Australiassakin pyöräilijöitä pidetään idiootteina

[.....]

Monia varmaan hämää myös se, että pyöräilijöiden reitti voi olla yksisuuntainen. Suomessa kun on totuttu siihen, että pyöräilijät liikkuvat kuin jalankulkijat, eli kadun molempia laitoja molempiin suuntiin.

Suomessa on itseasiassa aika vähän noita yksisuuntaisia pyöräkaistoja.

 

[vierailija]

Ei jatketa, jos toisella puolen tietä on kaksisuuntainen pyöräväylä. Tällöin lain mukaan on siirryttävä sinne.

Mutta argumenttisi oli, että pyörätie loppuu. Jos se ei kerran lopu ja tiedät toisella puolen tietä olevan jatkoa käyttämällesi reitille, niin sitten siirryt sinne.

 

[.....]

Mutta argumenttisi oli, että pyörätie loppuu. Jos se ei kerran lopu ja tiedät toisella puolen tietä olevan jatkoa käyttämällesi reitille, niin sitten siirryt sinne.

Niin, tiedän sen asian, jos on tuttu reitti. Mutta sille, jolle ei ole, ei asia ole selvä, koska mitään merkintöjä ei ole nähtävissä.
Pointti oli siinä, että puutteellisten merkintöjen vuoksi varsin monessa paikassa pyöräilijä joutuu arvailemaan, missä pitäisi ajaa.

 

[vierailija]

Usein merkinnät ovat kyllä selvät. Se on tienpitäjän vastuulla. Ja jos merkintä puuttuu eikä ole mahdollista sen takia löytää jatkoreittiä, niin sitten siirrytään sinne ajoväylälle. Ei edelleenkään ole mitenkään epäselvää tai epäloogista. Ei siitä sakkoa tule, mutta jos tulisi, niin se olisi sama juttu kuin vaikkapa lumen peittämä nopeusrajoituskyltti ja ylinopeussakko. Sellaista sattuu.

 

[vierailija]

Suomessa on itseasiassa aika vähän noita yksisuuntaisia pyöräkaistoja.

Itse asiassa joka ikinen pyöräkaista mitä Suomesta löytyy on yksisuuntainen. Koska pyöräkaista on osa ajorataa, niin se ei voi edes teoriassa olla kaksisuuntainen.

Mitä taas pyöräteihin tulee, niin pääosa niistä on kaksisuuntaisia ja osa yksisuuntaisia. Sen, onko pyörätie kaksisuuntainen vai yksisuuntainen erottaa siitä, että onko sen molemmissa päissä pyörätien merkki vai vaan toisessa päässä. Jos merkki on vaan toisessa päässä ja tämä pää on eri pää kuin se pää mistä pyöräilijä on tulossa, niin silloin hän ei saa kyseisellä pyörätiellä ajaa, koska se on pyörätie vain vastakkaisesta suunnasta tuleville.

 

[vierailija]

Niin, tiedän sen asian, jos on tuttu reitti. Mutta sille, jolle ei ole, ei asia ole selvä, koska mitään merkintöjä ei ole nähtävissä.
Pointti oli siinä, että puutteellisten merkintöjen vuoksi varsin monessa paikassa pyöräilijä joutuu arvailemaan, missä pitäisi ajaa.

Jos mitään merkintöjä ei ole nähtävissä, niin se on 100-prosenttisesti varma merkki siitä, että kyseisessä paikassa ei ole pyörätietä ja pyöräilijän laillinen paikka on siis ajoradalla.

Ei tässä asiassa oikeasti ole mitään epäselvää.

 

[vierailija]

Ei jatketa, jos toisella puolen tietä on kaksisuuntainen pyöräväylä. Tällöin lain mukaan on siirryttävä sinne.

Tuo velvollisuus käyttää kadun vasemmalla puolella olevaa kaksisuuntaista pyörätietä ei ole absoluuttinen.

Nykyisen tieliikennelain mukaan sellaista saa myös jättää käyttämättä lyhyellä matkalla, jos se kulkureitin tai vastaavan syyn vuoksi on turvallisempaa. Ensi vuonna voimaan tulevasta uudesta tieliikennelaista on poistettu sanat "lyhyellä matkalla", eli ensi vuodesta alkaen ajoradalla saa ajaa pitkänkin matkan, jos vasemmalla puolella olevalle kaksisuuntaiselle pyörätielle siirtyminen vaikkapa edellyttäisi vilkkaamman kadun ylitystä tms.

 

[.....]

Jos mitään merkintöjä ei ole nähtävissä, niin se on 100-prosenttisesti varma merkki siitä, että kyseisessä paikassa ei ole pyörätietä ja pyöräilijän laillinen paikka on siis ajoradalla.

Ei tässä asiassa oikeasti ole mitään epäselvää.

Voi luoja...
Mene ajamaan nyt vaikka siihen Sturenkadulle, ja arvaile mihin siirryt, kun pyöräväylä loppuu.

 

[.....]

Tuo velvollisuus käyttää kadun vasemmalla puolella olevaa kaksisuuntaista pyörätietä ei ole absoluuttinen.

Nykyisen tieliikennelain mukaan sellaista saa myös jättää käyttämättä lyhyellä matkalla, jos se kulkureitin tai vastaavan syyn vuoksi on turvallisempaa. Ensi vuonna voimaan tulevasta uudesta tieliikennelaista on poistettu sanat "lyhyellä matkalla", eli ensi vuodesta alkaen ajoradalla saa ajaa pitkänkin matkan, jos vasemmalla puolella olevalle kaksisuuntaiselle pyörätielle siirtyminen vaikkapa edellyttäisi vilkkaamman kadun ylitystä tms.

No esim. tuossa sturenkadun esimerkissä matka ei ole lyhyt. Ja toisaalta, kuka sen lyhyen määrittelee? Eli palataan taas siihen, että monia varsin epäselviä säännöksiä löytyy pyöräilyn osalta.

 

[vierailija]

Voi luoja...
Mene ajamaan nyt vaikka siihen Sturenkadulle, ja arvaile mihin siirryt, kun pyöräväylä loppuu.

Ajoradan oikeaan laitaan, tai jos kadun vasemmalla puolella on pyörätiekyltti siinä suunnassa mistä olet tulossa, niin sitten sinne (ainakaan jollet olet menossa katua muuta kuin vain lyhyen matkan).

Risteyksen ylittäminen voi tapahtua joko ajorataa tai mahdollisia pyörätien jatkeita pitkin, tämä on ihan oman valinnan varassa.

 

[vierailija]

No esim. tuossa sturenkadun esimerkissä matka ei ole lyhyt. Ja toisaalta, kuka sen lyhyen määrittelee? Eli palataan taas siihen, että monia varsin epäselviä säännöksiä löytyy pyöräilyn osalta.

Tuosta esiintyy tulkintoja, että "lyhyt" laskettaisiin ainakin yleensä sadoissa metreissä eikä kilometreissä.

Varmaan siihen tulkintaan saattaisi vaikuttaa myös se, että kuinka suuri vaara kadun vasempaan laitaan siirtymiseen liittyy. Esim. kapealla pikkukadulla voisi "lyhyt matka" olla lyhyempi kuin sanotaan nyt vaikka Sturenkadulla tai muulla isolla kadulla.

 

[.....]

Ajoradan oikeaan laitaan, tai jos kadun vasemmalla puolella on pyörätiekyltti siinä suunnassa mistä olet tulossa, niin sitten sinne (ainakaan jollet olet menossa katua muuta kuin vain lyhyen matkan).

Risteyksen ylittäminen voi tapahtua joko ajorataa tai mahdollisia pyörätien jatkeita pitkin, tämä on ihan oman valinnan varassa.

Niin, mutta kun siellä ei ole mitään kylttiä. Ei ainakaan sellaisessa kohtaa, että näkyisi sinne tien toiselle puolen.

 

[.....]

Tuosta esiintyy tulkintoja, että "lyhyt" laskettaisiin ainakin yleensä sadoissa metreissä eikä kilometreissä.

Varmaan siihen tulkintaan saattaisi vaikuttaa myös se, että kuinka suuri vaara kadun vasempaan laitaan siirtymiseen liittyy. Esim. kapealla pikkukadulla voisi "lyhyt matka" olla lyhyempi kuin sanotaan nyt vaikka Sturenkadulla tai muulla isolla kadulla.

Niin, eli mitään selkeää ohjeistusta ei ole.
Näin ollen jokainen pyöräilijä, samoin kun sakkoja jakeleva poliisi voi mielensä mukaan määritellä, onko matka hänen mielestään lyhyt vai ei.
Eli palaamme taas siihen, että säännöt ovat osin sekavia.

 

[vierailija]

Niin, mutta kun siellä ei ole mitään kylttiä. Ei ainakaan sellaisessa kohtaa, että näkyisi sinne tien toiselle puolen.

Jos ei ole kylttiä, niin silloin mitään pyörätietä ei ole, eli yli 12-vuotiaan pyöräilijän ainoa laillinen paikka on ajoradan oikeassa reunassa.

 

[.....]

Jos ei ole kylttiä, niin silloin mitään pyörätietä ei ole, eli yli 12-vuotiaan pyöräilijän ainoa laillinen paikka on ajoradan oikeassa reunassa.

Mene ajamaan se reitti ja tule sitten tänne ihmettelemään.

 

[vierailija]

Niin, eli mitään selkeää ohjeistusta ei ole.
Näin ollen jokainen pyöräilijä, samoin kun sakkoja jakeleva poliisi voi mielensä mukaan määritellä, onko matka hänen mielestään lyhyt vai ei.
Eli palaamme taas siihen, että säännöt ovat osin sekavia.

Käytännössä taitaa olla erittäin harvinaista, että kukaan olisi saanut sakkoja sen perusteella, että olisi ajanut ajoradalla liian pitkän matkan sellaisessa tilanteessa missä vasemmalla puolella on kaksisuuntainen pyörätie ja olemassa on joku turvallisuuteen liittyvä peruste miksi siinä kohtaa on parempi mennä ajorataa.

Varsinkin jos ajattelee miten äärettömän harvoin poliisit puuttuvat edes sellaiseen pyöräilijöiden käytökseen joka on selkeästi laittoman puolella.

 

[vierailija]

Mene ajamaan se reitti ja tule sitten tänne ihmettelemään.

Tiedän kyllä sen risteyksen ja miltä se näyttää. Sitä en ulkoa muista miten siinä on pyörätiekylttejä mihinkin suuntaan, mutta tosiaan kuten jo sanoin aika monta kertaa niin jos kylttiä ei ole sen paremmin oikealla kuin vasemmallakaan puolella, niin silloin siinä ei ole mitään epäselvää mikä on laillinen paikka ajaa.

Se, onko kylttiä vai ei ratkaisee sen onko paikalla pyörätietä vai ei. Millään muilla merkinnöillä kuin sillä sinipohjaisella pyöreällä kyltillä ei ole asian suhteen merkitystä.

 

[.....]

Käytännössä taitaa olla erittäin harvinaista, että kukaan olisi saanut sakkoja sen perusteella, että olisi ajanut ajoradalla liian pitkän matkan sellaisessa tilanteessa missä vasemmalla puolella on kaksisuuntainen pyörätie ja olemassa on joku turvallisuuteen liittyvä peruste miksi siinä kohtaa on parempi mennä ajorataa.

Varsinkin jos ajattelee miten äärettömän harvoin poliisit puuttuvat edes sellaiseen pyöräilijöiden käytökseen joka on selkeästi laittoman puolella.

No ainakin siinä Hakaniemiessä on ollut poliisiratsioita, jotka ovat sakottaneet jalkakäytävällä ajavia pyöräilijöitä. Siinä pyörätie loppuu risteyksen jälkeen, ja jos ei tiedä kiertoreittiä, täytyy siirtyä ajokaistalle. Ongelmana siinä on se, että siinä on useampi kaista + bussikaistat, joten ajaminen on hengenvaarallista, etenkin jos yrittää päästä ryhmittymään kääntymään kaistojen yli.

Itse olen siinä kerran kaatunut, kun bussi ajoi kiilasi niin läheltä ohi, että osui tarakalla olevaan lastenistuimeen. Onneksi ei ollut lapsi kyydissä, mutta voin kuvitella, että esim. joku vanhus ei siitä uskalla kyllä ajaa.

 

[.....]

Tiedän kyllä sen risteyksen ja miltä se näyttää. Sitä en ulkoa muista miten siinä on pyörätiekylttejä mihinkin suuntaan, mutta tosiaan kuten jo sanoin aika monta kertaa niin jos kylttiä ei ole sen paremmin oikealla kuin vasemmallakaan puolella, niin silloin siinä ei ole mitään epäselvää mikä on laillinen paikka ajaa.

Se, onko kylttiä vai ei ratkaisee sen onko paikalla pyörätietä vai ei. Millään muilla merkinnöillä kuin sillä sinipohjaisella pyöreällä kyltillä ei ole asian suhteen merkitystä.

Siinä on paljonkin epäselvää. Ehkä suurin epäselvyys aiheutuu siitä, että tien vastakkaisilla puolilla risteykset alkavat/päättyvät eri kohtaan, joten merkkiä on sinne toiselle puolen mahdotonta nähdä.

 

[vierailija]

Google mapsin katunäkymä on vuodelta 2014, mutta ainakin siinä on ihan selvästi nähtävissä pyörätiemerkit Sturenkadulla kummallakin puolella Mäkelänkatua.

Hakaniemen torilla näkymä on vuodelta 2009, mutta en ymmärrä mikä siinä on hankalaa. Vai onko kyse Pitkänsillan jälkeisestä kohdasta? Siinä mielestäni pyörätien reitti kuitenkin jatkuu varsin loogisesti rantaa pitkin toria kohden ja siinäkin on ihan selvät liikennemerkit.

Ei se, että pyöräilijäkin saattaa joutua tuntemattomassa liikenneympäristössä käyttämään harkintaa ole mikään "pyöräilijää koskeva erikoissääntö". Ihan samalla tavalla autoilija Iisalmesta joutuu vähän katselemaan ympärilleen osuessaan yksisuuntaisten katujen alueelle. Ei voi vaan painaa menemään ja haukkua muita liikkujia kun tulevat eteen.

 

[.....]

Google mapsin katunäkymä on vuodelta 2014, mutta ainakin siinä on ihan selvästi nähtävissä pyörätiemerkit Sturenkadulla kummallakin puolella Mäkelänkatua.

Hakaniemen torilla näkymä on vuodelta 2009, mutta en ymmärrä mikä siinä on hankalaa. Vai onko kyse Pitkänsillan jälkeisestä kohdasta? Siinä mielestäni pyörätien reitti kuitenkin jatkuu varsin loogisesti rantaa pitkin toria kohden ja siinäkin on ihan selvät liikennemerkit.

Ei se, että pyöräilijäkin saattaa joutua tuntemattomassa liikenneympäristössä käyttämään harkintaa ole mikään "pyöräilijää koskeva erikoissääntö". Ihan samalla tavalla autoilija Iisalmesta joutuu vähän katselemaan ympärilleen osuessaan yksisuuntaisten katujen alueelle. Ei voi vaan painaa menemään ja haukkua muita liikkujia kun tulevat eteen.

No ei näy paikanpäällä.
Hakaniemessä taas loogisuus on kaukana, jos et tunne ympäristöä. Tottakai karttaa tuijottamalla kaikki näyttää helpolta, mutta kun paikan päälle menee, eikä voi sitä karttaa koko ajan tuojottaa, on todellisuus aika eri asia.

 

[vierailija]

No ei näy paikanpäällä.
Hakaniemessä taas loogisuus on kaukana, jos et tunne ympäristöä. Tottakai karttaa tuijottamalla kaikki näyttää helpolta, mutta kun paikan päälle menee, eikä voi sitä karttaa koko ajan tuojottaa, on todellisuus aika eri asia.

Minusta Hakaniemessä on aika loogista. Esim. Pitkältäsillalta jos menee vaikka Karhupuistoon tai Kurviin, niin missään kohdassa ei ole pyörätietä vaan mennään ajorataa koko matka, sekä meno- että paluumatkalla. Siltasaarenkadulla ei ole pyöräteitä, eikä Porthaninkadulla eikä Hämeentiellä.

Pieni miinus tosin siitä, että kun tulee pohjoisesta Pitkällesillalle, niin Pitkälläsillalla on tarkoitus olla pyörätie, mutta sen merkki oli väärin päin kääntyneenä ainakin kun viimeksi siitä ajoin, eli virallisesti se ei ole pyörätie, joten ainakin minä ajoin ajorataa myös Pitkänsillan yli.

 

[.....]

Minusta Hakaniemessä on aika loogista. Esim. Pitkältäsillalta jos menee vaikka Karhupuistoon tai Kurviin, niin missään kohdassa ei ole pyörätietä vaan mennään ajorataa koko matka, sekä meno- että paluumatkalla. Siltasaarenkadulla ei ole pyöräteitä, eikä Porthaninkadulla eikä Hämeentiellä.

Pieni miinus tosin siitä, että kun tulee pohjoisesta Pitkällesillalle, niin Pitkälläsillalla on tarkoitus olla pyörätie, mutta sen merkki oli väärin päin kääntyneenä ainakin kun viimeksi siitä ajoin, eli virallisesti se ei ole pyörätie, joten ainakin minä ajoin ajorataa myös Pitkänsillan yli.

Sillan yli menee selkeä pyöräreitti. Se ei ole ongelma ja aika hullu pitää olla, jos siinä toikkaroi ajotielle.
Keskustasta päin tullessa pyöräväylä loppuu, jolloin pitäisi siirtyä ajoväylälle (ellei osaa kiertoreittiä).
Ja kuten sanoin, kukaan vähääkään epävarmempi ihminen ei uskalla torin vierustaa siinä ajoväylällä lähteä ylittämään, etenkään jos karhupuistoon päin menee, eli pitäisi kaistaa vaihtaa. Itse olen siitä aikoinani lähes päivittäin ajanut, ja harvassa olivat ne kerrat, kun joku ei tööttäillyt tai kiilannut mielenosoituksellisesti sentin päästä, usein myös keskaria näyttäen.

 

[vierailija]

Sillan yli menee selkeä pyöräreitti. Se ei ole ongelma ja aika hullu pitää olla, jos siinä toikkaroi ajotielle.
Keskustasta päin tullessa pyöräväylä loppuu, jolloin pitäisi siirtyä ajoväylälle (ellei osaa kiertoreittiä).
Ja kuten sanoin, kukaan vähääkään epävarmempi ihminen ei uskalla torin vierustaa siinä ajoväylällä lähteä ylittämään, etenkään jos karhupuistoon päin menee, eli pitäisi kaistaa vaihtaa. Itse olen siitä aikoinani lähes päivittäin ajanut, ja harvassa olivat ne kerrat, kun joku ei tööttäillyt tai kiilannut mielenosoituksellisesti sentin päästä, usein myös keskaria näyttäen.

Kiertoreittiä? Tarkoitat Hakaniemenrantaa ja sitten Sörnäisten rantatietä?

Tuo on kyllä ongelma, että Suomessa ihmiset eivät nykyään ole tottuneet ajamaan pyörällä ajoratoja vaan pelkästään jalankulkijoiden joukossa. Mutta kyllä se ajoradalla ajo sujuu, kun pitää tietyt perusjutut mielessä, eli pitää oman ajolinjan suorana ja ennustettavana, ryhmittäytymiskaistoilla ajaa keskellä, ylipäätään ei aja aivan reunakivissä kiinni vaan uskaltaa jonkun verran "ottaa tilaa" ja sitten risteyksissä jos kääntyy niin näyttää selvästi kädellä kääntymismerkkiä jotta takaa tulevat tietävät mitä aikoo tehdä.

Vaikkapa Englannissa kun katsoo, niin siellä ihmiset ajavat oikein sujuvasti ja tottuneen oloisina ajoratoja eikä siellä edes ole olemassa näitä suomalaistyyppisiä pyöräteitä missä pyöräilijät ajavat jalankulkijoiden joukossa ulkonaisesti jalkakäytävää muistuttavalla reitillä.

 

[.....]

Kiertoreittiä? Tarkoitat Hakaniemenrantaa ja sitten Sörnäisten rantatietä?

Tuo on kyllä ongelma, että Suomessa ihmiset eivät nykyään ole tottuneet ajamaan pyörällä ajoratoja vaan pelkästään jalankulkijoiden joukossa. Mutta kyllä se ajoradalla ajo sujuu, kun pitää tietyt perusjutut mielessä, eli pitää oman ajolinjan suorana ja ennustettavana, ryhmittäytymiskaistoilla ajaa keskellä, ylipäätään ei aja aivan reunakivissä kiinni vaan uskaltaa jonkun verran "ottaa tilaa" ja sitten risteyksissä jos kääntyy niin näyttää selvästi kädellä kääntymismerkkiä jotta takaa tulevat tietävät mitä aikoo tehdä.

Vaikkapa Englannissa kun katsoo, niin siellä ihmiset ajavat oikein sujuvasti ja tottuneen oloisina ajoratoja eikä siellä edes ole olemassa näitä suomalaistyyppisiä pyöräteitä missä pyöräilijät ajavat jalankulkijoiden joukossa ulkonaisesti jalkakäytävää muistuttavalla reitillä.

Niin, se ongelma tosiaan on siinä, että ihmiset eivät ole tottuneet. Ja kun ihmiset eivät ole tottuneet, ottavat autoilijat tällaisen ajokaistalla pyöräilyn henkilökohtaisena loukkauksena, kun joku pyöräilijä ”tukkii” heidän tiensä. Ja sitten kiilataan eteen, ajetaan persiissä, ohitetaan rimaa hipoen ja soitetaan torvea.