissa. Raamatun lait sitten ihan eri asia....
 
En kyllä ymmärrä että nykyaikana vielä pitää olla tuo puolen vuoden harkinta-aika..ja sekin juurtuu ajalta jos nainen oli raskaana miehelleen.Hmp.Ajat ovat muuttuneet,muuttuisivat laitkin.
Niin,avioliitossa en petä!Se kuuluu moraaliini mutta en jaksa kauan tilannettamme.Liian monimutkainen.Pidän miehestäni ja haluaisin meidän pysyvän ystävinä eron jälkeen mutta hänet tuntien se ei tule ikinä olemaan mahdollista.Ja se on hirvittävän surullista...
Yksin jääminen pelottaa kauheasti mutta onko parempi olla onneton yksin (ainakin suruajan) kuin onneton kaksin.Ja mistä miehiä ns.isketään?Ei aavistustakaan.Onko tässä pakko vielä sittenkin jatkaa liittoa vain yksinolemisen pelon vuoksi.Kamalan sekava olo.
 
Mulla myös kamala olo. En tiedä haluanko erota... Kirjoitin tuossa aikaisemmin jutun tänne, että mies on valehdellut ja hänellä on vieraan naisen numero kännykässään... En jaksa enää olla hänen kanssaan, koska en voi luottaa häneen.

Helvetin vaikeaa.
 
Sain eilen postissa kotiin Nordean Avainasiakas-lehden.
Lehden loppupuolella on eronnneen miehen kolumnipalsta.
Hän kertoi hauskasti elämästään hiljattain eronneena miehenä. Ajattelin laittaa lukuvinkin yh-palstalle, mutta kirjoitankin asiasta nyt sinun viestiketjuun.

Suosittelen viihtymistä yh-palstalla, jos teillä on yhteisiä lapsia. Et maininnut viestissäsi lapsista sanaakaan.

Yksineläminen ei ole ollenkaan pelottava asia. Samasta aiheesta voit keskustella Sinkun elämää-palstoilla.

Eronnut mies jätti kolumnissaan sähköpostiosoiteensa.
eronnutmies@yahoo.com. Tuon linkin innoittamana käväisin yahoon sivuilla. Hakusanalla keskusteluryhmät löysin monta mukavaa ryhmää, joiden olemassa olosta en ole kuullutkaan.
Kirjoittelin muutama vuosi sitten noissa ryhmissä Al-Anon-ryhmässä.

Uutta puolisoa ei löydy etsimällä. Jos ero tulee, niin sinun on vain elettävä yksin. Ihan mukavaa elämää se on vaikka rahallisesti tuottaakin vähän tiukkaa.

Nostan hattua Nordean väelle. Olen rahoitusneuvotteluissa kertonut kirjoittavani paljon Elleissä.

Netissä keskustelusta on paljon hyötyä. Tuskin sinäkään kirjoitit tänne ensimmäistä kertaa. Mutta mistäpä minä sen tiedän.

Hymyä huuleen. Älä tee hätiköityjä päätöksiä. Avioerosta saat melko paljon tietoa mm. www.suomi24/avioeropalstalta.
 
Siinä vaiheessa kun eropaperit on laitettu vetämään, niin minun mielestäni voi jo hyvin alkaa katsella ympärilleen.
Itse tein sen jo heti kun vaimo muutti pois. Miksi haaskaamaan enää lisää aikaa?

Kannattaa muistaa, että pian eron jälkeen on hyvin vaikeaa aloittaa uutta vakavaa suhdetta. Niin minullekin kerrottiin, en uskonut, mutta huomasin että oikeassahan ne olivat.
 
Mä mietin eroa monta vuotta ja kävimme pariterapiassakin. Todella yritin saada tuon avioliiton toimimaan. Ei auttanut. Erosin 16 vuoden avioliitosta. Vauhtia antoi uusi suhde, joka nyt on kestänyt 4 vuotta (avioliittoa). Eli mulla oli uusi mies vuotta ennen kuin erosimme. Ja päivääkään en ole katunut.
 
