Toggle sidebar

Aurinkovauvat * 58 *

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aurinkoiset
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Lämpimästi tervetuloa, tikkis19! Tänne kaivataan tosiaan lisää jutustelijoita, kun osa on joko luopunut tai siirtänyt haaveitaan. Iso porukka siirtyi aikanaan Vanhemmuus -osioon.

En tiedä paljonko olet lukenut tätä ketjua, mutta lyhyesti esittelen kuitenkin itseni. Olen siis 43 vee, kuten nimmarista huomaa. Aloitin vauvahaaveilun vasta 40 vuotiaana, mutta tulin kuitenkin suhteellisen helposti raskaaksi 7. kierrossa. Se päätyi keskenmenoon ja puolen vuoden yrityskarenssiin. Sen päätyttyä tulin raskaaksi 5. kierrosta ja nyt "Toivo"-poikamme on jo 10 kk. Kakkonen on haaveissa, ainakin joinakin päivinä :-D Eli vauvatoiveet taitavat olla suoraan verrannollinsia siihen, miten hyvin tai huonosti edellinen yö on tullut nukutuksi. Kiire tässä kuitenkin on, jos meinaa asiassa edetä. Vielä en ole ovistikkuhin asti päätynyt, kun edellinen haaveilu meni vähän överiksi. Nyt haluaisin välttää "pakkomielteen".

Onko sinun raskautesi alkaneet aiemmin helposti, vai oletteko joutuneet pitkiin yrityksiin?
 
Tervetuloa uudet minunkin puolestani, siis nyt tämä toivotus ihan Sinulle tikkis19!
Minä olen "siis se prinsessa-65", niinkuin jossain laulussakin sanotaan ;=)
Vauvahaaveet ovat jo jääneet taka-alalle tuloksettomina, mutta tänne kirjoittelua en kuitenkaan ole halunnut jättää ainakaan vielä...
Mutta pienen palan historiaa kirjoitan tähän vielä kertauksen vuoksi; eli uusio-vauvahaaveilut aloitin 38-vuotiaana, kesällä neljä vuotta sitten, minulla on entisestä elämästä yksi pian 16-vuotias poika.
 
Kiitos Inkku -64 ja Kiiruska. Olen kyllä lueskellut teidän juttuja, mutta nyt sitten päätin kirjautua.
Niin tuosta raskautumisesta. Esikoista tehdessä aikaa kului vajaa vuosi tosin kerkesin jo tehdä itsestäni "mahon" joten väestöliiton vastaanotolta löysin itseni. Kaikki tutkimukset tehtiin eikä mitään vikaa löytynyt Tulinkin sitten raskaaksi ihan luomuna eikä hoitoja keretty edes aloittaa.
Kakkosen tärppiin kului kolme vuotta ja siinä välissä myös väestöliitossa hoidoissa. Silloin jo päästiin hoitoihin asti eli piikittelyä ja "koti-inseminaatiota". Siitä ei kuitenkaan tulosta syntynyt ja päätettiin unohtaa koko juttu ja sitten jossain vaiheessa tulinkin raskaaksi ihan luomuna.
Kolmosen tärppiin kului kaksi vuotta mikä minun tapauksessa on aika vähän. Silloin oli käytössä terolutit, joten en tiedä mahtoiko niillä olla positiivista vaikutusta raskautumiseen.....itse ainakin uskon että oli.
No nyt tätä nelosta ollaan yritetty n. vuosi ja välillä tuntuu että kyllä nämä lapset nyt tässä taitaa olla, kun keho viestittelee premenopaussista. No mutta katellaan tässä kuinka käy...ihmeitä kyllä tapahtuu ;)
 
Terve kaikki uudet ja vanhat ketjulaiset. Minä taas olen ystävättäreni luona käymässä ja käytän tilaisuutta eli konetta ja nettiyhteyttä hyväkseni. Ystävättäreni on myös keski-ikäinen kolmen lapsen äiti ja pitäisi minua varmaan ihan hulluna, jos näkisi, mille palstalle kirjoittelen, joten pitääpä pistää vauhtia ennekuin tulee suihkusta :)

Itselleni kuuluu ihan erilaista kuin viime kirjoittelun eli on ollut mielessä kyllä kaikki muut asiat kuin tälle palstalle kuuluvat. Töitä on tehty kovasti ja harrastettu kaikenlaista. Syksy on ollut oikein mukavan vauhdikas, kävimme matkoillakin kun ei kesällä ehditty. Harrastuksiin kuulunut myös seksiäkin, mutta pelkästään ehkäisyn kera.. Että sellainen on nyt meininki tällä hetkellä.

