UB1
Jaana kirjoitti myös viisaasti. Mitä isompi järkytys nyt on kohdallasi, sitä tärkeämpää minustakin on nyt tehdä, ajatella ja edetä (vain) asia ja askel kerrallaan.
Mieluummin nekin pienin askelin, kuin suurin harppauksin, puhumattakaan siitä, että alkaisit oikein oikoa ja harppoa vauhdilla ja hyppiä tarvittaessa yli.
Tässä vaiheessa asiasi on päästä ensijärkytyksestä eteenpäin. Toki mahdollinen kokonaisuus kaikkien käytännön hankaluuksineen vyöryy mielikuviisi, mutta asia kerrallaan. Heti ei tarvitsekaan olla ratkaisua kaikkeen. Iso asiat palastellaan pienimmiksi, ja tehdään pienempinä kokonaisuuksina. Sillä tavoin muutkin jättiurakat hoidetaan ja hallitaan.
Mieluummin nekin pienin askelin, kuin suurin harppauksin, puhumattakaan siitä, että alkaisit oikein oikoa ja harppoa vauhdilla ja hyppiä tarvittaessa yli.
Tässä vaiheessa asiasi on päästä ensijärkytyksestä eteenpäin. Toki mahdollinen kokonaisuus kaikkien käytännön hankaluuksineen vyöryy mielikuviisi, mutta asia kerrallaan. Heti ei tarvitsekaan olla ratkaisua kaikkeen. Iso asiat palastellaan pienimmiksi, ja tehdään pienempinä kokonaisuuksina. Sillä tavoin muutkin jättiurakat hoidetaan ja hallitaan.