Astuttiin taas uuden pohdinnan alle...

kun mies kävi tänään siemennesteanalyysissa ja lekuri ehdotti hänelle, että jos kaikki on ok analyysissa - niin ryhtyisitkö spermanluovuttajaksi? Niistä kun on nyt pulaa.

Jotenkin minusta vain ajatus kuulostaa hurjalta, että miehellä olisi sitten muuallakin lapsia ja jotka saattaisivat häntä tulla tapaamaan, kun ovat täysi-ikäisiä.

En voi mitään mutta pelkään suuresti, että tämä toinenkaan hoitokierros ei tulosta (vauvaa) suo, niin mitäs jos nuo miehen vilistäjät auttaisivatkin toisen naisen raskaaksi? Lievästi voin myöntää, että olisin silloin hieman katkera ja kateellinen, hyvä vain etten sitä koskaan saa tietää. Tuo lauseeni kuulosti kamalalta, mutta tämä on ainoa väylä missä voin tuulettaa ja purkaa ajatuksiani.

Toisaalta se helpottaa tässä tilanteessa, että meillä on jo lapsi. Ja kieltämättä olen jo vuosien ajan tavallaan sopeutunut siihen, että meillä ei luultavasti ole koskaan toista lasta. Mies silti on edelleen toiveikkaalla tuulella ja on taas vahvasti sitä mieltä, että kyllä meilläkin on vielä toinen lapsi.

Mutta en silti sano juuta enkä jaata miehelle, hän saa itse tehdä päätöksensä. Koen, että minulla ei ole oikeutta evätä häneltä luovuttamista, jos hän sitä haluaa.

Toivottavasti nämä sekavat ajatukset kaikkoaisivat ja saisin taas rauhallisemman mielialan takaisin.

 

Aika hurjaa. Enpä ole koskaan ennen kuullut, että hoitoon hakeutuvaa on pyydetty luovuttajaksi. Kerran miehen kanssa puhuttiin, että olisi ihan hirveää, jos jompaakumpaa pyydettäisiin luovuttajaksi, jos yhteistä lasta olisi vaikea saada.

Mitä päätitte tehdä?

 

On varmasti syytä pohtia tarkkaan luovutusta. Mutta voisiko mitenkään ajatella asiaa niin, että sitten on mahdollista auttaa niitä, joilla ei ole vaihtoehtoja?

Itse olen käynyt kaikki hoidot, pistelyt, punktiot, kaavinnat jne... Pas:sista kuitenkin aivan ihana lapsi vihdoinkin! Meillä jäi hoidoista alkioita pakkaseen, eikä tarvinut pitkään miettiä, lahjoittaako ne joillekin, joilla ei todellakaan ole mitään muuta mahdollisuutta enään.
Koska sen tietää nyt kun vuosien odotuksen jälkeen on se ihana lapsi, että se on maailman paras asia mitä voi olla. Sen vuoksi halusimme, että joku muu saa mahdollisesti kokea tämän tunteen, ja lahjoitimme alkiomme. Mutta, nämä ovat niin henkilökohtaisia asioita...
Tsemppiä päätökseen