Tsemppiä teille kaikille ja hyvää jatkoa. Saattaapi olla, että tämä oli osaltani viimeinen kirjoitus tälle palstalle! Jatkakaa te täällä, käyn ehkä välillä kurkkimassa, mitä teille kuuluu. Kivaa loppuvuotta kaikille.
 
Tervetuloa mukaan, tikkis19! Ihan mukava saada uusia jäseniä porukkaan. Miten sinulla muuten tuo premenopaussi ilmenee?

Varmaan olet jaarituksiani lukenut ja esittelynikin jostain ketjusta löytyy, mutta kerrataan. Eli minä olen tällainen myöhäisherännäinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Se elämäni mies löytyi vasta 35 -vuotiaana ja kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen ehkäisy sai jäädä. Mutta minulle on diagnosoitu POF eli ennenaikaiset vaihdevuodet ja suurtakaa toivoa lapsesta ei ole. Mutta vielä jaksan hieman uskoa mahdottomaan, tämä kaikki on käynyt niin nopeasti etten osaa vielä luovuttaakaan. Yrityksen aloittamisen ja diagnoosin väliä oli vajaa vuosi ja vain 3 kiertoa sinä aikana todellista yritystä tikuttamisineen.

Sitten ihan tätä omaa napaa (lisää): nyt testit ja lämmöt näyttä ihan oikeaa. Mammaksin testissä oli jo suht. selvä viiva, digitesti ei tosin vielä näyttänyt plussaa, mutta luultavasti huomenna, jos näyttää. Totesin tuossa miehelle juuri, että nyt tästä päivästä eteenpäin on parhaat hetket käsillä.

Eihän tätä ketjun nimeä tarvitse muuttaa, löytääpähän kaikki tänne. Ehkä otsikkoon voisi lisätä jotenkin tuon ikäjutun, jos mahtuu.
 
Hienoa Seleena, että tuntuu jo paremmalta. Minusta olisi tärkeintä löytää itselleen se paras olotila ja olla sinut päätöksiensä kanssa. Itse joskus pohdituttaa, että miksi sitä kakkosta haikailen, mutten osaa olla haaveilemattakaan.

Tikkis on ehtinyt saamaan kolme lastakin, vaikkei ihan helposti raskautuisikaan. Meinaatteko tällä kertaa lähteä hoitoihin saakka, jos tärppiä ei kuulu?

Ja Rosanna sitten vaan hyödyntää parhaita hetkiä. Niitä meilläkin taitaa olla tässä edessä, mutta hyödyntämisestä en tiedä. Ollaan menossa tuttujen mökille, näet.

Kiiruskalle terkkuja tännekin ketjuun. Sopiva laulu, tuo rinsessa. Mun vm:lle ei ole mitään.
 
Ihana syksyinen ilma ukona. Vein juuri poikani kouluun ja kaksi nuorimmaista tuhisevat kamalassa flunssassa ja hermoja taas koetellaan.

Rosanna: Minä en kyllä sinun tilanteessa antaisi periksi. Olkoonkin että lääkäri on diagnosoinut ennenaikaiset vaihdevuodet. Eihän sitä koskaan tiedä mitä elämällä on annettavaa.
Itse olen epäillyt mahdollisesta premenopaussista lähinnä siitä kun kierto on muuttunut epäsäännölliseksi.

Inkku-64: Hoitoihin ei enää lähdetä. Alan tässä kierrossa napsimaan noita teroluteja ja katsotaan saanko kierron tasaisemmaksi. Niin ja tikuttelut aloitan muutaman päivän päästä. Painoakin pitäisi saada pois aika paljon. Siinä nuo meidän hoidot. Jos ei ne auta niin täytyy vaan henkisesti ruveta luopumaan vauva ajatuksesta. Onhan noita nuppusia kuitenkin jo kolme.
 
Noista "hoidoista" sen verran, että mä olen kahteen kertaan tullut raskaaksi ilmeisesti sattumalta siinä kuussa, kun olemme molemmat olleet huikattomalla. Mitään kovia emme ole ottamaan, mutta viinipullo tulee usein ostetuksi viikonloppuna ja mies ottaa saunakaljat. Tosin tämän vaikutuksella ei ole mitään tieteellistä näyttöä, kun miehen simpat ovat jo usean viikon ikäisiä "luovutusvaiheessa", muniksien iästä puhumattakaan. Painoa voisin kanssa pudottaa 10 %, mutta kun se on niin kauheen vaikeeta...
 
Joo, Rosanna, periksi ei anneta! Kyllä sen sitten tietää, kun sen aika on. Mutta ilmiselvästi ei vielä. Kaikki panokset peliin vaan.
Oli pakko tulla tänne "kotiketjuun". Eikös tämä aika hedelmällinen ketju kuitenkin ole, raskaaksi tuli sinä lyhyenä aikana, kun täällä olin (tai pikkasen ennen/jälkeen) Seleena, serona (menikö se oikein) ja minä. Joten ehkä tämä ketju kannattaa pitää elossa. Ja onhan siinä aivan erilainen henki, kun on ns. vanhoja konkareita mukana, Inkkukin peräti 3 vuotta.
Itse olen viime aikoina kovasti miettinyt, miksi täällä aika ajoin ravaan. Jonkinmoinen riippuvuus kyllä, mutta negatiivisessa vai positiivisessa mielessä...? Ainakin tuolla vauvanhoito puolella aika ajoin joku, joka haluaa loukata, niin sanoo, että mites täällä roikut ja eikö ole parempaa tekemistä. Vähän niinkuin sillä mielellä, että ei se niin hyvä harrastus olekaan netissä surffailla. Mutta miksi ei? Itse olen ainakin oppinut täältä paljon. Sitäkin mietin, että täällä vauvahaaveissa ja odotusajassakin naiset on toisilleen vielä melko solidaarisia. Tosin olen itse kimpaantunut muutamasta asiasta mm. sukupuolitestipropagandasta ja siitä, että mielialalääkkeitä käyttävä ei saisi suunnitella raskautta. Mutta tuolla vauvanhoito puolella äiti alkaa lähes joka ketjussa olla toiselle äidille susi. Aina syntyy riitaa. Siellä on tuskin yhtään ketjua, jossa ei tapeltaisi lähes jonnin joutavista asioista. Tämä ketju on kyllä sympaattisin ketju, jossa olen ollut, liekö syynä sitten naisten ikä vai mikä, mutta jotenkin tuntuu, että hyvin monenlaiset ajatukset on sallittuja. Noh, nyt täytyy lopettaa purkautuminen ja lähteä siivoamaan. Asuntoesittely tänään taas, huokaus, kun ei kaupaksi mene :(
 
Sori, sekoilin Seleenassa... Äitidementia vissiin. Ai niin, pahoinvointi hellittää aika ajoin, mutta joskus saatan vetää pönttöön koko vatsalaukun joko illalla tai aamulla. Mutta eiköhän tämä tästä.
 
Heipä hei nettiystäväni:)

Viikonloppu oli niin kiireistä menoa, etten ehtinyt edes kirjoittamaan tänne.
Lauantaina "pärähti" plussat ovistestiin, joten jokin ainakin menee niin kuin oletankin.

Tänään oli se lääkäriaika. Siitä on sekä hyvää että huonoa kerrottavaa. Hyvää se, että ultrassa näkyi 25 mm munis, joka on siis jo "poksahtamaisillaan". Joten minulla näköjään menee ovistestin plussasta pari vrk. ovikseen. Lääkärin mielestä se ei ollut tosiaankaan keltarauhanen vaan munarakkula.
Huonoa sitten oli se, että kohdun limakalvo oli vain 2 mm, eli aivan liian ohut. Kertonee siitä, että sitä estrogeeniä tosiaan on liian vähän.
Lääkäri tekee Kelaan sen B-lausunnon, mutta ei ollut varma hyväksyykö Kela sen, koska "virallisena" vaihdevuosien alkamisen fsh:na pidetään tosiaan arvoa 30 ja mullahan oli vain 20. Mutta sittenpähän sen näkee, hyväksyvätkö sen.

