Asumiskulujen jakaminen avoliitossa...

[avot]

Avomieheni muutti asumaan kanssani minun omistamaani asuntoon. Miehellä ei lapsia, minulla kolme alaikäistä. Lapseni ovat viikko/viikko isällään ja minulla.

Kuulostaako teistä reilulta seuraavanlainen asumiskulujen jakaminen...?
Omistan asunnon ja laina yksin nimissäni, joten maksan lainanlyhennyksen itse (n. 500e/kk). Lapsistani koituvat kulut maksan luonnollisesti itse, samoin omat henkilökohtaiset menoni kuten kännylasku, auto, vaatteet jne. Samoin avomieheni maksaa omat kulunsa itse.
Avomieheni maksaa "vuokrana" yhtiövastikkeen, noin 300e/kk.
Ruokakulut laitamme suunnilleen puoliksi, kumpikaan ei nipota ns. pienistä menoista. Pääsääntöisesti minä maksan ruokaostokset niinä viikkoina kun lapset luonamme.
Jos teemme tämän lisäksi yhteisen tilin, johon molemmat laittavat yhtäsuuren summan rahaa/kk, ja sieltä maksetaan muut asumiskulut mm. sähkö, tv-lupa, netti jne.. niin mielestäni tilanne olisi reilu rahallisesti.

Mitäs mieltä olette?
Kiitos mielipiteistä ja kokemuksista!

 

[avot jatkaa..]

Ja tarkennuksena se, että avomieheni ei ole lasteni biologinen isä. Jos siis kirjoitin epäselvästi...

 

["Noppa"]

Ihan jees. Tietty jos menette naimisiin, sun kannattaa tehdä avioehto, sillä olet yksin maksanut asuntoanne.

 

[dfdf]

Jos mies on paljon isotuloisempi kuin sinä, niin mielestäni järjestely on ihan ok. Jos taas tulonne ovat samaa luokkaa, niin miehen vuokra kuulostaa aika isolta.

 

["plop"]

Meillä täysin vastaava tilanne,muutin miehen omistamaan asuntoon. Maksan vastikkeen ja käytännön kulut puoliksi,omat ostokset maksaa kumpikin omistaan. Nyt on vain lähiaikoina harmittanut että vuodesta toiseen maksan "vuokraa", ja vain miehelleni kertyy omaisuutta. Höh.

 

[avot]

Olen itsekin miettinyt tuon vastikkeen suuruutta, siis onko se ok summa ns. "vuokraa". Toisaalta, tuolla rahalla ei täällä pääkaupunkiseudulla juuri taida vuokra-asuntoa maksella... En tiedä tarkkaan... Kokemuksia vuokrien suuruuksista?

 

["vieras"]

[QUOTE="plop";23518878]Meillä täysin vastaava tilanne,muutin miehen omistamaan asuntoon. Maksan vastikkeen ja käytännön kulut puoliksi,omat ostokset maksaa kumpikin omistaan. Nyt on vain lähiaikoina harmittanut että vuodesta toiseen maksan "vuokraa", ja vain miehelleni kertyy omaisuutta. Höh.[/QUOTE]

Maksa vain puolet vastikkeesta ja puolet muista kuluista. Näin mies maksaa itse omaisuutensa ja asuminen saman hintaista molemmille.

 

[avot]

[QUOTE="plop";23518878]Meillä täysin vastaava tilanne,muutin miehen omistamaan asuntoon. Maksan vastikkeen ja käytännön kulut puoliksi,omat ostokset maksaa kumpikin omistaan. Nyt on vain lähiaikoina harmittanut että vuodesta toiseen maksan "vuokraa", ja vain miehelleni kertyy omaisuutta. Höh.[/QUOTE]

Ymmärrän tämänkin pointin, toisaalta, me olemme hankkimassa noin vuoden päästä yhteistä isompaa asuntoa, jolloin mietimme rahoituskuviotkin uusiksi...

 

["lissu"]

Kuulostaa reilulta.

 

[_____]

Jos mies on paljon isotuloisempi kuin sinä, niin mielestäni järjestely on ihan ok. Jos taas tulonne ovat samaa luokkaa, niin miehen vuokra kuulostaa aika isolta.

Kun todelliset asumiskustannukset k.o. asunnossa asumisesta on yht. 800 euroa, joista mies maksaa vain 300 euroa, niin miten voi olla miehen osuus liian suuri?

Kolmella sadalla ei mies pystyis kustantamaan minkäänlaista asuntoa, jos asuis omillaan.

 

[dfdf]

Kun todelliset asumiskustannukset k.o. asunnossa asumisesta on yht. 800 euroa, joista mies maksaa vain 300 euroa, niin miten voi olla miehen osuus liian suuri?

Kolmella sadalla ei mies pystyis kustantamaan minkäänlaista asuntoa, jos asuis omillaan.

