asutko miehen omistamassa talossa?

[Puuhippa]

Jos ainoa syy olla asumatta miehen kanssa on se, että pelkää lentävänsä pihalle, niin voihan sitä tehdä miehensäkin kanssa vuokrasopimuksen.

Eikös miehen pidä sitten maksaa veroja siitä vuokrasta?

 

[Virkanainen]

Eikös miehen pidä sitten maksaa veroja siitä vuokrasta?

Pitää, mutta sentään suurin osa vuokrarahoista jää perhepiiriin.

 

[Puuhippa]

Pitää, mutta sentään suurin osa vuokrarahoista jää perhepiiriin.

En kyllä lähtis talon omistajana tuollaista lisämenoa maksamaan.

 

["ehkäpä"]

Se, että ei huolehdita ehkäisystä on kyllä eri asia kuin se, että päättää hankkia lapsia kevyin perustein...

Ja se, että ei halua naimisiin, ei tarkoita sitä, että avioliitto on "niin iso asia". Sehän voi olla vaikka merkityksetön asia.

Paitsi että sille kotiin lapsia hoitamaan jäävälle se avioliitto on iso asia silloin kun itse jää töistä pois ja toinen jatkaa työssäkäyntiä, saa kartutettua eläkettä ja omaisuutta eikä kotiin jäävän taloutta turvata kunnolla. Sekin tosin kertoo siitä ettei työssä kävvä tarpeeksi välitä jos ei toisen tulevaisuudesta huolta kanna. Mutta omalla vastuulla se jokaisella on että hoitaa omat asiansa niin ettei ihan altavastaajaksi jää eron tullessa.

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="ehkäpä";30476784]Paitsi että sille kotiin lapsia hoitamaan jäävälle se avioliitto on iso asia silloin kun itse jää töistä pois ja toinen jatkaa työssäkäyntiä, saa kartutettua eläkettä ja omaisuutta eikä kotiin jäävän taloutta turvata kunnolla. Sekin tosin kertoo siitä ettei työssä kävvä tarpeeksi välitä jos ei toisen tulevaisuudesta huolta kanna. Mutta omalla vastuulla se jokaisella on että hoitaa omat asiansa niin ettei ihan altavastaajaksi jää eron tullessa.[/QUOTE]

Minusta olennaista on se, miten paljon eri tavoin tekisi asiat yksin ollessa kuin suhteessa ollessaan. Jos tietää, että olisi hoitanut lasta kotona myös yksinhuoltajana (jos siis olisikin hankkinut lapsen yksin vaikka Väestöliitossa), ei ole niin paha asia tehdä sama parisuhteessa ollessaan. Jos siis perustaa päätöksensä muihin kuin mieheen ja tämän rahoihin. Itse puhuin äitiyslomasta, korkeintaan hoitovapaista - en mistään kotirouvaksi heittäytymisestä, missä ei ole mitään järkeä naimisissa olevankaan kohdalla.

Ei ole enää nykypäivää sellainen ajattelu, että avioliitto olisi merkittävä osa naisen taloudellista turvaa ja sosiaaliturvaa. Kyllä nykyisin lähdetään siitä, että naisilla on omat työnsä ja palkkatulonsa. Tietysti kaikki katkokset työelämässä vaikuttavat mm. eläkkeeseen, kuten juuri vanhempainvapaat. Mutta silloin ollaan heikoilla, jos avioliittoa tarvitaan omaksi taloudelliseksi turvaksi!

 

[Mörköäiti]

Itse en rupeaisi kyllä parisuhteessa makselemaan mitään vuokria. Joko asutaan yhdessä tai erikseen, kumpi vaan on ok, mutta jos asutaan yhdessä, ei siihen mielestäni kuulu vuokrasuhteen tapainen kuvio. Käsittääkseni ketään ei voi heittää noin vaan asunnosta ulos, jos hän asuu siellä virallisesti, joten ilmoitus maistraattiin. Toisaalta, vaikka riidan tai eron yhteydessä saattaisi joutuakin lähtemään heti, en omalla kohdallani pitäisi sitä niin suurena ongelmana. Tuollaisessa tilanteessa en toki olisikaan täysin miehen varassa (kun en ole muutenkaan). Ja juuri siksi ei pitäisikään laittaa rahaa likoon tuollaiseen asumiseen, joka voi edes teoreettisesti olla epävarmaa.