Sain 90 tabun reseptin Proveraan, jota voin sitten käyttää tarvittaessa jos kierto ei toimi. Lisäksi sain sitten reseptin ihan siihen hormonikorvaushoitoon (Divina), joka on yhdistelmähoito, joka on valmistajan mukaan tällainen: " ensimmäiset 11 valkoista tablettia sisältävät estrogeenia ja seuraavat 10 sinistä tablettia lisäksi keltarauhashormonia. Tämänkaltainen lääke puuttuu varsin vähän elimistön omaan hormonituotantoon, ja keltarauhashormoni suojaa kohdun limakalvoa estrogeenin käyttöön liittyviltä muutoksilta."
Mä en ihan tarkalleen tajunnut, miksi se sen lopulta kirjoitti, koska oli vähän sitä mieltä ettei vielä kannattaisi aloittaa, kun kierrot kuitenkin jollain lailla silloin tällöin toimii. Käytännössä siis antoi aika vapaat kädet mulle tehdä niin kuin parhaaksi näen:)
Tosin en tiedä, oisko tuonkaltainen hoito edes kovin hyvä ainakaan tässä vaiheessa. Siis kun jo 12 pvä pitäisi aloittaa keltarauhashormoni! No, eihän mun ole tuota pakko käyttääkään. Ellei tuossa sitten pidetä jotain taukoja jossain kohti?? Pitänee tutkia asiaa.
Lekuri oli sitä mieltä, että järkevämpää olla ilman hoitoa toistaiseksi, koska oma hormonituotanto ei toimi noiden kanssa niin hyvin.

Sitten sain sen lähetteen labraan fsh:ta ja kilppariarvoja varten.

Mitään uutta en oikeastaan siellä "oppinut". Näillä nyt mennään toistaiseksi... ainakin menkkojen pitäisi nyt tulla. Tosin eivät kovin voimakkaat voi olla kun limiskin on niin ohut. Voi olla että käytän loppukierrosta keltarauhashormonia puolitettuna, jotta tää "systeemi" pysyisi toimivana.

Nyt tuli ihan omaa napaa vain kun on vähän kiirettä kun tuollakin kävin kesken työpäivän. Kirjoittelen sitten taas paremmalla ajalla.
 
Jasså, Rosannan lääkärikäynti on "kärsitty". Monimutkaiselta kuulostaa. Munis on siis oikean kokoinen, mutta limakalvossa ei ilmeisesti pysyisi alkio kiinni. Kerroitko suoraan vauvahaaveistasi? Miten hän reagoi?

Tämä ketju on varmasti niin tylsää luettavaa, etteivät edes ketjuterroristit viitsi lukea :-D Onhan täällä joskus tosi harvoin ollut ala-arvoista juttua, mutta sekin kerta taisi olla silloin, kun jollakin oli ollut aikaa purkaa jokaiseen ketjuun omaa pahaa oloaan. Minä ainakin hain ja sain tältä palstalta juuri kannustusta ja purkautumistietä omaan pahaan oloon. Ja sitten vielä onhan se kiva jännätä toisten mukana, miten muilla käy.

Mä jouduin tänään tekemään raskaustestin, vaikka menkat olivat reilut pari viikkoa sitten ihan normaalit. Olen nimittäin ollut pahoinvoiva jo reilun viikon ja piti sitten poissulkea raskauden pienen pieni mahdollisuus ja etsiä syytä muualta. Toivotaan, että paha olo on vain väsymyksen mukanaan tuomaa oiretta.

Jatketaan juttua huomenna, nyt väsyttää jo niin paljon, että on pakko mennä tutimaan.

 
Ohikulumatkalla vanhaa ketjua kurkkimassa...palaan vielä kun aika on kypsä:)
Plussatuulia kaikille tänne puhaltelen...tajusin että tosiaan aika kiitää kun mainittiin, että Inkku täällä jo kolmatta vuotta, niinhän sitä olen minäkin. Edellisestä km tulee kohta 3v ja muutamia kk ennen sitä eksyin tähän ketjuun...paljon on tapahtunut sen jälkeen, niin hyviä kun huonojakin asioita.
Pitäkäähän ahkerasti juttua yllä:)))
 
Kyllähän me jutskataan, kunhan jutunjuurta löytyy. Mä oon menossa kuvauttamaan alaselän, mutta täytynee otattaa se menkkojen aikaan, jottei vaan vahingoittaisi pientä ihmisen alkua, jos sellainen nyt jostain syystä siellä asustaisi. Olin aikanaan eräässä lääkärikeskuksessa töissä ja sinne tuli monta vuotta vauvaa yrittänyt äiti hädissään kertomaan, että oli ollut röntgenissä ihan raskauden alkuviikoilla, kun ei vielä ollut tiennyt sitä. Ja niin sitten gynen suosituksesta raskaus keskeytettiin, sillä kyseessä oli juuri ne ajat, jolloin hedelmöitynyt munasolu oli jakaantumassa ja riski oli ollut suuri. Todella surullista.

