Asuuko meillä kummitus????

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Koiranilma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyselin tytöltä äsken lisää, mut ei se osannu sanoa kun et se meni ilmassa korkealla ja yritti päästä makuuhuoneeseen.Kysyin et pelottiko sinua niin ei pelota eikä pelottanut.
Tämän asunnon seurakunta on saanut lahjoituksena poismenon johdosta. Pitääkin kysyä meidän naapurin rouvalta (tietotoimisto/kyylä)kenen tämä asunto on ollu ja onko tänne kuollut joku?
 
Jos alkaa häiritsemään nämä henget niin hoe mielessä tai ääneen tälle hengelle että "Mene valoon, mene valoon, mene valoon".
Nämä henget ovat jääneet välimaastoon roikkumaan, ovat vähän niinku eksyksissä. Ja tosiaan se joka sen hengen näkee täytyy myös tuo sanoa.
Meilä oli myös asukki, mutta ei ollut mikään kiltti. Lapsi näki sen ja oli aina hysteerinen ja huusi kuin puukosta olis saanu. Alkoi pelkäämään tiettyjä paikkoja kotona tai siis pelkäsi niitä paikkoja missä tämä mies oli.
Ja tarkoin osasi kuvailla hengen. Meilä talo rakennettu paikkaan, jossa saksalaiset pitivät tukikohtaa sota aikana. Hautoja, korsuja jne löytyy pihan vierestä. Ja niin se vielä että tämä meidän asukki teki lapselle pahaa...lasta kun katsoi ja kuunteli hänen kertomaa niin ei sen ikänen (3-v)osaa/tiedä sota ajan kidutuksista mitään..karmivaa oli. Kerroin yhdelle näkijälle tästä ja hän katsoi mikä/kuka on ja ajoi sen tiehensä. siihen loppui lapsen hysteeriset kohtaukset ja sanoi itsekin että pahaa setää ei enää ole. Ja tämän sanoi heti sen jälkeen kun minä sain tiedon siitä että mikä meilä oli ollut ja oli siis samalla poistanut sen. En ollu kotona tuolloin kun tuon tiedon sain. Lapsi oli isälleen sanonut kotona samoihin aikoihin että nyt ei pahaa setää ole enään.
Ja arvatkaas vaan oliko karmivaa....hrr..
Mutta nyt rauha maassa ja toivottavasti niitä ei enää meillä näy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hui:
Jos alkaa häiritsemään nämä henget niin hoe mielessä tai ääneen tälle hengelle että "Mene valoon, mene valoon, mene valoon".
Nämä henget ovat jääneet välimaastoon roikkumaan, ovat vähän niinku eksyksissä. Ja tosiaan se joka sen hengen näkee täytyy myös tuo sanoa.
Meilä oli myös asukki, mutta ei ollut mikään kiltti. Lapsi näki sen ja oli aina hysteerinen ja huusi kuin puukosta olis saanu. Alkoi pelkäämään tiettyjä paikkoja kotona tai siis pelkäsi niitä paikkoja missä tämä mies oli.
Ja tarkoin osasi kuvailla hengen. Meilä talo rakennettu paikkaan, jossa saksalaiset pitivät tukikohtaa sota aikana. Hautoja, korsuja jne löytyy pihan vierestä. Ja niin se vielä että tämä meidän asukki teki lapselle pahaa...lasta kun katsoi ja kuunteli hänen kertomaa niin ei sen ikänen (3-v)osaa/tiedä sota ajan kidutuksista mitään..karmivaa oli. Kerroin yhdelle näkijälle tästä ja hän katsoi mikä/kuka on ja ajoi sen tiehensä. siihen loppui lapsen hysteeriset kohtaukset ja sanoi itsekin että pahaa setää ei enää ole. Ja tämän sanoi heti sen jälkeen kun minä sain tiedon siitä että mikä meilä oli ollut ja oli siis samalla poistanut sen. En ollu kotona tuolloin kun tuon tiedon sain. Lapsi oli isälleen sanonut kotona samoihin aikoihin että nyt ei pahaa setää ole enään.
Ja arvatkaas vaan oliko karmivaa....hrr..
Mutta nyt rauha maassa ja toivottavasti niitä ei enää meillä näy.

Ääk...! Mulla nous karvat pystyyn... :x
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kirjoitan harmaana tällä kertaa... Meilläkin kummittelee. Rappukäytävässä. Siellä liikkuu miehen näköinen hahmo, joka on harmaavalkoinen, sellainen pikkasen hohtava. Ääriviivat on selkeämmät, kuin se itse vartalo. Äänetön, nopea kuin mikä ja näkyy läpi. väri on enemmän harmaa, kuin valkoinen. Äijällä on pitkä valkea tukka, hän on laiha ja pukeutunut johonkin pitkään kaapuun. Lapsista yksi puhuu näkymättömästä ihmisestä ja yksi kertoo kiltistä hohtavasta sedästä. Ja tää on tosi ja mulle yhdentekevää, uskooko joku vai, ei.




Se on Jeesus ;)
 
joo.. noi on muuten hassuja että nuo ei näy kaikille,, mä en varmaan ikinä pysty näkemään vaikka haluaisin ja yleensä kun noita tarinoita kuulee, niin ne jotka niistä kertoo ei pelkää niitä, vaikka ite ku lukee niin kuvittelis et pelkäisin.
ravintola missä olin töissä niin sen firman toisessa ravintolassa kummittelee sen verran, että joku yö käy joku laittamassa taulut vinoon :)
Ja lapsuudesta muistan että kaverin talossa rupesi kummittelemaan, kun siellä viikonloppusin tienibileissä pelattiin spiritismiä. Meniv suihkut itekseen päälle ja televisio myös vaikkei ollut töpseliä seinässä.. hui
 
Mulla ei ole kokemusta muusta yliluonnollisesta kuin et pari enneunea olen kyllä nähnyt. Mutta uskon kyllä näihin juttuihin, mitä täälläkin kerrotaan. Mun mielestä on silkkaa tyhmyyttä väittää että kaikki noi kertomukset on vain mielikuvitusta tai jotain keksittyä.
On itsekästä ajatella että sitä mitä ei itse ole kokenut, sitä ei voi olla olemassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kirjoitan harmaana tällä kertaa... Meilläkin kummittelee. Rappukäytävässä. Siellä liikkuu miehen näköinen hahmo, joka on harmaavalkoinen, sellainen pikkasen hohtava. Ääriviivat on selkeämmät, kuin se itse vartalo. Äänetön, nopea kuin mikä ja näkyy läpi. väri on enemmän harmaa, kuin valkoinen. Äijällä on pitkä valkea tukka, hän on laiha ja pukeutunut johonkin pitkään kaapuun. Lapsista yksi puhuu näkymättömästä ihmisestä ja yksi kertoo kiltistä hohtavasta sedästä. Ja tää on tosi ja mulle yhdentekevää, uskooko joku vai, ei.




Se on Jeesus ;)

E oo. :D Tyyppi on nähty monesti ja monet on hänet nähnyt. Ateisteja, kristittyjä ja yksi muslimi. Talossa on noin 30 vuotta sitten tapahtunut joku omituinen kuolema. En tiedä, liittyykö tämä siihen.
 

Yhteistyössä