Avasin Pandoran lippaan, ei olisi pitänyt

[Ap]

Musta tuntuu, että uskallus lähteä tosirakkauden matkaan oisi kyllä riittänyt, jos et oisi silloin alitajuisesti pelännyt jotain, esim. eroamista Australiassa. Opinnot tuntuu aika heppoisalta syyltä, niitähän voi jatkaa missä vain. Tai miksei mies jäänyt Suomeen, jos kerran oli tosissaan ja sulla ylitsepääsemättömiä esteitä?

Lähtisitkö itse toiselle puolelle maapalloa tuntemattomaan maahan, jossa et tunne ketään -siis ihan noin vaan. Veikkaan, että harvempi lähtisi.

Jos on paikka tutkimusryhmässä, se ei ole sittenkään ihan normiopiskelua, jota voi jatkaa missä vaan kävelemällä sisään yliopistoon. Valitettavasti. Siinä vaiheessa tuli ajateltua sitä tulevaa uraakin. Se kannatti, mutta hinta olikin sitten aika kova...

Miehellä oli hyvät syyt palata kotiin, mutta en jaksa niitä ruveta repostelemaan.

 

[nti]

itse en kans usko tätä tosirakkaus-juttuu, kyllä sellaisessa suhteessa elävä lähtee vaikka viidakkoon kullan kanssa. Jos silloin meni väitöskirja rakkauden edelle, niin luulis tällä kertaa lasten tekevän saman, ja helposti.

Ihan normi ihastus päällä, joita on suurella osalla ihmisistä kun arki tympii silloin tällöin.

 

[endie]

Lähtisitkö itse toiselle puolelle maapalloa tuntemattomaan maahan, jossa et tunne ketään -siis ihan noin vaan. Veikkaan, että harvempi lähtisi.

Jos on paikka tutkimusryhmässä, se ei ole sittenkään ihan normiopiskelua, jota voi jatkaa missä vaan kävelemällä sisään yliopistoon. Valitettavasti. Siinä vaiheessa tuli ajateltua sitä tulevaa uraakin. Se kannatti, mutta hinta olikin sitten aika kova...

Miehellä oli hyvät syyt palata kotiin, mutta en jaksa niitä ruveta repostelemaan.

MINUSTA tämä lausepari vahvistaa sen, että sinä et sitä Todellista Rakkautta ole vielä elämässäsi koskaan kohdannutkaan.

 

[Ap]

Lähtisitkö itse toiselle puolelle maapalloa tuntemattomaan maahan, jossa et tunne ketään -siis ihan noin vaan. Veikkaan, että harvempi lähtisi.

Jos on paikka tutkimusryhmässä, se ei ole sittenkään ihan normiopiskelua, jota voi jatkaa missä vaan kävelemällä sisään yliopistoon. Valitettavasti. Siinä vaiheessa tuli ajateltua sitä tulevaa uraakin. Se kannatti, mutta hinta olikin sitten aika kova...

Miehellä oli hyvät syyt palata kotiin, mutta en jaksa niitä ruveta repostelemaan.

MINUSTA tämä lausepari vahvistaa sen, että sinä et sitä Todellista Rakkautta ole vielä elämässäsi koskaan kohdannutkaan.

Olen tosi pahoillani, että jos se, että en lähde minulle tuntemattomaan maahan toiselle puolelle maapalloa kauaksi läheisistäni ns. tyhjän päälle miehen perässä, tarkoittaa sitä, että en ole kokenut tosi rakkautta. Voisitko sinä määritellä minulle, mitä voidaan katsoa tosirakkauden kriteereiksi?

En sitä sitten tule koskaan varmaan kokemaankaan. Surullistahan se on.

 

[Ap]

itse en kans usko tätä tosirakkaus-juttuu, kyllä sellaisessa suhteessa elävä lähtee vaikka viidakkoon kullan kanssa. Jos silloin meni väitöskirja rakkauden edelle, niin luulis tällä kertaa lasten tekevän saman, ja helposti.

Ihan normi ihastus päällä, joita on suurella osalla ihmisistä kun arki tympii silloin tällöin.

