Onko joku lukenut? Sain juuri luettua, ja tykkäsin kirjasta. Olen Lepän joitain kolumneja lukenut, mutta en muista enempiä tykänneeni, mutta kirja oli koskettava, ajatuksia herättävä ja rehellinen.
Joo, mäkin olen lukenut sen ja pidin siitä kovasti. Myös hänen kolumneistaan tykkään. Kirja on hirmu realistisesti kirjotettu, suoraan ja arkailematta. Pystyi hyvin sukeltamaan tunteiden sisään. Varmasti auttoi häntäkin surutyön tekemisessä.
En ole lukenut enkä lue. Miehensä kuoleman jälkeen vaan sai joka lehdestä lukea saman tarinan.
Niin ja minäkin jäin yksin lasten kanssa 32-vuotiaana kun mieheni kuoli moottoripyöräonnettomuudessa ja oltiin mekin eroamassa.
Minä vaan jatkoin elämääni eteenpäin enkä kaivannut sääliä keneltäkään.
Just palautin kirjastoon. Koskettava kirja. Pisti ajattelemaan elämää, ja olemaan kiitollinen siitä hyvästä mitä on. Mäkin olen kolumneja lukenut, mutta tämä kirja oli jotain ihan toista. Tykkäsin, että oli hyvin kirjoitettu, siis kielen puolesta. Ja tuo aihe tietenkin suorastaan vangitsi.