Jos mies asuisi jonkun muun naisen kanssa, hänellä olisi mahdollisuus maksaa omaa asuntoa. Nyt kaikki raha menee hukkaan. Tässä kyseisessä tilanteessa ap kerryttää omaisuuttaan tuolla 500 eurolla, joten sitä ei voi laskea asumismenoksi.

 

[näin]

Mutta aloittaja maksaa korkomenot ja ottaa huomioon sen, että asunnon arvo voi laskea tjms. Minusta tuo vuokrameno 300e/kk on ihan kohtuullinen.

 

["vieras"]

Ihan jees minusta.

Todella reilusti asumiskulut jaetaan näin: Arvioit asuntosi todellisen arvon ja jaat sen puolella miehen osuudeksi. Sitten lasket, mitä tuon summan sijoittamalla saisi tuottoa riskittömästi vuodessa nykyisellä korkotasolla. Tuon summan jaat kahdellatoista kuukaudella ja miehesi maksaa sitten asumiskuluista (vastike, vesi, sähkö) puolet plus tuon laskettavan kuukausisumman. Ja luonnollisesti korkotason muuttuessa arvioitte summan uudelleen.

 

[_____]

Jos mies asuisi jonkun muun naisen kanssa, hänellä olisi mahdollisuus maksaa omaa asuntoa.

Mielenkiintoista. Eli tiedät miehellä olevan naisia joista valita?

Vai sinä miehenä ostat heti ensimmäisenä seurustelupäivänä yhteisen asunnon naisen kanssa? Luulet että kaikki muutkin tekee niin...

Parempi ensiks katsoa tuleeko liitosta kestävää ja vasta sitten sitoutua taloudellisesti. Näin toimii moni mies ja nainen, toivottavasti jopa enemmistö.

P.S. Onhan tällä miehellä toki mahdollisuus muuttaa omilleen ja maksaa asunnostaan niin paljon kuin haluaa - en usko, että häntä on avoliittoon pakotettu. Itse olisin äärimmäisen tyytyväinen jos saisin katon pääni päälle tuolla summalla.

 

[Istafra]

Ymmärrän tämänkin pointin, toisaalta, me olemme hankkimassa noin vuoden päästä yhteistä isompaa asuntoa, jolloin mietimme rahoituskuviotkin uusiksi...

Kun muutimme yhteen, meillä oli samanlainen maksusysteemi, minä maksoin lainanlyhennyksen ja mies vastikkeen.
Kun ostimme seuraavan yhteisen kotimme, otimme kumpikin omat lainat, vaikka asunto oli yhteinen. Näin siksi, koska olin maksanut asuntolainaa pois ennen mieheni tapaamista jo yli kymmenen vuotta. Ja siksi, koska miehellä ei tuolloin juuri omia säästöjä ollut. Mahdollisen avoeron sattuessa olisin saanut asunnon myynnin yhteydessä omani pois. Huomioi tämä, jos yhteisen asunnon avoparina joskus ostatte.

 

[dfdf]

Mielenkiintoista. Eli tiedät miehellä olevan naisia joista valita?

Vai sinä miehenä ostat heti ensimmäisenä seurustelupäivänä yhteisen asunnon naisen kanssa? Luulet että kaikki muutkin tekee niin...

Parempi ensiks katsoa tuleeko liitosta kestävää ja vasta sitten sitoutua taloudellisesti. Näin toimii moni mies ja nainen, toivottavasti jopa enemmistö.

P.S. Onhan tällä miehellä toki mahdollisuus muuttaa omilleen ja maksaa asunnostaan niin paljon kuin haluaa - en usko, että häntä on avoliittoon pakotettu. Itse olisin äärimmäisen tyytyväinen jos saisin katon pääni päälle tuolla summalla.

Tilanne voisi olla myös päinvastoin eli mies maksaisi omaa asuntoaan ja aloittajan olisi pitänyt muuttaa hänen luokseen.

 

[dfdf]

Mutta aloittaja maksaa korkomenot ja ottaa huomioon sen, että asunnon arvo voi laskea tjms. Minusta tuo vuokrameno 300e/kk on ihan kohtuullinen.

Yleensä asuntojen arvo nousee, joten tuota 500 euroa voidaan pitää tuottavana sijoituksena.

 

[ärvee]

Jos teemme tämän lisäksi yhteisen tilin, johon molemmat laittavat yhtäsuuren summan rahaa/kk, ja sieltä maksetaan muut asumiskulut mm. sähkö, tv-lupa, netti jne.. niin mielestäni tilanne olisi reilu rahallisesti.

Mitäs mieltä olette?
Kiitos mielipiteistä ja kokemuksista!

Tähän sanoisin että sama prosenttimäärä tuloista niin olisi reilua.

 

[fifiia]

Minusta järjestely on ok jos molemmat siihen suostuu, muuten suosittelisin neuvottelemaan se puolison kanssa mikä on oikeuden mukaista tai hyväksyttävää.