 

["olen"]

Muutin aikoinaan taloon, jonka omisti yksin mieheni.Ei mitään ongelmaa. Nykyisen omistamme 50/50 ja emme ole naimisissa, lapsia on.Kaikesta teettekin ongelmia

 

[toisinpäin]

Me asumme mieheni kanssa minun omistamassa asunnossa ja tavallaan tilanne on epäreilu miehelleni, koska meillä on yhteiset rahat niin käytännössä hän maksaa puolet myös lainanlyhennyksestä. Emme ole naimisissa, mutta meillä on lapsi ja olemme olleet yhdessä vuosia, joten en tiedä saisiko mies sitten sen uuden avoliittolain myötä jotain hyvitystä eron sattuessa. Miestä jonkin verran häiritsee tilanne, joten olemmekin ostamassa uutta (isompaa) asuntoa, jonka omistamme yhdessä. Eihän tällainen tilanne pidemmän päälle ole oikein reilua ja jos emme olisi ostamassa uutta yhteistä asuntoa, niin silloin olisi oikein, että myisin miehelle puolet tästä nykyisestä asunnostamme. Miksette tekin voi tehdä niin, että mies myy osan talosta sinulle? Toki jos mies on jo maksanut suuren osan talosta ja teillä on kuitenkin yhteiset rahat niin mies ei ehkä puolia halua sinulle myydä, mutta jos hän myisi edes osan, niin silloin sinulla olisi "turva" eron sattuessa ja toisaalta kartuttaisit omaa omaisuuttasi etkä vain miehen.

 

[viera.s]

Eikös miehen pidä sitten maksaa veroja siitä vuokrasta?

Vuokra voi olla 1 eur/vuosi.

 

["oooooo"]

Asun miehen (no pankin) omistamassa talossa. Minä en opiskelijana saa lainaa, sitten kun olen työelämässä niin otan puolet lainasta tietenkin nimiini. Koko omaisuus on tällä hetkellä miehen. Olemme kyllä naimisissa eikä meillä ole minkäänlaista avioehtoa. Avioliitossa kaikki on yhteistä.

 

[37M]

[QUOTE="oooooo";30477653]Asun miehen (no pankin) omistamassa talossa. Minä en opiskelijana saa lainaa, sitten kun olen työelämässä niin otan puolet lainasta tietenkin nimiini. Koko omaisuus on tällä hetkellä miehen. Olemme kyllä naimisissa eikä meillä ole minkäänlaista avioehtoa. Avioliitossa kaikki on yhteistä.[/QUOTE]

Avioliitto EI muuta kaikkea yhteiseksi.
Tavara, kiinteistö tai palvelu tai mikälie, on ostajan oma, ei puoliksi aviosiipan.

Eron sattuessa varakkaampi sitten hyvittää toiselle niin, että molemmat saa saman arvoisen osuuden.

 

["zxc"]

Sorry, en lukenut kaikkia kommentia, mutta ....Siis "mies ei halua naimisiin, koska hänellä on yritys"...WTF???? Eli valmiiksi ollaan sillä linjalla että joskus erotaan? Joo, tiedän että välillä ihmiset eivät ajattele muuta kuin rahaa, mutta mielestäni jos oikeasti rakastaa niin o valmis antamaan KAIKEN toiselle...eikä silloin mietitään "omaa yritystä"...

 

["daisy"]

Asunto, auto, vene, kaikki on puoliksi miehen kanssa. En haluaisi asua toisen nurkissa, enkä haluaisi olla toisesta taloudellisesti riippuvainen. Ollaan näin tasavertaisia kaikissa suhteissa.

 

["mmmmm"]

Asuin aikoinaan n. puoli vuotta miehen omistamassa asunnossa, kunnes ostimme yhteisen. En maksanut lainaa, osan vastikkeista, netistä jne. juoksevista kuluista ja suurimman osan ruokamenoista kylläkin. Kovin pitkään en olisi tuolla systeemillä halunnut mennä, kuitenkin nyt voin kerryttää omaakin omaisuutta. Tällä hetkellä olen lasten kanssa kotona ja mies töissä, joten maksan lyhennyksiä miestä vähemmän mutta se on hänelle täysin ok, sillä yhdessähän lapsetkin on alulle laitettu.

 

["jaana"]

[QUOTE="olen";30477334]Muutin aikoinaan taloon, jonka omisti yksin mieheni.Ei mitään ongelmaa. Nykyisen omistamme 50/50 ja emme ole naimisissa, lapsia on.Kaikesta teettekin ongelmia[/QUOTE]

Miten olet saanut ostettua tuon 50 osuuden, olet ilmeisesti käynyt töissä, sulla on ennestään omaisuutta tai olet saanut omaisuutta jostain?