Voih, niinhän se onkin. Kuten olen jo moneen kertaan todennutkin, että en voi pakata elämääni ja lapsia ja lähteä toiselle puolelle maapalloa.

Varmaan sitten ihan "normi-ihastus", jos se kestää 10 vuoden erossa olemisenkin. En ole muuten missään vaiheessa puhunutkaan muuta. ihmettelen vaan, että miten vahvat voivat tunteet olla näin pitkän ajan päästä.

 

[endie]

Olen tosi pahoillani, että jos se, että en lähde minulle tuntemattomaan maahan toiselle puolelle maapalloa kauaksi läheisistäni ns. tyhjän päälle miehen perässä, tarkoittaa sitä, että en ole kokenut tosi rakkautta. Voisitko sinä määritellä minulle, mitä voidaan katsoa tosirakkauden kriteereiksi?

En sitä sitten tule koskaan varmaan kokemaankaan. Surullistahan se on.

Tosirakkautta ja sen kriteereitä ei tarvitse selittää ,sen tietää jokainen kun sen kohtaa.
Mä olen oman mieheni kanss tehnyt suuret ratkaisut hyvinkin nopeassa ajassa monissa asioissa enkä kertaakaan epäillyt tai miettinyt, että Apua saati epäillyt koko tilannetta.
Mutta hei, tämähän on vain MUN näkemys ja kokemus asiaan - ei ultimaalinen totuus!

 

[Ap]

Olen tosi pahoillani, että jos se, että en lähde minulle tuntemattomaan maahan toiselle puolelle maapalloa kauaksi läheisistäni ns. tyhjän päälle miehen perässä, tarkoittaa sitä, että en ole kokenut tosi rakkautta. Voisitko sinä määritellä minulle, mitä voidaan katsoa tosirakkauden kriteereiksi?

En sitä sitten tule koskaan varmaan kokemaankaan. Surullistahan se on.

Tosirakkautta ja sen kriteereitä ei tarvitse selittää ,sen tietää jokainen kun sen kohtaa.
Mä olen oman mieheni kanss tehnyt suuret ratkaisut hyvinkin nopeassa ajassa monissa asioissa enkä kertaakaan epäillyt tai miettinyt, että Apua saati epäillyt koko tilannetta.
Mutta hei, tämähän on vain MUN näkemys ja kokemus asiaan - ei ultimaalinen totuus!

Good for you.
Olen minäkin tehnyt oman mieheni kanssa ratkaisuja tosi nopeassa tahdissa niitä sen kummemmin kyseenalaistamatta tai empimättä. Mutta onko se "tosirakkautta", hmm. Enpä usko.

 

[endie]

Olen tosi pahoillani, että jos se, että en lähde minulle tuntemattomaan maahan toiselle puolelle maapalloa kauaksi läheisistäni ns. tyhjän päälle miehen perässä, tarkoittaa sitä, että en ole kokenut tosi rakkautta. Voisitko sinä määritellä minulle, mitä voidaan katsoa tosirakkauden kriteereiksi?

En sitä sitten tule koskaan varmaan kokemaankaan. Surullistahan se on.

Tosirakkautta ja sen kriteereitä ei tarvitse selittää ,sen tietää jokainen kun sen kohtaa.
Mä olen oman mieheni kanss tehnyt suuret ratkaisut hyvinkin nopeassa ajassa monissa asioissa enkä kertaakaan epäillyt tai miettinyt, että Apua saati epäillyt koko tilannetta.
Mutta hei, tämähän on vain MUN näkemys ja kokemus asiaan - ei ultimaalinen totuus!

Good for you.
Olen minäkin tehnyt oman mieheni kanssa ratkaisuja tosi nopeassa tahdissa niitä sen kummemmin kyseenalaistamatta tai empimättä. Mutta onko se "tosirakkautta", hmm. Enpä usko.

Se ei ole uskon asia, sen tietää kun se kohdalle osuu

 

[Ap]

Olen tosi pahoillani, että jos se, että en lähde minulle tuntemattomaan maahan toiselle puolelle maapalloa kauaksi läheisistäni ns. tyhjän päälle miehen perässä, tarkoittaa sitä, että en ole kokenut tosi rakkautta. Voisitko sinä määritellä minulle, mitä voidaan katsoa tosirakkauden kriteereiksi?

En sitä sitten tule koskaan varmaan kokemaankaan. Surullistahan se on.

Tosirakkautta ja sen kriteereitä ei tarvitse selittää ,sen tietää jokainen kun sen kohtaa.
Mä olen oman mieheni kanss tehnyt suuret ratkaisut hyvinkin nopeassa ajassa monissa asioissa enkä kertaakaan epäillyt tai miettinyt, että Apua saati epäillyt koko tilannetta.
Mutta hei, tämähän on vain MUN näkemys ja kokemus asiaan - ei ultimaalinen totuus!

Good for you.
Olen minäkin tehnyt oman mieheni kanssa ratkaisuja tosi nopeassa tahdissa niitä sen kummemmin kyseenalaistamatta tai empimättä. Mutta onko se "tosirakkautta", hmm. Enpä usko.

Se ei ole uskon asia, sen tietää kun se kohdalle osuu

Totesinkin, että en usko sen olleen sitä omalla kohdallani. Tai oikeastaan tiedän. Teidän ratkaisuistanne en osaa sanoa yhtään mitään.

 

[endie]

jep.
toivottavasti aika tuo apua tilanteeseesi uskosin näin.
voihan tuon kääntää voimavaraksikin,tuon fiiiliksen ; koitat hyödyntää siitä irtoavaa positiivisuutta arkeesi jotenkin

 

[Ap]

jep.
toivottavasti aika tuo apua tilanteeseesi uskosin näin.
voihan tuon kääntää voimavaraksikin,tuon fiiiliksen ; koitat hyödyntää siitä irtoavaa positiivisuutta arkeesi jotenkin

Kiitos.
Tällä hetkellä se on kyllä pelkkää negatiivisuutta, jota siitä saan irti, koska tilanne on niin absurdi. Mutta ehkä tämä vielä tästä iloksi muuttuu ; )

 

[hei]

No minkäs takia te aikoinaan (kaikki haihattelijat vois vastata) erositte...kandeis miettiä sitä, entäs jos nyt erootte nyk miehestä - tuleeko siitäkin ex jonka yli ei pääse. Ottakaa nyt yhteys niihin suuriin rakkauksiin vaan ja katsokaa onko se niin suurta - jos on, amen!

Kerroin jo aiemmin että välimatka Suomi-Australia on turhan pitkä ylläpitää parisuhdetta. Muuta syytä eroon ei ollut.

Oliks sun ukko sattumoisin Tongalainen?

 

[voi]

Tiedän, olen realisti. Ei se olisi sama juttu enää.

Ei sama enää. Mutta voihan se olla paljon parempaakin.
Tarkoitan siis sitä, että on myös mahdollisuus että tulisit onnelliseksi hänen kanssaan jos uskallat repästä. Sitähän ei voi etukäteen tietää.
Jos olisin sinä, jatkasin yhteydenpitoa vielä ja katsosin mihin suuntaan tunteet alkaa viedä. Voihan olla että ne sammuu kuin itsestään alkuhuuman/kirjoittelun jälkeen. Tai sitten ei.
Kaikkea hyvää sinulle!

Kiitos. Meinaan kyllä kirjoitella hänen kanssaan ja katsoa mitä käy. Tuskin mitään, ottaen huomioon välimatkan ja elämäntilanteen. Olisihan se helppoa repäistä, jos olisi sitoutumaton ja ei olisi noita lapsia. Maailmassa tapahtuu kyllä ihmeellisiä asioita, never say never.

Selityksiä, selityksiä, ensin välimatka nyt lapset ja muutoinhan olisitte yhdessä
Tosirakkausutta ei mitkään esteet estä. Haihattelija olet.

 

[vieras]

No, minulla oli exä, josta en päässyt yli, eikä hänkään minusta. Oli muutamia suhteita siinä reilu 5 vuoden aikana, mutta palattiin yhteen ja sen jälkeen oltu yhdessä 10v ja yhteisiä lapsia 4. Kannatti! Veikkaisin, että parisuhde, joka on kariutunut nuorena, voi olla kariutunut jomman kumman "keskeneräisyyteen"? Siihen, että lähtee etsimään itseään, ilman että itse suhteessa oli yhtään mitään vikaa. Se voikin toimia myöhemmin kuin unelma

 

[vieras]

No, minulla oli exä, josta en päässyt yli, eikä hänkään minusta. Oli muutamia suhteita siinä reilu 5 vuoden aikana, mutta palattiin yhteen ja sen jälkeen oltu yhdessä 10v ja yhteisiä lapsia 4. Kannatti! Veikkaisin, että parisuhde, joka on kariutunut nuorena, voi olla kariutunut jomman kumman "keskeneräisyyteen"? Siihen, että lähtee etsimään itseään, ilman että itse suhteessa oli yhtään mitään vikaa. Se voikin toimia myöhemmin kuin unelma

Ai niin joo. Lisäisin tähän, että MONESTI varmaan voi existä tulla ap:n kaltainen fiilis, mutta jos nykyinen suhde on ollut hyvä ja toimiva, en lähtisi tunteiden vietäväksi. Olet kuitenkin vastuussa mys lastesi onnesta. Ja kukaanhan ei voi tietää, toimisiko suhde sen exän kanssakaan alkuunkaan.

 

[dd]

No minkäs takia te aikoinaan (kaikki haihattelijat vois vastata) erositte...kandeis miettiä sitä, entäs jos nyt erootte nyk miehestä - tuleeko siitäkin ex jonka yli ei pääse. Ottakaa nyt yhteys niihin suuriin rakkauksiin vaan ja katsokaa onko se niin suurta - jos on, amen!

Kerroin jo aiemmin että välimatka Suomi-Australia on turhan pitkä ylläpitää parisuhdetta. Muuta syytä eroon ei ollut.

Mutta jos nytkin teillä rakkaus roihahti pelkkien kirjeiden välityksellä vaikka välimatkaa on, niin miksei se rakkaaus olisi pysynyt sillon 10v sitten, jos todella olitte rakastuneita? Mun mielestä olette kumpikin jämähtäneet johonkin haavekuvaan, ei pahalla.

 

[Mollie]

Hyi että, eksät on eksiä syystä. Vähän aika niitten kanssa taa hillutte ja saatte vaan taas huomata, miksi se ei toiminut eka kerrallakaan.

Voi se olla näinkin. Tässä tapauksessa se vaan oli pakko erota, vaikka ei oltaisi haluttu. Suhteessa ei siis ollut mitään muuta vikaa kuin maantieteellinen mahdoton välimatka.

Olisikin helppoa, jos voisi miettiä että olipa se p*ska tyyppi, mitä mä sen perään haikailen. Muiden exien kohdalla se on suht helppoa.

Mutta onhan teidän suhteessa nytkin vikaa, ja vielä enemmän kuin sillä ekalla kerralla: nyt teillä on paitsi mahdoton maantieteellinen välimatka, myös kummallakin perhe ja lapsia.

Minä luulen, että juuri se eksän saavuttamattomuus sua kiehtoo. Koska et oikeasti voi olla osa hänen tavallista harmaata arkeaan eikä hän sinun, voit kuvitella sen sijaan vaikka kuinka romanttisen suhteen, eikä sinun tarvitse välittää perheen, arjen ja muiden ihmisten tuomista rajoituksista.

Haaveissa ei sinänsä ole mitään pahaa. Mutta jos ne estävät sinua parantamasta sitä elämää, jota nyt elät, ne voivat olla vaarallisia. Kehottaisin yrittämään nykyisen suhteesi parantamista.

 

[Mollie]

itse en kans usko tätä tosirakkaus-juttuu, kyllä sellaisessa suhteessa elävä lähtee vaikka viidakkoon kullan kanssa. Jos silloin meni väitöskirja rakkauden edelle, niin luulis tällä kertaa lasten tekevän saman, ja helposti.

Ihan normi ihastus päällä, joita on suurella osalla ihmisistä kun arki tympii silloin tällöin.

Voih, niinhän se onkin. Kuten olen jo moneen kertaan todennutkin, että en voi pakata elämääni ja lapsia ja lähteä toiselle puolelle maapalloa.

Varmaan sitten ihan "normi-ihastus", jos se kestää 10 vuoden erossa olemisenkin. En ole muuten missään vaiheessa puhunutkaan muuta. ihmettelen vaan, että miten vahvat voivat tunteet olla näin pitkän ajan päästä.

Kyllä tuo kuulostaa siinä mielessä "normi-ihastukselta", että meillä kaikilla on varmaankin yksi tuollainen ex, "The one who got away". On minullakin, ensirakkauteni jonka kanssa erosta on jo 12 vuotta, ja silti ajattelen häntä miltei viikoittain.

Mutta se ei silti tarkoita että menisin pilaamaan nykyisen hyvän elämäni, eikä myöskään sitä että minun exän juttu olisi ollut joku vuosisadan rakkaustarina. Se on vaan juttu joka päättyi vasten tahtoani juuri kun omat tunteeni olivat kuumimmillaan, ja juuri siitä keskeneräisyydestä nämä tunteet johtuvat, kun rakkaus ei ehtinyt kuolla ns. luonnollista kuolemaa.

 

[miekii]

Musta tuntuu, että uskallus lähteä tosirakkauden matkaan oisi kyllä riittänyt, jos et oisi silloin alitajuisesti pelännyt jotain, esim. eroamista Australiassa. Opinnot tuntuu aika heppoisalta syyltä, niitähän voi jatkaa missä vain. Tai miksei mies jäänyt Suomeen, jos kerran oli tosissaan ja sulla ylitsepääsemättömiä esteitä?

Lähtisitkö itse toiselle puolelle maapalloa tuntemattomaan maahan, jossa et tunne ketään -siis ihan noin vaan. Veikkaan, että harvempi lähtisi.

Jos on paikka tutkimusryhmässä, se ei ole sittenkään ihan normiopiskelua, jota voi jatkaa missä vaan kävelemällä sisään yliopistoon. Valitettavasti. Siinä vaiheessa tuli ajateltua sitä tulevaa uraakin. Se kannatti, mutta hinta olikin sitten aika kova...

Miehellä oli hyvät syyt palata kotiin, mutta en jaksa niitä ruveta repostelemaan.

Lähtisin minä ainakin. Sie valitsit uran eli teit päätöksen. Jos oisit valinnut toisin, saattasit nyt nyyhkiä Australiassa sitä kun ei oo uraa ja suhde kuoli. Tulisit "kotiin" ja aloittaisit opiskelut nyt...

 

[Mrs Shillelagh]

Myöhäistä pyllistää, kun on paskat housuissa.

 

[jokaisen pitäisi saada olla ykkönen nykyisessä suh]

Jännä juttu, että jos sulla on exäsi kanssa ollut "vuosisadan rakkaustarina" oot kuitenkin ottanut nykyisen ukkosi ja tehnyt lapsiakin hänen kanssaan.

Tyytynyt toiseksi parhaaseen...

Niinpä. Ei se kyllä ollut salaisuus silloin kummallekaan kun yhteen mentiin.

Eipä tosiaan käy kateeksi liittoanne. Säälittää...

Ihan hyvä elämä meillä on ollut siitä huolimatta. Ei ole varmaan ainoa liitto laatuaan.

Mietippä toistepäin, miltä tuntus jos saisit tietää olleesi miehelles "toka paras" ja oisit sitä vieläkin kun niin kaipailee exää...voin kertoa että pahalle tuntuu ja petetylle.

 

[Viblsp-]

Mie löysin teiniajan ihastukseni vanhan koulukaverin kaverilistalta ja lisäsin listalleni. Ei kauhean kauaa mennyt, kun jo välit lämpeni ja sitten huomattiin rakastuneemme toisiimme. Otin avioeron ja nyt seurustelen vanhan ihastukseni kanssa ja yhteisen lapsen laskettu aika syyskuussa.

Enkä todellakaan kadu