 

[avot]

Kun muutimme yhteen, meillä oli samanlainen maksusysteemi, minä maksoin lainanlyhennyksen ja mies vastikkeen.
Kun ostimme seuraavan yhteisen kotimme, otimme kumpikin omat lainat, vaikka asunto oli yhteinen. Näin siksi, koska olin maksanut asuntolainaa pois ennen mieheni tapaamista jo yli kymmenen vuotta. Ja siksi, koska miehellä ei tuolloin juuri omia säästöjä ollut. Mahdollisen avoeron sattuessa olisin saanut asunnon myynnin yhteydessä omani pois. Huomioi tämä, jos yhteisen asunnon avoparina joskus ostatte.

Toki huomioin tämän uuden yhteisen asunnon hankinnassa. Ja sen että olen tämän nykyisen asunnon hankintaan laittanut omaa rahaa noin puolet asunnon arvosta. Eli sitä osuutta en aio jakaa jatkossakaan, ihan vain lastenikin takia. Eli joko otan pienemmän lainan uuteen asuntoon kuin mieheni tai sitten omistussuhteet asunnosta ei ole 50/50.

 

["jos"]

Toi on teidän mielestänne ok, niin sit on. Mä kiinnitin huomioini siihen, että niinä viikkoina kun lapset on teillä, maksat pääsääntöisesti ruuat :-O
En ymmärrä itse tuota. Mieshän on lasten isäpuoli ja asuu saman katon alla. Lapset tavallaan hänenkin ja mun mielestä kuuluisi silloinkin lasten teillä ollessa maksaa ruuat puoliksi.
Entä jos asetelma olisikin toistepäin, että miehen lapset teillä jokatoinen viikko tai viikonloppuisin, niin mieskö silloin maksaisi ruuat?
Outo systeemi mun mielestä.

 

[avot]

Mielenkiintoista. Eli tiedät miehellä olevan naisia joista valita?

Vai sinä miehenä ostat heti ensimmäisenä seurustelupäivänä yhteisen asunnon naisen kanssa? Luulet että kaikki muutkin tekee niin...

Parempi ensiks katsoa tuleeko liitosta kestävää ja vasta sitten sitoutua taloudellisesti. Näin toimii moni mies ja nainen, toivottavasti jopa enemmistö.

P.S. Onhan tällä miehellä toki mahdollisuus muuttaa omilleen ja maksaa asunnostaan niin paljon kuin haluaa - en usko, että häntä on avoliittoon pakotettu. Itse olisin äärimmäisen tyytyväinen jos saisin katon pääni päälle tuolla summalla.

Kyllä hän ihan omasta vapaasta tahdostaan kanssani muutti asumaan Ja hän olisi halukas maksamaan paljon enemmänkin menoista/kuluista, mutta haluan reilun pelin. Emme kumpikaan ole yhdessä rahan takia, tietenkään. Mutta lasteni takia näitäkin asioita täytyy pohtia tarkemmin....

 

[Istafra]

Toki huomioin tämän uuden yhteisen asunnon hankinnassa. Ja sen että olen tämän nykyisen asunnon hankintaan laittanut omaa rahaa noin puolet asunnon arvosta. Eli sitä osuutta en aio jakaa jatkossakaan, ihan vain lastenikin takia. Eli joko otan pienemmän lainan uuteen asuntoon kuin mieheni tai sitten omistussuhteet asunnosta ei ole 50/50.

Hyvä!

 

[avot]

[QUOTE="jos";23519327]Toi on teidän mielestänne ok, niin sit on. Mä kiinnitin huomioini siihen, että niinä viikkoina kun lapset on teillä, maksat pääsääntöisesti ruuat :-O
En ymmärrä itse tuota. Mieshän on lasten isäpuoli ja asuu saman katon alla. Lapset tavallaan hänenkin ja mun mielestä kuuluisi silloinkin lasten teillä ollessa maksaa ruuat puoliksi.
Entä jos asetelma olisikin toistepäin, että miehen lapset teillä jokatoinen viikko tai viikonloppuisin, niin mieskö silloin maksaisi ruuat?
Outo systeemi mun mielestä.[/QUOTE]

Hän on lasteni elämässä kovastikin mukana, oikein onni ja ilo meille kaikille tämä ihana mies. Emme kutsu häntä isäpuoleksi vaikka virallisesti näin kai onkin. Mutta en voi olettaa hänen maksavan puolia lasten ruokakuluista... Voit varmaan kuvitella että ala-asteikäiset kasvavat pojat syövät melkoisen määrän Jos miehellä olisi lapsia ja he asuisivat osan aikaa kanssamme, tilanne olisi ihan toinen...

 

["viima"]

[QUOTE="vieras";23518889]Maksa vain puolet vastikkeesta ja puolet muista kuluista. Näin mies maksaa itse omaisuutensa ja asuminen saman hintaista molemmille.[/QUOTE]

näin mäkin ajattelisin. eli se vastike puoliks sekä muut asumiskulut. silloinhan se menee tasan.
meillä mies maksaa lainansa ja muuten yhdes esim sähkö, puut yms.