 

[yrittäjän ex-puoliso]

[QUOTE="zxc";30477722]Sorry, en lukenut kaikkia kommentia, mutta ....Siis "mies ei halua naimisiin, koska hänellä on yritys"...WTF???? Eli valmiiksi ollaan sillä linjalla että joskus erotaan? Joo, tiedän että välillä ihmiset eivät ajattele muuta kuin rahaa, mutta mielestäni jos oikeasti rakastaa niin o valmis antamaan KAIKEN toiselle...eikä silloin mietitään "omaa yritystä"...[/QUOTE]

Aika moni yrittäjämies joutuu vähän kuin tyytymään johonkin "ei oikeaan", jos haluaa lapsia ylipäänsä. Koska kun yritys vie paljon aikaa, siihen on pakko panostaa, on parisuhdekin kompromissi. Yrittäjä tarttee vierelleen kumppanin, joka hoitaa kodin eikä ole kovin vaativa, jotta yrittäjä saa keskittyä yritykseen. Eikä harmita sen muijan puolesta että se joutuu pyörittämään perhettä yksin kun ei se yrittäjä tosissaan siitä puolisostaan niin välitäkään. Muutenhan tunteet sekoittaisi pakan ja tulisi ikävä olo siitä kun toinen joutuu tekemään niin paljon kotona.
Näin se menee ja valitettavasti se monelle kompromissipuolisolle selviää vasta ajan kanssa että miksi hänen kanssaan on yhteen menty. Terveisin entinen sellainen puoliso.
Mutta ei kaikki yrittäjät tietenkään tuollaisia ole, mutta osa on.

 

[Lsnsosboebdoib]

Minä asun miehen omistamassa talossa. Mulla on oma asunto myös mutta se on nyt vuokralla koska sitä ei saa juur nyt myytyä ilman että pamahtaa kamalat velat päälle. Lapsikin on tullut tähän janhyvin on mennyt. Maksan oman osuuteni (sähkö, vesi, sähkönsiirron ja jätteet) koska niin kuuluu tehdä. Ei ole valittamista

 

[Nuorena leskeksi jäänyt]

Meillä tilanne juuri toistepäin.. Eli talo minun omistama ja mies ei omista tästä mitään. Lasteni isä kuoli ja jäin leskeksi 28 vuotiaana.. Miehellä oli hyvä henkivakuutus ja sain maksettua uuden talomme pois koska olin vakuutuksen edunsaajana. Tapasin Nyk. Mieheni 4 vuotta mieheni kuoleman jälkeen ja hän muutti vuosi sitten tänne. Maksaa vedestä, sähköstä jne mutta esim kiinteistöveron maksan minä vaikka se onkin vuosittainen kulu.. Meillä menee rahajutut tosi hyvin, koskaan ei riidellä eikä mies pelkää että heitän hänet talostani ulos..

 

[truu]

Meillä tilanne on aikalailla tuohon suuntaan menossa. Itse asun työttömänä vuokra-asunnossa. Mies omassa omakotitalossaan. Nyt on tullut puheeksi ja ajankohtaiseksi yhteenmuutto. Mies pyytänys siis luokseen asumaan. Mitään lainoja puoliks en pysty tilanteeni vuoksi ottamaan eikä mies kyllä sitä vaadikkaan. Sanonut että kulut hän joutuu jokatapauksessa talostaan maksamaan oli yksin tai yhdessä kanssani että ne hän hoitaa itse että kunhan omat laskuni/kuluni hoidan mihin kyllä pystyn.
Itseä mietityttääkin tilanteessa juuri tuo että talo on sitten miehen, että entä jos tilanteen joskus kärjistyy (ja riitojahan aina varmasti tulee) että kuinka herkkään pihalle sieltä lentää.. Itselläni on kouluikäinen lapsi että tuo elämänmuutos asunnosta miehen taloon vaikuttaisi myös lapsen koulunkäyntiin jne. Että jos tilanne eroon päätyisi niin jouduttais lapsen kanssa taas koko elämä uudelleen kasaamaan uuteen vuokraluukkuun ja uuteen kouluun jne..
Tietystikin melko kyynistä ajatella yhteenmuuton yhteydessä heti mahdollista eroa, mutta jo kerran yh:ksi joutuneena en enää koskaan haluaisi tilanteeseen jossa lapsen kanssa ollaan "asunnottomia" ja lähes pakotettuja ottamaan minkä tahaansa tarjotun vuokraluukun vastaan..
Mietityttää täälläkin ja kovasti..