Sun tilanne vaikuttaa NIIIIIIN tutulta. Meiän poju alkoi reagoida myös hormoninäppyjen jälkeen ihollaan. Poju oli siis joku 2-3-kuinen. Kutina oli hirveää ja poika päästä varpaisiin tulipunaisen, karhean ja vetistävän ihottuman peitossa. Eikä nukkunut öitään juuri ollenkaan kutinoiden vuoksi. Poika oli isokokoinen syntyessään, mutta kolmen kuukauden iässä kasvukäyrät alkoivat kääntyä alamäkeen ja paino jopa laski reilusti paria kuukautta myöhemmin. Kolmikuisena oltiin otettu allergiaverikokeet, joissa ei näkynyt mitään, eikä mun maidoton dieettikään auttanut mitään. Tuon painon laskun seurauksena päästiin yliopistosairaalan ihotautipolille, jossa hoitava lääkärimme oli myös asiantunteva allergia-asioissa. Uusissa verikokeissa näkyi allergiat maidolle, vehnälle, kananmunalle, soijalle ja pähkinälle. Mun aloitettua dieetin yöt rauhoittuivat heti ja vetistävä ihottuma loppui. Iho oli silti edelleen tosi herkkä, joten joka aamu ja ilta piti ihoa hoitaa tuonne heinäkuun puoleen väliin asti. Silloin yhtäkkiä pojan iho tokeni niin paljon, että siitä lähtien on riittänyt rasvaus kerran päivässä, suihku joka toinen päivä, eikä vaatteiden ja pesuaineiden kanssa tarvitse olla enää niin tarkka. Lämmönvaihtelut ja hikoilu kutittaa edelleen pojan ihoa, mutta siihenhän atooppinen iho on joka tapauksessa taipuvainen.
Mutta tässä siis meillä toimineet vinkit ja muuta:
- Apobase Oily Creme oli meillä ihan pahin mahdollinen rasva! Sitä käytettiin kuukauden verran lumiukkorasvauksissa ja sen seurauksena pojan iho alkoi reagoimaan kaikkiin perusrasvoihin viimeistään toisella rasvauskerralla hirvittävällä kutinalla ja nokkosrokolla. Sopivaa rasvaa pitikin sitten etsiä kuukausitolkulla, sitten löytyi Ceridalin lipogeeli, joka siis passaa edelleen.
- Pojun iho ei kestä huuhteluaineita vaatteissa. Seurauksena nokkosrokko. Tai nyt se saattaisi jo kestää, mutta en ole vielä kokeillut.
- Tummansiniset vaatteet ja tekokuidut ihoa vasten teki ihan kamalan nokkosrokon. Nyt iho jo kestää noitakin.
- Kiinteiden kanssa ei kannata hätiköidä. Mulle tuli paniikki saada pojan kasvu etenemään ja hätäilin kiinteiden kanssa. Tuloksena oli kaikista ihottumaa, sillä pojan elimistö kävi niin ylikierroksilla, että se tappeli kaikkia uusia juttuja vastaan ihottumalla. Niinpä mä lääkärin ohjeiden mukaan annoin vain hieman maissia (se oli ehditty todeta sopivaksi meille) rintamaidon lisäksi varmaan parin viikon verran, ellen pidempäänkin. Joka tapauksessa niin kauan, että tilanne rauhoittui selvästi ja aloitin sitten kokeilut rauhalliseen tahtiin ja ihan pienillä määrillä. Tuloksena se, että mitään muuta ruoka-aineallergiaa ei ole pojalta löytynyt, ainakaan vielä. Poika on nyt 1v4kk ja ruokavalio on tosi laaja, vaikka edelleenkin kokeilut tapahtuu tosi hitaasti.
- Hikoilu on herkälle iholle tosi pahis. Tai siis ainaski meillä oli. Mahdollisimman vähän vaatetta yöksi, mutta kuitenkin sen verran, ettei vauva pääse raapimaan itseään.
- Ja ihan ehdoton apu kutinoihin: suolakääreet. Niiden teko vie kyllä aikaa, mutta olivat ainakin meillä vaivan väärti pahimpina aikoina. Eli litraan keitettyä vettä laitetaan 2tl tavallista pöytäsuolaa. Jäähtyneeseen keittosuolaan kastetaan puhdasta vaaleaa kangasta suikaleina (esim. vanhoja lakanoita). Kääritään ne muutamaan kerrokseen ihottuman päälle, päälle suikale kuivaa kangasta ja kiinnitetään esim. sideharsolla. Ja tietysti vaatteet päälle. Mä pidin pojan jaloissa ja käsissä noita usein yön yli ja silloin poika nukkui paljon rauhallisemmin. Loppu keittosuola säilyy suljetussa astiassa jääkaapissa jonkun aikaa. Ja seuraavalla kerralla kääreet voi tehdä suoraan siihen kylmään keittosuolaan, sillä kylmä lieventää kutinaa.
- Suihku tai kylpy joka ikinen ilta, jotta iho puhdistuu vanhoista rasvoista. Sitten uusi rasva päälle.
- Se kannattaa muistaa, että vaikka vauvan iho saataisiin hyväksi, niin takapakkeja saattaa joka tapauksessa tulla. Esimerkiksi meillä kaikki taudit laittavat pojan ihon edelleen huonoon kuntoon. Ei kannata myöskään haaveilla täydellisestä vauvan ihosta, herkässä ihossa on usein punoitusta jossain kohti, vaikka allergia-asiat olisivatkin kunnossa.
Nämä varmaan olivat jossain toisessa vastauksessa jo tulleet, mutta laitoin silti, etten jotain unohda.
Toivottavasti teilläkin ihottuma ja kutinat vähitellen helpottavat. Aika on tosi raskasta, tiedän sen. Mutta joskus ne vaivat oikeasti helpottavat, vaikkei aina siltä tunnukaan. Vauva-aika on useimmiten se pahin kausi ja mitä lähemmäksi yhden vuoden ikää tullaan, sitä paremmin vauvan iho alkaa kestää. Meillä se ensimmäinen käännekohta oli allergioiden löytyminen puolen vuoden iässä ja lopullinen käännekohta tuli kymmenen kuukauden iässä. Lähetän sinulle voimasäteitä ja voimahalin :hug:
