Eli taas uutta juttua pukkaa.. tätä tää on ku on liikaa aikaa miettiä
Jooh, onko täällä kenellä muulla millaiset välit anoppilan suuntaan?
Huomasin juttuja asiasta aiemmin, mutta päätin silti uuden ketjun aloittaa..
Me asutaan samassa pihassa anopin ja appiukon kanssa, tai mie en tällä hetkellä asu täällä virallisesti vaan minulla on oma-asunto toisaalla. Vietän kuitenkin kaiken ajan täällä ja asuin täällä reilun vuoden ennen kuin erottiin viime kesänä.
Palasimme tosiaan yhteen ja sitten olenkin majaillut täällä..
Asumme kumpikin talous omissa taloissa, anopilla ja appiukolla pieni mökki tuossa tämän omakotitalon kupeessa.
Välimatkaa sen 10m ja he käyvät täällä meillä saunassa ja pesemässä pyykit.
Minua välillä rasittaa tämä tilanne, tuntuu ettei ole omaa rauhaa tai että asuisin noitten appivanhempien luona.
Olo on välillä ku jollain teinillä, ihan ku ei vois elää niinkuin itse haluaisi.
Lisäksi en täysin pidä appivanhempieni tavasta elää, he tuntuuvat tosi sotkuisilta.. tai siis että he hamstraavat paljon tavaraa ja tää piha piiri on sen näkönen.
Kaiken hyvän lisäksi, kun kesällä erottiin niin avautui tuo anoppi mulle puhelimitse ja ne asiat on paljon jäänyt mieltä kalvamaan.
On siis olo, etteivät he paljoa pidä minusta.
Välillä ahdistaa ihan hirveesti tää kaikki, mutta kun ei voida minunkaan asunnossa asua. Eikä ole varaa mitään asuntolainaa ottaa ja muuttaa.
Täällä on hieno mahdollisuus asua, mutta en haluaisi asua appivanhempieni kanssa!
Tiedän myös sen että appivanhempani eivät halua muuttaa pois.. enkä haluaisi itse rueta ajattelemaan niin, että jotenkin odottaisin heidän poismenoaa.
Kuitenkin haluaisin heidät pois näin läheltä meitä!
Tää rasittaa tätä parisuhdetta ihan älyttömästi ja pelottaa että jossain vaiheessa kun tästä asiasta olen tarpeeks täällä "kotona" jauhanut niin mies tekee ratkaisun ja valitsee mieluummin vanhempansa kuin minut.
Onko kellään siis kokemusta suurinpiirtein samanlaisesta asumisjärjestelystä? Tai mistä löytää ratkaisu.. Antakaa jotain mielipidettä tai ajatusta tästä kaikesta..
En nyt välttämättä osannut tässä nyt ihan kaikkea sanoa, mutta pää niin sekaisin kun on tässä tätä kaikkea..mutta ei omaa rauhaa.
Jooh, onko täällä kenellä muulla millaiset välit anoppilan suuntaan?
Huomasin juttuja asiasta aiemmin, mutta päätin silti uuden ketjun aloittaa..
Me asutaan samassa pihassa anopin ja appiukon kanssa, tai mie en tällä hetkellä asu täällä virallisesti vaan minulla on oma-asunto toisaalla. Vietän kuitenkin kaiken ajan täällä ja asuin täällä reilun vuoden ennen kuin erottiin viime kesänä.
Palasimme tosiaan yhteen ja sitten olenkin majaillut täällä..
Asumme kumpikin talous omissa taloissa, anopilla ja appiukolla pieni mökki tuossa tämän omakotitalon kupeessa.
Välimatkaa sen 10m ja he käyvät täällä meillä saunassa ja pesemässä pyykit.
Minua välillä rasittaa tämä tilanne, tuntuu ettei ole omaa rauhaa tai että asuisin noitten appivanhempien luona.
Olo on välillä ku jollain teinillä, ihan ku ei vois elää niinkuin itse haluaisi.
Lisäksi en täysin pidä appivanhempieni tavasta elää, he tuntuuvat tosi sotkuisilta.. tai siis että he hamstraavat paljon tavaraa ja tää piha piiri on sen näkönen.
Kaiken hyvän lisäksi, kun kesällä erottiin niin avautui tuo anoppi mulle puhelimitse ja ne asiat on paljon jäänyt mieltä kalvamaan.
On siis olo, etteivät he paljoa pidä minusta.
Välillä ahdistaa ihan hirveesti tää kaikki, mutta kun ei voida minunkaan asunnossa asua. Eikä ole varaa mitään asuntolainaa ottaa ja muuttaa.
Täällä on hieno mahdollisuus asua, mutta en haluaisi asua appivanhempieni kanssa!
Tiedän myös sen että appivanhempani eivät halua muuttaa pois.. enkä haluaisi itse rueta ajattelemaan niin, että jotenkin odottaisin heidän poismenoaa.
Kuitenkin haluaisin heidät pois näin läheltä meitä!
Tää rasittaa tätä parisuhdetta ihan älyttömästi ja pelottaa että jossain vaiheessa kun tästä asiasta olen tarpeeks täällä "kotona" jauhanut niin mies tekee ratkaisun ja valitsee mieluummin vanhempansa kuin minut.
Onko kellään siis kokemusta suurinpiirtein samanlaisesta asumisjärjestelystä? Tai mistä löytää ratkaisu.. Antakaa jotain mielipidettä tai ajatusta tästä kaikesta..
En nyt välttämättä osannut tässä nyt ihan kaikkea sanoa, mutta pää niin sekaisin kun on tässä tätä kaikkea..mutta ei omaa rauhaa.