V
Vierailija
Vieras
Etelä-Savon ELY-keskuksen kehityspäällikkö Tuija Toivakaisesta kouluputoamiseen pitäisi puuttua ennaltaehkäisevästi. Tärkeää olisi, että nuoret uskoisivat mahdollisuuksiinsa.
Tilastokeskuksen tietojen perusteella koulupudokkaita, eli peruskouluun koulunkäyntinsä jättäneitä 18–29 -vuotiaita on Suomessa miltei 13 % koko ikäluokasta.
– Päihteet perheessä, köyhyys, asunnottomuus ja terveyssyyt voivat vaikuttaa. Samoin ulkopuolisuuden tunne ja yksinäisyys, Etelä-Savon ELY-keskuksen kehityspäällikkö Tuija Toivakainen kertoo.
Myös koulumenestyksellä voi olla merkitystä. Osa opiskelijoista saattaa aloittaa opinnot, mutta jättää ne kesken. Toivakainen muistuttaa, että tilastot eivät välttämättä kerro kaikkea.
– Osa nuorista pitää välivuotta ja osa on saattanut lähteä pidemmälle matkalle. Tilastot eivät kerro sitäkään, kuinka suuri osa koulupudokkaista on mennyt töihin ja kuinka moni on äitiyslomalla.
Jos jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyisi yksi aikuinen, joka pystyy kulkemaan rinnalla ja jolta saa aidosti tukea, niin ei meillä olisi enää koulupudokkaita
ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSEN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ
Ilmiöstä ollaan kuitenkin huolissaan ja siihen on puututtu monella tapaa. Nuorisotakuulla pyritään tarjoamaan ammatillista peruskoulutusta. Valmisteilla on myös oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, jolla turvataan muun muassa koulukuraattorien palveluja toisen asteen opiskelijoille.
Toivakaisesta kaikkein tärkeintä kuitenkin olisi, että nuorta kannustettaisiin ja hän saisi onnistumisen kokemuksia.
– Erityisen tärkeää on, että jo esikoulussa lähdetään kannustuksen kautta liikkeelle. Jokaiselle nuorelle pitäisi peruskoulun päättyessä jäädä tunne ja tieto omasta osaamisestaan. Pitäisi jäädä myös tunne omista mahdollisuuksista ja väylistä.
– Nyt on liikaa nuoria, joilla on tapahtunut tunnetasolla nujerrus jo varhaisessa vaiheessa. Siitä pitäisi päästä pois.
Lisää käytäntöä opetukseen
Toivakainen korostaa, että nuorille on annettava mahdollisuus ottaa vastuuta.
– Oppimisen tulisi motivoida. On tutkimustuloksia ja näyttöä siitä, että pelkkä pulpetissa istuminen ja kuunteleminen eivät riitä. Toiminnallista puolta pitäisi lisätä. Lasten ja nuorten valmennusta pitäisi kehittää siten, että he löytäisivät omat vahvuutensa ja pystyisivät ponnistamaan eteenpäin.
– Jos jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyisi yksi aikuinen, joka pystyy kulkemaan rinnalla ja jolta saa aidosti tukea, niin ei meillä olisi enää koulupudokkaita, Toivakainen kertoo.
http://yle.fi/uutiset/3-7527795
Tilastokeskuksen tietojen perusteella koulupudokkaita, eli peruskouluun koulunkäyntinsä jättäneitä 18–29 -vuotiaita on Suomessa miltei 13 % koko ikäluokasta.
– Päihteet perheessä, köyhyys, asunnottomuus ja terveyssyyt voivat vaikuttaa. Samoin ulkopuolisuuden tunne ja yksinäisyys, Etelä-Savon ELY-keskuksen kehityspäällikkö Tuija Toivakainen kertoo.
Myös koulumenestyksellä voi olla merkitystä. Osa opiskelijoista saattaa aloittaa opinnot, mutta jättää ne kesken. Toivakainen muistuttaa, että tilastot eivät välttämättä kerro kaikkea.
– Osa nuorista pitää välivuotta ja osa on saattanut lähteä pidemmälle matkalle. Tilastot eivät kerro sitäkään, kuinka suuri osa koulupudokkaista on mennyt töihin ja kuinka moni on äitiyslomalla.
Jos jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyisi yksi aikuinen, joka pystyy kulkemaan rinnalla ja jolta saa aidosti tukea, niin ei meillä olisi enää koulupudokkaita
ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSEN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ
Ilmiöstä ollaan kuitenkin huolissaan ja siihen on puututtu monella tapaa. Nuorisotakuulla pyritään tarjoamaan ammatillista peruskoulutusta. Valmisteilla on myös oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, jolla turvataan muun muassa koulukuraattorien palveluja toisen asteen opiskelijoille.
Toivakaisesta kaikkein tärkeintä kuitenkin olisi, että nuorta kannustettaisiin ja hän saisi onnistumisen kokemuksia.
– Erityisen tärkeää on, että jo esikoulussa lähdetään kannustuksen kautta liikkeelle. Jokaiselle nuorelle pitäisi peruskoulun päättyessä jäädä tunne ja tieto omasta osaamisestaan. Pitäisi jäädä myös tunne omista mahdollisuuksista ja väylistä.
– Nyt on liikaa nuoria, joilla on tapahtunut tunnetasolla nujerrus jo varhaisessa vaiheessa. Siitä pitäisi päästä pois.
Lisää käytäntöä opetukseen
Toivakainen korostaa, että nuorille on annettava mahdollisuus ottaa vastuuta.
– Oppimisen tulisi motivoida. On tutkimustuloksia ja näyttöä siitä, että pelkkä pulpetissa istuminen ja kuunteleminen eivät riitä. Toiminnallista puolta pitäisi lisätä. Lasten ja nuorten valmennusta pitäisi kehittää siten, että he löytäisivät omat vahvuutensa ja pystyisivät ponnistamaan eteenpäin.
– Jos jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyisi yksi aikuinen, joka pystyy kulkemaan rinnalla ja jolta saa aidosti tukea, niin ei meillä olisi enää koulupudokkaita, Toivakainen kertoo.
http://yle.fi/uutiset/3-7527795
