Kokeile, kokeile ja kokeile - kyllä sinäkin jotain löydät, joka alkaa maistua
Itsekään en luonnostani ole ollut liikunnallinen (todellakaan...) mutta kummasti minusta sellainen tuli, kun motivoin itseäni ahkerasti tolkuttamalla itselleni kuinka suuren palveluksen teen terveydelleni ja ulkonäölleni.
Nyrkkisääntö on se, että mitä rauhallisemmin liikkuu sen pidempään kannattaa liikkua, että haluamiaan tuloksia saa. Hyvä mittari sille onko rauhallinen kävelytahti sopiva vai liian rauhallinen on oma puhe. Jos pystyisi täysin hengästymättä lausumaan vaikka runoja on tahti liian löysä mutta sellaisellakin tahdilla, että kaverin kanssa normaali juttu luistaa, vaikka pulssin tuntee jo nousseen niin ollaan oikeassa tahdissa. Sitä tunti on jo ihan hyödyllistä.
Liikunta kannattaa aina - sydän ja verenkiertoelimistö ja tietty muukin kroppa hyötyy, vaikka liikunta ei vielä suhteessa syömisiin sellaista olisikaan, että laihtumista tapahtuisi.
Istumatyöläiselle tai kotonaolijalle " ylimääräinen" liikunta on yksinkertaisesti ainoa järkevä valinta.
Ruumiillista työtä tekevän ei myöskään kannata piiloutua sen taakse sillä vuodesta toiseen samanlaisena toistuva kuormitus kuluttaa kroppaa enemmän kuin hyödyttää - vastapainona pitäisi olla toisentyyppistä fyysistä rasitusta vapaa-ajalla

Tästä tuli nyt yleinen liikunnan puollustus propaganda-puhe...
Laihtuminenhan tapahtuu kaavalla kuluta enemmän kuin syöt. Liikuntaan ei kannata kuitenkaan laihdutusvaiheessa motivoida itseään "sitten voin syödä enemmän" mantralla. Kun totuttaa itsensä syömään terveellisesti sen verran mitä oma kroppa normaalipainoisena tarvitsee niin lisäämällä liikuntaa saa kulutuksen saadettyä sellaiseksi millä tahdilla haluaa laihtua (kunnolla nopeampaan tahtiin pitää sitten vähän nipistää syömisistäkin) ja ei varmasti tarvitse nähdä nälkää ja sitten ruokatavat ovat sellaiset, että mitään laihdutus"kuuria" ei olekaan vaan kaiken aikaa syödään periaatteessa niin kuin on tarkoitus syödä koko loppuelämä.
Itsellä kuopus on nyt 6viikkoinen ja bmi on jo normaali ja kiloja lähtöpainoon on enää 5 pudotettavana - lähtenevät jatkamalla omaa normaalia liikkuvaa elämää, kunhan pitää herkkujen syönnin kurissa (imetys nälättää...). Samaa ei voi sanoa tilanteesta esikoisen jälkeen - ylikiloja normaali bmi ylärajalle oli tässä vaiheessa parikymmentä. Mutta sinne katosivat, kun ryhdyin liikkumaan (puhumattakaan kohentuneesta terveydestä) ja poissa ovat pysyneet, kun liikunta jatkui.
Liikunnallisenakaan ei aina huvittaisi lähteä lenkille, salille tms. mutta koskaan ei jälkeenpäin kaduta, että kuitenkin meni

Ja useimmiten kyllä huvittaa.
Laihdutuksen kannalta on sitä tehokkaampaa mitä monipuolisempaa liikunta on mutta every bit helps - eli jokainen kävelylenkkikin on arvokas lisä.
Ylös, ulos ja kilot veks :wave: