Avioero mutta miten..??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja elletär;24738228:
Ei se ydinperhe tarkoita, että perhe olisi sisäisesti ehjä. Kulissit eivät ole muuta kuin kulissit.

Nimenomaan. Niinhän se on. Voin vaan kuvitella mitkä syytökset ja paineet niskaani saan jos tästä joskus voimia saan erota. Kaikki pitävät meitä ns. hyvänä perheenä joilla ei ole mitään ongelmia. Töissä molemmat, lapset pärjää, kiva koti, ei tapella ym. :( Jokainen pitää miestä hyvänä ja loistavana aviopuolisona ja hyvänä isänä. Hän on kaikkia kohtaan aina ystävällinen ja kohtelias. Kotona sitten suurimman osan ajasta naama mutkalla, meteliä ei saisi olla, kaikki pitäisi mennä juuri kuten hän tahtoo.

Voin kuvitella kuinka minua pidetään kajahtaneena, vastuuttomana ihmisenä jos eroan ja yritän pärjätä yksikseni. Ja kun aina olen ollut se joka yrittää miellyttää muita, pelkään jo etukäteen sitäkin miten kestän kaikkien sanat ja ihmetyksen. Vaikka oma elämänihän tämä on, ei kenenkään muun.
 
Oletko koskaan jutellut miehesi kanssa eroajatuksistasi? Tai siitä, ettet voi suhteessanne hyvin? Yleensä pahaolo johtuu itsestä eikä siitä toisesta. Toista on vaan niin paljon helpompi syyttää. Jos et pysty miehesi kanssa keskustelemaan etkä voi lähteä hänen kanssaan yhdessä hakemaan ulkopuolista apua, kannattaa keskusteluapua hakea itselleen. Siinä voi selvitä monta isoa asiaa. Eroahan se ei välttämättä estä, mutta silloin on edes yritetty tehdä jotain parisuhteen eteen. Onko sinulla todellinen väkivallanuhka?
 
Tilanne on hieman hankala. En ihan kaikkea tässäkään pysty kertomaan, ihan siitä syystä ettei tietynlaiset ennakkoluulot ihmisillä vaikuta vastauksiin.

Väkivallanuhka on todellinen ainakin minulle; uskon että miehellä ei ole rajoja jos hän todella raivostuu. Eroajatuksista en ole suoraan sanonut kun en suoraan sanottuna uskalla. :(
 
[QUOTE="vieras";24738475]ei teillä paljon puhuta , jos mies ostelemassa asuntoa ja sä eroamassa !!
huhhuh[/QUOTE]

Kertoo jotain siis liiton laadusta ja keskustelun sujumisesta..
 
Ihan oikeesti kunnioita nyt toista edes sen verran, että kerrot hänelle ns. naamatusten eroasian.
Kirjoita todellakin vaikka se kirje, anna hänelle luettavaksi ja lähde vaikka itse autoajelulle siitä.
Jos siis tuo väkivallan uhka todella on olemassa, enkä nyt siis väheksy sitä..päinvastoin.
Soita hänelle n. tunnin päästä jos ei oo mitään ennen sitä kuulunut tai sano suoraan lähtiessä, että soitan tunnin, kahden päästä.
Vastaa, jos haluat keskustella asiasta.
Jos alat "tappouhkauksia" heittelemään ym. niin laitan luurin sitten kiinni.
Jos todella tahdot keskustella, jutella...sanoa sanottavasi niin voit mennä kotiin hänen kanssaan juttelemaan, ja todella laittaa vaikka veljesi menemään teille hiukan ennen sinun tulia, tuskinpa heittää häntä ulos vai??
Tai pyydät että miehesi tulee jonnekkin yleiselle paikalle kanssasi keskustelemaan, jonkun marketin parkkipaikalle ensimmäisee riviin, josta pääset turvallisesti livahtamaan pois autosta sitten.
Mutta anna hänen lukea kirje, pari tuntia jäähytellä tunteita ja sitten mahdollisuus keskusteluun.
Mutta sun ei tartte kuunnella mitään kauheita viestejä mieheltäsi.
Mulla nimittäin ex uhkaili kaikella mahdollisella aikanaan, tappaa mut ja ensin lapset. Polttaa meidät kaikki, puukottaa.
Kaikki oli puhetta todellakin, mutta ei sitä halunnu jäädä kuuntelemaan et kuinka se ennen niin rakas voi edes tommosia sanoja suustaan päästellä. Ja todellakin jos ei sukulaisia kenen luokse voi muuttaa niin aina on se turvakoti mahdollisuuskin.
Mutta todellakin jutella pitäisi, ei toista voi jättää pelkällä tekstarilla.
Ja jos ei halua jutella, niin kuuntelisko edes mitä sulla on sanottavaa vai nostaako semmosessa kohtaa aina kytkintä??
Ja kaikesta ei tartte puhua, sopia juuri samaan hengenvetoon.
Ja kyllähän monet eroaa niin et pystyvät viel tovin olemaan saman katon allakin, kun toinen etsii kämppää.
Mutta jotenki tuota pitäis puheen voimin selvittää,
voihan hän kirjottaa sulle kirjeen takasin päin jos se olis helpompaa.
Löytys ehkä joku väylä.
Ja vaikka hänen mielipiteellä ei olis mitään virkaa sen kanssa et eron haluat niin on kuitenkin A. Tahdikasta kuunnella toisen puoli asiasta ja B. Suotava "jätetylle" puolelle mahdollisuus tuulettaa tunteensa, olla ihminen.
Pitkä raapustus tuli, ja tekis mieli sanoa, että älkää erotko sen takia ettette pysty puhumaan...
Hakekaa apua tai hae sinä. En tiiä.
 
Jos alat "tappouhkauksia" heittelemään ym. niin laitan luurin sitten kiinni.




Tuolla tarkoitin siis miestäsi, et sanot sille et jos tappouhkauksia alkaa latelemaan niin luuri mennee kiinni.
:)
 
Kiitos eronnut pitkästä vastauksesta. Paljon tuossa tuli asiaa ja hyviä vinkkejä. Täytyy miettiä todella tarkkaan miten teen ja mitä teen. Näin ei ainakaan voi jatkua. Ei ollenkaan. :(
 
Huh huh, onko kukaan teistä jotka vaaditte ap:ta häipymään ilman mitään ennakkovaroitusta ajatellut, miltä se omalle kohdalle sattuessa tuntuisi? Mies häipyisi yksi aamu ilman mitään, jättäisi lapun pöydälle ja that's it?

Pikkuisen taas järkeä kommentointiin, jos lapsia ja muuta on yhdessä hankittu niin pitää olla munaa myös kertoa päin naamaa ettei halua enää jatkaa. Vaikka se toinen ei sitten siihen mitään kommentoisikaan.

Miettikää ennen kuin alatte kirjoittamaan yhtään mitään..
 

Yhteistyössä