Haidi, milloin se sun opiskelusi päättyy? Koska jännätään taas toden teolla?
 
Inkku: Multa kuvattiin alaselkä kerran ja sitä ei voinut tehdä menkkojen aikaan. Varattua aikaa jouduttiin siirtämään sen vuoksi. Voi olla että tilanne on sulla toinen??

Kyllä minä kerroin sille vauvahaaveista. Suhtautui sillä tavalla myötämielisesti, että sanoi että onhan se mahdollista kun kierto kuitenkin toimii ja toivovansa että se meidän kohdalla toteutuu. Ei sen kummemmin oikeastaan puhuttu, koska kerroin tietäväni kuinka pienet ne mahikset on.
Limakalvo tosiaan ois sitten liian ohut kiinnittymiseen kun joka paikassa lukee että oviksen aikaan sen pitäis olla vähintään 6 mm. Tosin aika mielenkiintoista tekstiä tässä:

http://www.solunetti.fi/fi/histologia/kohtu/2/

Sen verran selvittelin tuota hormonikorvaushoitolääkettä, että tosiaan siinä pidetään viikon tauko kuten ehkäisypillereissäkin.
Jostain sitten satuin löytämään sellaisenkin tiedon, että premenopaussissa käytettäisiinkin joskus pelkästään jatkuvaa keltarauhashormonia. Joten eipä varmaan haittaa, vaikka käyttäisinkin sitä nyt. Onneksi sain sen reseptin, sitä riittää n. 9 kk:ksi.
Jäi sitten pupuilu eiliseltä, vaikka olisi pitänyt varmistella; tuntui vain että mitä suotta kun se limakalvo on kerran niin ohut.

Juups, omaa napaa taas oli kaikki, pitää rientää. Jospa ehtis keskittyä tähän ketjuun paremmin jossain vaiheessa taas.
 
Tulipa tuossa mieleen, että ehkä mä en ovuloikaan. On kai sekin mahdollista?
Sunnuntaina muuten tuntui muutama erittäin voimakas vihlaisu oikealla, eilen ja tänään taas on tuntunut ikään kuin siellä olisi ilmakupla, sellaista jännää painontunnetta.
Ja plussa ovistestiin tuli jo lauantaina, niin eikös oviksen ois pitänyt jo tapahtua! Ehkä tuo munis vaan surkastuu pois??
Hirvittävän kokoinen muuten on tuo munis, 25 mm kun sen katsoo viivottimesta :-O
Ei ihme että jotain tuntuukin!!
 
Heippa tännekin, vaikka monesti mietin, miksi ihmeessä vauvahaaveet ketjun enää avaan...? Ja minä vielä tulen sittenkin tänne, vaikka negatiivisena esimerkkinä täällä pilaan teidän positiivista karmaa ja hedelmällistä ketjua, heittäkää minut pois, kun en osaa pysyäkään vaikka kuinka yritän :(
Muut epäonnistuneet yksilöt ovat sentään osanneet poistua täältä itse ajoissa, eivätkä jääneet "ilmaa pilaamaan", mikäköhän aspatia minua taas vaivaa? Höh.
Kiva Rosanna kun jaksat vielä uskoa ja toivoa, eihän mikään ole mahdotonta, vaikka välillä siltä tuntuukin, Ja onhan tuo limis kysymys aika ihmeellinen, ja kuten aikaisemminkin todettiin, ettei sekään aina riitä, että kaikki on näennäisesti hyvin, tai sitten huonoillakin hormoniarvoilla voi onnistua, että mitenköhän kaikki oikeesti onkaan, no poistun tästä taas tyhjänpäiväsine höpinöineni jonnekin taustalle....
 
Enhän minäkään ole poistunut mihinkään, vaikka minulla on sentään diagnoosikin siihen, että olen tutkitusti epäonnistunut yksilö.
Mä ainakin sinnikkäästi "pilaan ilmaa" täällä sepustuksillani ellei minua häädetä täältä tärkeämpien asioiden tieltä.
Todettiin miehen kanssa tässä taannoin kuten Jope Ruonansuu keksijäsketsissään että "En tiedä toimiiko tämä, mutta saahan sitä ihminen kokeilla";)
Joten me kokeilemme ainakin toistaiseksi vielä...
Vauvahaaveitahan meillä kaikilla silti on, oli tilanne mikä hyvänsä. Minullakin, vaikkei toivoa juuri olekaan. Se, että on haaveita, tai vaikka olisi vain ollutkin, "oikeuttaa" täällä käymään.
 
Ai niin, muistin yhtäkkiä yhden jutun.
Eilen kun tutkin tuota hormonikorvaushoitoa, niin löysin jutun, jossa tuota Divinaa oli vahingossa määrätty ehkäisyksi! Ja hän oli tullut raskaaksi heti ekasta kierrosta sitä käyttäessä silloin, vaikka aiemmin ei ollut onnistunut.
 
Kiitos Sinulle Rosanna, minulla on jotenkin tälläinen masentunut itkuherkkäpäivä vaan tänään, kirjoituksesi toi minulle ainakin vähän lohtua, siis että uskallan täällä käydä kuitenkin toivottominen haaveineni tai ilman niitä, vaikka välillä tuntuukin, että oikeasti pitäisi pysyä poissa... Oikesti olen jo niin vanha, että osaan juttuja jo siivilöidä, mutta joskus vaan kaiken muun elämän hektisyyden kanssa kiehahtaa jokin juttu yli, ja sitten se purkutuu jollain ihemeellisellä tavalla, no ihmisiähän me ollaan kakki vain, ja antaa kaikkien kukkien kukkia vaan, kun vain osaisi iloita toisten onnistumisista, ja hyväksyä tämän oman elämän ihan oikeasti kaikkinee mutkineen ja onnenpisaroineen sellaisena kuin se on meille annettu. Rosannan analysointeja on kyllä ihan hauska lueskella, vaikka en tiedä johtaako ne koskaan minnekään, niin ainakin monenmoinen tieto alalta lisääntyy ;=)
 
Tuttuja nuo päivät minullekin on, Kiiruska. Niitä vain tulee, onneksi ne myös menevät ohikin kun elämässä on sentään muuten kaikki hyvin. Jokin tapaus vain saa kaikki tunteet pintaan joskus, eikä sille oikein voi mitään.

No joo, sen voi sanoa, että onpahan tässä tullut opittua aika paljon lisääntymisbiologiasta. Voihan sen ottaa ihan yleissivistyksen kannalta, vaikkei tämä koskaan mihinkään johtaisi. Ja tiedänhän minä nyt sentään paljon näistä tulevista vaihdevuosistakin, ne kun kuitenkin tässä väistämättä on edessä. Ehkä tässä samalla jollekin muullekin on tarttunut tietoa?

Hämmästyttää kyllä tää kierto taas. Lämmöt ei ole tietääkseni käyneet alhaalla, tosin sunnuntaina ei tullut edes mitattua. Toisaalta ei ne ole vielä nousseetkaan ylös. Ja lh-testi näyttää edelleen aika selvää viivaa. Ehkä tässä ei sittenkään kaikki mene oikein tuon limakalvon lisäksi? Eli ikäänkuin ovista ei ois vieläkään tapahtunut, jos tapahtuukaan??

tikkis19: Sehän se ensimmäisiä merkkejä on vaihtareista jos kierto muuttuu epäsäännölliseksi tai lyhenee. Syötkö sä Teroluteja joinakin tiettyinä kierron päivinä vai tikutatko ovista ja syöt sen mukaan? Minusta ainakin raskautumisen kannalta tuo jälkimmäinen ois oikeampi tapa. Tosin siinä täytyisi sitten todella pystyä se oviksen ajankohta toteamaan.

Siirizin toteamuksiin vauvanhoitopalstan jutuista: naiset tuntuu noin pääsääntöisesti olevan toisillensa susia. Mistähän johtunee? Kaipa naiset on jo aikojen alussa taistelleet leirinuotiolla kaikesta. Miesten on taas pitänyt tehdä yhteistyötä, jotta metsältä on saatu saalista. Ilmeisesti täällä vielä haaveiluvaiheessa pystyy olemaan empaattinen ja ystävällinen, mutta saako se oma jälkeläinen naisissa jonkinlaisen puolustusreaktion? ;)
Minä tylsistytän tämän meidän ketjun niin, ettei taatusti ketään kiinnosta tulla tänne rääppimään. ;)
 
Mietin edelleen tuota oviksen ajankohtaa...
Kertokaapa te, jotka tunnette oviksen aikaan kipuja, miltä ne tuntuu.