Kyllä kai erosta pitää toipilasaika olla, ettei tule tehtyä hätiköityjä päätöksiä ja samoja virheitä kuin aikaisemmassa elämässä. Ihmisen on hyvä opetella elämään yksin ja itsenäisenä. Eikä se suinkaan tarkoita pelottavaa yksinäisyyttä tai elämää ilman seksiä.

Vastakysymyksenä ap:n pohdintaan; mitä se vapaan ihmisen sukupuolielämä kenellekään kuuluu, jos kerran ollaan päätetty erota ja hakemus on jo vireillä - mahdollisesti jo muutettu erilleenkin.
 
Aika usein naiset ryhtyvät haluamaan sitä parisuhdetta muutaman seksikerran jälkeen. Kertapanojen etsiminen varsinkin baareista puolestaan on aikaaviepää ja kallista, mutta epävarmaa.

Aika helposti se seksi sitten jää.
 
Kyllä tuo harkinta-aika on toisille hyväksi! Katsokaa nyt vaikka Mattia ja Merviä.. aika monta eroa toisistaan ovat välttäneet, kun eivät heti riidan jälkeen varsinaista eroa ole saaneet.
 
Ei se harkinta-aika tarkoita että pitää kotona istua puoli vuotta odottamassa että vapaus koittaa.

Onhan ne raha-asiatkin eron vireillepanon jälkeen erikseen, miksei siis muutkin yksityisasiat. Minä ainakin aloin vireillepanopäivästä saakka käyttää itsestäni nimitystä ""eronnut"". Myös virallisiin papereihin.
 
Asumuserohan tarkoittanee,että jompi kumpi muuttaa pois yhteisestä huushollista.(onko muuten asumisero,jos asuu samassa osoitteessa exäni väitti,että voi asua,en oikein uskontut??)
Kun ja jos molemmat asuvat eri osotteissa,minun järjen mukaan molemmat aloittavat silloin oman elämän,johon kuuluu uusien ihmisten tapaamista.Tutustumista uudelleen itseensä ja siihen mitä haluaa.ei se estä seksisuhdettakaan.Eron kokeneena suosittelen kuitenkin olemaan yksin jonkin aikaa,että saa rauhassa miettiä,mitä haluaa.
Jos on vielä erosta katkeruutta tai muuta,on vaikea aloittaa uutta suhdetta tai väärin ainakin sitä uutta kohtaan,joka tulee siihen rinnalle.
 
Nykyään ei ole asumuseroa vaan harkinta-aika, eli samassa osoitteessa voi asua. Joku aiemmin sanoi, että se on jäänne jostain, tosiasiassa harkinta-aika on ollut voimassa noin parikymmenta vuotta (pitkä aika tietysti sekin), aiemmin oli asumusero, ja silloin ei muistaakseni saanut edes yöpyä samassa paikassa (eli silloin kai ajateltiin sitä raskaaksituloa). Harkinta-ajan voi jokainen viettää niin kuin parhaaksi näkee.
 
Olipa mukava yllätys huomata että näin paljon vakavasti otettavaa palautetta olen saanut.Kiitos valtavasti!Vieläkin jahkailen asian kanssa mutta kyllä se edessä on piakkoin.Mietityttää ja pelottaakin että jään kotiin suremaan koska minulla ei ole ystäviä joiden kanssa päästä erosta yli.Miten te muut eronneet pääsitte kaipaamisesta ja hyvien muistojen muistelemisesta ja kaipuusta yms.yli?
 
En usko,että eroa kukaan hakee pikaistuksissaan.Eli todellakin mietin asiaa erittäin tarkkaaan mutta samalla haluan tietoa miten selvitytyä tilanteesta johon tuntuu liittoni ajautuvan.
 
Tietenkään ei tuntuisi hyvälle mutta onko se mikään syy pysyä yhdessä?Minusta ei.Näen miestäni tämän työkiireiden vuoksi niin vähän etten edes kaipaa häntä.Ei hänellä ole aikaa vaimolle enkä minä jaksa istua kotona odottamassa häntä tulevaksi keskiyöllä ja painuvan heti nukkumaan.Parin päivän liikematka joka viikko.En tunne miestäni.Oma elämäni valuu hukkaan...
 

Yhteistyössä