Mulla kun tosiaan sunnuntaina vihlaisi tosi kovasti kolmisen kertaa ja nyt sitten on sellaista tylppää jomotusta.
Tuli vaan mieleen, että erottuukohan se edes ultrassa selvästi jos ovis on tapahtunut alle vuorokausi sitten, että siellä olisikin jo keltarauhanen??
 
Inkku, sinne valmistumiseen on vielä ikuisuus (tuntuu siltä) mutta aika kuluu aika nopeesti. Joulukuussa 2008 pitäisi olla kaikki päätöksessä...eli sehän tarkoittaa tässä laskukaavassa sitä, että huhtikuun jälkeen lähtee taas isopyörä pyörimään, jos tärppi käy ehtii koulun saada alta pois:)) Tosin eihän sitä ehkäisyä ole käytössä nyttenkään, mutta niin kun tiedätte...helvetti jäätyy ennen kun minä tulen spontaanisti raskaaksi. Tää aika on mennyt ja menee harjoitellessa tekniikkaa sinne keväälle saakka:))))))))))
Terkut kaikille uusille ketjuun tulleille...yritän päivittää tietoni teistä kun vaan ehdin, älkää siis ihmetelkö jos jotain jo kerrottua satun kysymään.
 
Elleillä on varmasti jotakin minua vastaan, sillä kirjoittelin eilen pitkät sepustukset ja sitten tallennettaessa tulikin esille vain koodisivuja. En sitten jaksanut ja ehtinyt enää uudestaan riipustaa juttuja.

Ekaksi tuosta alaselän röntgenistä, että olen ihan itse pienessä päässäni vain ajatellut, että menkkojen aika olisi hyvä aika otattaa kuva. Lääkärin kanssa en ole asiasta vielä keskustellut. Rosanna, miksi sitä ei voisi ottaa silloin?

Kiiruskalle sen verran, että ethän sinä voi meitä tänne jättää kaikkien näiden yhteisten vuosien jälkeen :-D Täällä kaivataan Sinun tarinaasi ja haaveillahan saa aina. Niin kauan kuin on pienen pieni toivo olemassa, kannattaa yrittää. Tai niin siis minä uskon. Toivottavasti tänään on vähän parempi olokin kuin eilen.

Noista oviskivuista vielä, että tikkujen plussa ja tuntemukset eivät ihan osuneet yhteen, silloin aikanaan kun niitä metsästin. Luulen, että sellainen nopea muutaman minuutin kestävä, repäisevä kipu on irtoamiskipuja. Sen jälkeen saattaa tosiaan pitkään jatkua jomottavaa, ikään kuin kumeaa kipua ja sitä kuvittelen keltarauhaskivuksi. Myös olen huomannut, että ihan oviksen aikaan rakastelu sattuu, kun alavatsa on pinkeä ja olisko kohdunsuukin jollain tavalla "herkkänä". No, nämä nyt ovat tällaisia mutu-juttuja ja koska en ole Toivon jälkeen tikuttanut ovista, en osaa suoraan sanoa, miten tällä hetkellä ne korreloivat plussan kanssa.

Haidilla tosiaan on enää vähän opiskelua jäljellä. Sanon vähän, sillä minun pitäisi palata töihin vuoden 2009 alussa ja se tuntuu tulevan kovaa kyytiä vastaan.
 
Moi Rosanna, ultrassa näkee HETI ovulaation jälkeen, että ovulaatio on tapahtunut. Rakkula ikään kuin painuu kasaan. Ja keltarauhanen näyttää erilaiselta kuin folllikkeli. Tuo sinun follisi on jo niin iso, että jos se ei puhkea pian, saattaa siitä muodostua toiminnallinen kysta ja ne voivat sitten kyllä kipuilla pitkin ja poikin kiertoa. Useinhan nuo kystat katoavat itsestään. Itsellänikin kävi joskus vuosia sitten niin, että folli oli ultrassa juuri tuon kokoinen, tosin kp aikaisemmassa vaiheessa ja limiskin ok, mutta se ei sitten puhjennutkaan ennen kuin vasta parin kk:n päästä. Oli aika kipeä ;( Tietysti sinun tilanteesti on aika tavalla eri, mutta varmasti tuossakin tilanteessa saattaa kystia muodostua.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa