Aseksuaalit kaapista

[lempo]

halusin laittaa seksiaddiktin näkökulmasta kommenttia aseksuaalisuuteen liittyen.

totean heti että en voi samaistua varsinaisen aseksuaalisen ihmisen asemaan.

itse seurustelin kuutisen vuotta erään miehen kanssa, ja puolessa välissä suhdetta alkoi vaihe, joka kesti suhteen loppuun saakka. olin jyrkästi alistettu ja mollattu ja lähes lyttyyn lytätty nuori nainen, jonka seksuaalisuus kuoli melkein kolmeksi vuodeksi juuri tuosta syystä. ahdistuin, häpesin ja inhosin itseäni aluksi, syyllisyys painoi kun ei tehnyt mieli seksiä ja siihen suostui vastentahtoisesti.

kun pahin oli ohitse, noin puolen vuoden itkeminen, ei jäänyt jäljelle mitään kiinnostusta. en katsellut miehiä, edes omaani sillä silmällä enkä ajatellut seksiä. minusta tuli tuolloin lähes tahdoton nukke siksi, että minusta sellainen mukiloitiin. mukisematta avasin jalat ja laskin päässäni seksin ajan kuukauden ruokamenoja ja mietin mitä tulee illalla telkkarista.

tuo on ainut tauko seksin ajattelusta koko elämäni aikana. suhteemme kaatui, kun eräs mieheni ystävä, jolle minä olin sanonut aiemmin ehkä hyvää päivää, enpä juuri muuta, sattui paikalle kesken erään järjettömän riidan. hän kirjaimellisesti kantoi minut ulos tintattuaan exääni päähän tämän huoriteltua minua.

tuolloinkin olin täysin seksiä ajattelematta. meni kaksi kuukautta kun tuo sankari suuteli minua ja sinä hetkenä kun huulet osuivat minun huuliini, aloin virrata mahlaa ja nyt neljä vuotta myöhemmin teen sitä edelleen.

pakko oli kirjoittaa tuo minun kokemukseni siitä että seksi ei kiinnosta. itseni kohdalla se alkoi hyvin pienistä asioista, juuri tuosta ahdistuksesta ja pienestä painostuksesta ja ehdottomasti myös luottamuksen puutteesta.

ei ollut helppoa muuttua erotiikan rakastajasta ihmiseksi, joka ei näe kun edessä pojottaa viistoistasenttinen, mutta eipä sitä silloin juuri silloin itse tajunnut.

 

[Wokkipannu]

...monta kertaa luettu jo ja kommentoitu

 

[Niin.]

No aseksuaaleja on sitten monenlaisia.

Vaikeatahan tuota kaikkea on ymmärtää tällainen seksuaalinen henkilö.

Sen vielä jotenkin ymmärrän, jos henkilö ei tunne seksuaalista vetovoimaa eikä romanttistakaan.
Eli toisen ihmisen läheisyys ei tuota mitään hyvänolontunnetta.
Minulle se on sellainen kihelmöivän hyvä tunne, kun juttelen vastakkaisen sukupuolen kanssa, eli naisen.

Tilanne voi olla vaikka seuraavanlainen.
Naispuoleinen edustaja tulee työpaikalleni esittelemään jotakin tuotetta, niin hyvin helposti minulle tulee tuosta läheisyydestä se kihelmöivä tunne.
Sopivaa tilannekomiikkaa pyrin tuossa tilanteessa käyttämään.
Eikä se ole mitenkään seksiin viittaavaa.
Ja jos saan naisen naurahtamaan jutuilleni, niin se ainavaan syventää tuota kihelmöivää tunnetta.
En myöskään tuolloin edes seksiä ajattele.
Käsittääkseni tuo tunne tulee siitä läheisyydestä, puheesta, siis naisen äänen kuulemisesta ja näkemisestä, kauniit kasvot, liikkeet, eleet ja innostuneisuudesta.

Voiko aseksuaali tuntea tuollaista?

Ja tärkein kysymys johon haen ensisijaisesti vastausta.
Onko kuvailemani tilanteen tunne seksuaalisuuden aiheuttamaa, vai jotain muuta?
Esimerkiksi romanttista vetovoimaa.

 

[kohta a-seksuaali]

Vaikka en ole a-seksuaali, pikemminkin ilmeisesti äärimmäisen valikoiva, niin ihmettelen miten hitossa ihmiset tuntevat melkein jokaista kohtaamaansa ihmistä kohtaan jotain seksuaalista vetovoimaa. Jos katselen kahvilassa katukuvaa, lähipiiriäni tai työkavereita niin siellä on ehkä promille niin miehissä kuin naisissa jonka kanssa voisi harrastaa selvinpäin satunnaisseksiä.

 

[Niin.]

Ainakaan tuon minun kertomani tunteen kanssa ei ole mitään tekemistä yhdynnän kanssa.

Siitä keskustelusta ja läheisyydestä tulee vaan miellyttävä olotila.

Sama tunne tulee myös silloin, jos oikeasti hakisin tyttöä intiimin tarkoituksin.
Silloinkin jutellaan ensin ja kun niinsanotusti alkaa synkkaamaanyhteen, niin silloin tulee tuo sama tunne.

Minua itseäkin hämmentää, kun silloinkin kun ei ole tarkoituksena edetä seksikontaktiin, niin tuo sama hyvänolontunne tulee itsestään.
Onneksi se ei näy milläänlailla päällepäin.

Siihen kun joku osaisi vastata, onko se seksuaalinentunne vai jokin muu.

On monia muitakin tilanteita joissa tuo tunne on läsnä, mutta ei niistä enempää, koska monikaan ei niitä siedä kuulla.

Vaikea uskoa ettei tuo tunne tule muille ihmisille paitsi minulle.

 

[lähellä a-seksuaalia]

Aika oikeaan osui kirjoittaja, joka epäili etteivät "aseksuaalit" ehkä näille palstoille etsiydy, kun seksi ei kiinnosta. Voin ehkä kuvata itseäni tuolla sanalla, sillä seksi ei vain tule minulle "luonnostaan" mieleen oikeastaan koskaan. Syy tämän palstan lukemiseen on aviomieheni, joka puolestaan on seksuaalisesti aktiivisempi. Tai olisi aktiivisempi, jos se olisi kanssani mahdollista.

Tämä kuulosti aika pitkälti samalta kuin oma elämäni, joten ajattelin kommentoida. Itse tosiaan lueskelen myös joskus näitä seksipalstoja miettien lähinnä mieheni näkökulmasta asioita. Toisinaan mietin myös, josko löytäisin apua omaan hyvin alhaiseen seksuaaliviettiini.

Itse en ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut seksistä, nuorempana olin tietysti utelias mutta kun se tuli koettua olen sitä mieltä ettei siinä ole mitään erityisen kummoista. On vaikea ymmärtää ihmisiä jotka hehkuttavat seksiä ja pitävät sitä suurinpiirtein maailman tärkeimpänä asiana. Kun minusta se voi parhaimmillaankin olla vain "ihan mukavaa". Jos joskus on hieman haluttanut, olen hoitanut sen masturboimalla. Ja pidän muuten masturboinnista enemmän kuin mistään muusta seksin muodosta. Helppoa, nopeaa, siistiä.

Olen aina ollut epäseksuaalinen ja nyt 35-vuotiaana uskallan jo myöntää sen muillekin kuin itselleni. En vain tunne mitään kiinnostusta genitaaleihin, suutelemiseen ja muuhun suoraan seksiin liittyvään. Kainalossa oleskelu ja halailu riittäisivät hyvin. En oikeastaan kai koskaan "kiihotu", en oikeastaan tiedä miltä sen kuuluisi tuntua. Masturboinnin tiedän noin teknisesti, mutta ei se ole koskaan kiinnostanut. En pidä ajatuksesta, että mieheni koskettelisi minun alapäätäni - saati sitten nuolisi sitä. En koskaan ole ymmärtänyt oraaliseksiä, ajatuskin on jotenkin luonnoton. Miksi minun pitäisi haluta ottaa mieheni penis _suuhuni_?! Yhdynnässä olemme olleet silloin tällöin pitkän suhteemme aikana. Olen suostunut mieheni mieliksi joskus teeskentelemään halua, eikä se ole ollut mitenkään epämiellyttävää, mutta mieluummin pitäydyn halailussa ja silittelyssä.

Minä olen taas kolmekymppinen. En myöskään ole koskaan pitänyt suutelusta (minusta se on jopa hieman ällöttävää, en ymmärrä mitä ihanaa on märässä moiskautuksessa), myöskään suuseksi ei ole mahdollista. En pidä siitä antajana enkä saajana. Saati sitten siitä, että nuolisin peräaukkoa mikä myös on joidenkin mielestä mukavaa... Siitä tulisi jo huono olo kun ajatteleekin mihin tehtävään sitä takapuolta muuten käytetään. Tiedän siis, että osittain seksin epämiellyttävyys omalla kohdallani johtuu sen sotkuisuudesta ja epähygieenisyydestä. En halua tauteja, en tulehduksia. Halailusta ja kainalossaolosta pidän paljon.

Minulla ei ole taustallani mitään traumoja tai mitään erityistä syytä olla "aseksuaali", olen kyllä yrittänyt löytää siihen syitä mm. terapiassa, kun parisuhteessani asia on tuottanut hankaluuksia. En sitten tiedä onko minulla jokin muu "häiriö", esim. hormonaalinen, mutta kun asia ei minua millään tavalla häiritse - en tietäisi olevani haluton tai "aseksuaali" ellei mieheni haluaisi seksiä. Seksittömyys ei ole siis ongelma minulle vaan miehelleni. Jos jotain ei ajattele, ei tule ajatelleeksi sen puutettakaan. Ja tällainen olen ollut aina.

Minullakaan ei ole mitään traumoja taustalla, terapiaan menosta olemme puhuneet muttei vielä toteutettu. Itselläni saattaa e-pillerit hieman myös pahentaa haluttomuutta, olen pian kokeilemassa jättää pillerit pois. Tosin tiedän, ettei se paljon tilannetta auttaisi kuitenkaan. Ei minuakaan häiritse seksin puute, päinvastoin on mukavaa kun se ei häiritse tai täytä esim. ajatuksia kesken työpäivän. Seksittömyys ei todellakaan ole ongelma minulle, ainoastaan miehelleni.

Yhteiskunnan seksihulluus kyllä välillä ahdistaa. Jotenkin irvokasta, kun jokapuolella on paljasta pintaa, rintoja ja avoimia naisenhuulia. Kaikkea mainostetaan seksillä tai "seksikkäillä" naisilla ja miehillä. Kaupungilla näkee erektiolääkemainoksia ja lehdissä kirjoitetaan niin, kuin kaikki pariskunnat harrastaisivat seksiä alinomaan. Kuitenkin katukuvaa kun katsoo, niin ei paljon seksi tule mieleen kadun kulkijoista.

Tämä ahdistaa minuakin toisinaan, mutta aika harvoin uhraan ajatuksia sille. Eniten ärsyttää se, miten tulevat sukupolvet ja nyt teini-ikäänsä elävät ja itseään etsivät nuoret tämän kokevat. Heillä voi olla paineita "hyvästä seksistä" ennen kuin ovat ehtineet edes siihen ikään että heidän tulisi edes ajatella asiaa.

Miestäni kohtaan tunnen syvää rakkauttaa, ystävyyttä ja kumppanuutta. Viihdymme yhdessä loistavasti, olemme kokeneet yhdessä paljon ja jaamme samankaltaiset maailmankatsomukset. Mies on kertonut haluavansa pysyä kanssani seksittömyydestä huolimatta. Joskus ahdistun, kun tiedän hänen ajattelevan seksiä ja tuntevan halua minua kohtaan. Yleensä hänenkin halunsa hiipuvat nopeasti ja halailu riittää. Ja hän varmasti hoitaa ylimääräiset paineensa omin käsin kun sopiva hetki koittaa.

Tämänkin allekirjoitan, oma mieheni haluaa myös pysyä rinnallani. Onhan se kurjaa kun tietää että mies haluaa ja itse ei pysty itseään pakottamaan (tuntuu todella vastenmieliseltä), mutta yleensä hän myös masturboi. Pyytää joskus minua "auttamaan", että olen edes jollain lailla mukana, mutta esim. viimeisestä yhdynnästä taitaa olla jo pari kolme kuukautta...

 

[aseksuaaliksi muuttunut]

Lisäänpä ketjuun vielä yhden näkökulman, ihmisen, joka on ollut aika seksuaalinen omasta mielestään, mutta päässyt toteuttamaan hyvin vähän seksuaalisia halujaan, ja nyt vaihdevuosi-iässä nekin halut ovat näköjään tyystin hävinneet hormonaalisista syistä.

Itse en ole koskaan ollut avo- tai avioliitossa, ja kun yhdenyön suhteetkin jäivät opiskeluaikojen jälkeen, en ole pakostakaan juuri voinut toteuttaa seksuaalisuutta parisuhteessa. Kaikki seurustelusuhteen yritykset kaatuivat viimeistään puolen vuoden yhdessäolon kohdalla. Eivätkä ne seksiin kaatuneet, koska jotkut jopa väittivät minua hyväksi sängyssä (itselläni ei ole harmainta aavistusta mitä tämä tarkoittaa, koska omasta mielestäni en tehnyt mitään erityistä) ja jopa alapään tiukkuudesta on tullut kehuja. Nämä miehet vain halusivat naisesta jotain muuta, jota en pystynyt heille tarjoamaan, ja se mitä se haluttu oli, ei ollut seksiä, koska sitähän minulta olisi kyllä saanut.

Kun näin ollen minulla on ollut aikuiselämäni aikana jopa 5-10 vuoden taukoja ilman seksiä (masturbointia kyllä olen harrastanut), eivät seksihalutkaan aina niin pinnalla ole. Seksittömyyteen tottuu, ja muut asiat tulevat kiinnostavammiksi. Ja eikös viime Uutisvuodossakin todettu, että nainen ajattelee ruokaa useammin kuin seksiä.

Helpotuksen tilanteeseen toi ikääntyminen. Kun vaihdevuosi-iässä seksihalut katosivat, oli se helpotus, koska sitä kumppania ei tosiaan ole. Kyllä se elämä menee ilman seksiäkin. Tämä muuten on asia, johon miesten kannattaa varautua - naiselta voi tosiaan hävitä kiinnostus seksiin viiskymppisenä, vaikka olisi siihen asti ollut hyvinkin kiihkeä.

Mediakulttuurin seksitarjonta joskus naurattaa. Esim. joku Iltis, aina kun on uutinen esim. tyyliin "Harvardin tutkijat havainneet, että medusoilla on seksuaalivietti", laitetaan valokuvaksi nuori alaston kaunis nainen jolla huulet raollaan. Luulisi, että toimituksessa itsessäkin jo naurattaisi (ja varmaan naurattaakin, sen mitä toimittajia tunnen).

Mielestäni kyllä palstalla nimeltä seksi voitaisiin ihan hyvin käsitellä seksuaalisen halun eri variaatioita, myös aseksuaalisten kannalta. Joskus mitä olen vilkaissut tätä palstaa, olisi todella kiva, jos kaikkien näiden pornolehtifantasioiden ja kikkelin mittaamisten välissä olisi vähän älyllisempääkin pohdiskelua seksin ja seksuaalisuuden merkityksestä ja eri variaatioista.

 

[Niin.]

Keskustellaan vaan asiallisesti, kyllä se minulle sopii.

Ja onhan tänne tullutkin asiasta valaisevia kirjoituksia.

Tuohan se on vaikein tilanne, kun puolisoilla on erilainen seksuaalinenhalu.

Pohditaan nyt vaikka sitä kumman on helpompi antaa periksi?
Siis seksuaalisemmanko pitäisi vähentää seksuaalisuuttaan.
Vai vastapuolen lisätä.

Ehdotukseni.
Minä seksuaalisempana voin hyvin vähentää yhdyntöjä kyllä helpostikin.
Mutta alastomuuden näkemisestä en mielelläni luopuisi.
Pystyisikö aseksuaali antamaan miehelleen pienet katseluhetket ihan lähietäisyydeltä, ja jos vaikka ihan vähän saisi silittää, niin olisin melkotyytyväinen.

Seksi on sotkuista on minulle tuttu ilmaisu.
Onneksi siihen on siistimpiäkin muotoja olemassa.

Löytyisikö selitys seuraavaan.
Jokin henkilö kertoo ettei häntä seksi kiinnosta.
Ja seuraavaksi toteaa seksin olevan kamalaa ja sitä on liikaa jokapuolella.
Miksi siitä tulee kamalaa, kun sitä kiinnostusta ei ole.
Voisihan siitä tulla täysin neutraaliakin.
Eli jos henkilö näkee seksuaalisuutta ja alastomuutta, niin silloin hän voisi kokea sen ei kiinnostavaksiasiaksi.
Esimerkisi, jos alastoman ihmisen näkisi, niin tunne olisi sama kuin kohtaisi pukeutuneen ihmisen.

 

[aseksuaaliksi muuttunut]

En minä ainakaan tajua, miksi hetekan rynkyttämisestä kiinnostumattoman ihmisen pitäisi olla täysin kuuro ja sokea ympäristöä kohtaan? Esimerkiksi en ole myöskään tippaakaan kiinnostunut formula-ajeluista, mutta silti huomaan, että sitä tulee aina TVstä ja olen jopa sitä mieltä, että sitä tulee liikaa Tvstä ja että jokaikinen perskoulun nippa nappa läpäisseen autonpöristelijä veropakolaisen asioita syynätään ihan liikaa joka ikisessä viikkojulkaisussa.

Seksistä kiinnostumaton on kyllä kiinnostunut läheisyydestä. Itse asiassa moni seksistä ei niin suuresti innnostuva nimenomaan kaipaisi lähelläoloa ja silittelyä.

 

[Ihon kosketus]

Seksistä kiinnostumaton on kyllä kiinnostunut läheisyydestä. Itse asiassa moni seksistä ei niin suuresti innnostuva nimenomaan kaipaisi lähelläoloa ja silittelyä.

Jossain vanhassa tutkimuksessa tämä muuten oli se mitä naiset eniten kaipasi parisuhteessaan. Miehet taas seksiä.

 

[30v aseksuaali]

Jossain vanhassa tutkimuksessa tämä muuten oli se mitä naiset eniten kaipasi parisuhteessaan. Miehet taas seksiä.

Näh, minä en pidä seksistä enkä läheisyydestä. Toisaalta en myöskään välitä parisuhteistakaan. Koskaan en ole halunnut kenenkään ihmisen kanssa seksiä tai parisuhdetta harrastaa, ja se on aina ollut täysin sisäsyntyistä minulle. Ihmisiä on moneen eri lähtöön, joten turha sitä on yleistää.

 

[lähellä a-seksuaalia]

Mielestäni kyllä palstalla nimeltä seksi voitaisiin ihan hyvin käsitellä seksuaalisen halun eri variaatioita, myös aseksuaalisten kannalta. Joskus mitä olen vilkaissut tätä palstaa, olisi todella kiva, jos kaikkien näiden pornolehtifantasioiden ja kikkelin mittaamisten välissä olisi vähän älyllisempääkin pohdiskelua seksin ja seksuaalisuuden merkityksestä ja eri variaatioista.

Minustakin olisi mukavaa jos seksistä voisi keskustella ihan aikuisten kesken, usein täällä tulee sellainen olo että palsta on täynnä 15-vuotiaita jotka kirjoittelevat mitä ihmeellisempiä fantasioita ilman mitään todellisuuspohjaa.

Senkin vuoksi täällä siis joskus käyn, katsomassa josko löytyisi hieman aikuisempaa ja pohtivampaa keskustelua seksistä, mutta usein sitä saa pettyä. Pysyvätkö kaikki aikuiset poissa täältä, vai muuttuvatko kaikki teini-ikäisiksi heti kun aletaan keskustella seksistä?

 

[niin]

Kun näin ollen minulla on ollut aikuiselämäni aikana jopa 5-10 vuoden taukoja ilman seksiä (masturbointia kyllä olen harrastanut), eivät seksihalutkaan aina niin pinnalla ole. Seksittömyyteen tottuu, ja muut asiat tulevat kiinnostavammiksi. Ja eikös viime Uutisvuodossakin todettu, että nainen ajattelee ruokaa useammin kuin seksiä.

epäilen, että monella seksuaalinen halukkuus on kierrosta kiinni. Toisaalta e-pillerit voi sotkea tätä luonnollista kiertoa, ja sitten yksinkertaisesti se, että siitä ei ns. feministisellä aikakaudella paljon puhuta, koska biologia ja naiseus on sama kuin sovinismi. Naisenhan pitäisi olla seksuaalisesti vapautunut, käytännössä siis koko ajan pitäisi panettaa ja panna ja katsoa pornofilmejä ja juosta seksikaupassa dildoja kokeilemassa tyttöporukassa. Aivan kuin seksuaalinen halukkuus olisi joku vapaan naisen mitta. Eikö se käytännössä kuitenkin ole toisinpäin, kuuntelee omaa luonnollista sykliä ja jos ei haluta, niin tajuaa sen olevan myös normaalia ei jotain, mihin pitää hakea lääkäriltä pillereitä tai terapiaa...

 

[korj.]

Ops, lainasin vahingossa jo käytettyä nimimerkkiä, en siis ole sama Niin.

 

[mietin]

Ainakaan tuon minun kertomani tunteen kanssa ei ole mitään tekemistä yhdynnän kanssa.

Siitä keskustelusta ja läheisyydestä tulee vaan miellyttävä olotila.

Sama tunne tulee myös silloin, jos oikeasti hakisin tyttöä intiimin tarkoituksin.
Silloinkin jutellaan ensin ja kun niinsanotusti alkaa synkkaamaanyhteen, niin silloin tulee tuo sama tunne.

Minua itseäkin hämmentää, kun silloinkin kun ei ole tarkoituksena edetä seksikontaktiin, niin tuo sama hyvänolontunne tulee itsestään.
Onneksi se ei näy milläänlailla päällepäin.

Siihen kun joku osaisi vastata, onko se seksuaalinentunne vai jokin muu.

On monia muitakin tilanteita joissa tuo tunne on läsnä, mutta ei niistä enempää, koska monikaan ei niitä siedä kuulla.

Vaikea uskoa ettei tuo tunne tule muille ihmisille paitsi minulle.

minusta kysymys on jollakin lailla saadusta hyväksytyksi tulemisen tunteesta. Sinut tavallaan silloin nähdään. Vai tunnetko saman vaikka kassajonossa, jos kukaan ei puhu sinulle?

 

[Niin.]

minusta kysymys on jollakin lailla saadusta hyväksytyksi tulemisen tunteesta. Sinut tavallaan silloin nähdään. Vai tunnetko saman vaikka kassajonossa, jos kukaan ei puhu sinulle?

Voi hyvinkin olla hyväksytyksitulemisen tunnetta.
Onhan se keskustelutilanne yleensä miellyttävä.
Iteänikin on ihmetyttänyt se tunne, onko siinä jotakin seksuaalisuudella tekemistä.
Ite en sitä pidä seksuaalisena, koska jos vaimoa alan haluamaan, niin se on silloin selkeästi enemmän seksiin pyrkivää.
Muuten minulle riittää sekin kun sään haluta häntä vaikka se ei seksiin johtaisikaan.

Tuo sama tunne voi tulla myös kosketuksesta.
Jossakin tungoksessa voi tulla niitä hyviä kosketuksia.
Harvemmin kassajono on niin tiivis, että siinä kosketuksia tulee.

 

[jiikoo]

Minulla 2 lasta ja parisuhteet miesten kanssa ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen. En pidä seksistä enkä miesten vonkaamisesta. En halua että miehet kiihottuvat nähdessään minut enkä tunne mitään vetoa heitä kohtaan, koska kaikki kuitenkin painostaisivat haluamaan.

Olen tapaillut miehiä, mutta kun he hyvinkin nopeasti haluavat hypätä sänkyyn kanssani niin haluan juosta karkuun. En pysty ajattelemaan että voisin olla kenenkään kanssa parisuhteessa, koska se kuitenkin velvoittaisi seksiin. Haluaisin mahdollisesti kaverihalailusuhteen mutten muuta. Olen 30-vuotias ja olen aiemmin ollut ihan normi, mutta jotenkin vaan eletty ja koettu on ajanut minut Aseksuaaliksi.

 

[Sinnittelijä]

Toivoin tämän palstan olevan foorumi, jolla todella voidaan keskustella sekauaalisuuden ja erotiikan eri puolista.

Tänne kuitenkin näyttää valikoituneen kirjoittajia, joille seksi ja sen variaatioit (jopa sellaiset, joita olen tottunut kutsumaan pevesioiksi) ovat jotenkin poikkeuksellisen täkeää (ja sitten ne kikkelinmittailijat erikseen). Palstaa lukiessa on vaikea uskoa, että esimerkiksi seksuaalinen haluttomuus ja ogasmivaikeudet ovat naisilla tutkimusten mukaan niin yleisiä, että on kyseenalaista kutsua niitä edes häiriöiksi.

Mikäli seksuaalista haluttomuutta sivutaan, niin voittopuolisesti negatiiviseen sävyyn ja suhteen halukkaamman osapuolen kannalta. Ikään kuin kyseessä olisi itsevalittu ja partnerin tahalliseksi kiusaamiseksi kehitetty tila.

Voitaisiinko rikkoa tuo viimeinen tabu ja kutsua keskusteluun ne, joilla seksuaalivietti ja halukkuus ovat heikkoja tai puuttuvat kokonaan. Miten he kokevat parisuhteen, rakkauden, erotiikan, kumppanin toiveet ja vaatimukset.

se on rehellisesti myöntää, että seksi ei tunnu missään, ei haluta, en pidä suutelemisesta tai edes koskettelusta. Olen naimisissa ja minulla on kaksi lasta mieheni kanssa. Seksiä harrastan noin kerran kuukaudessa mieheni mieliksi. Voin ottaa suihinkin mutta en pidä siitä, että mies suutelee minua, nuolee tmv. En kiihotu ja liukuvoidetta kuluu reilusti tietty. Orgasmia en ole saanut ikinä ja itsetyydytystä en ole kokeillut kun ei ole tarvetta. En suoranaisesti voi sanoa, että inhoa seksiä mutta minulla ei ole mitään seksuaalisia tunteita, haluja. Seksi on pakkopullaa.

 

[Sarina]

Niin ainakin luulen olevani. Koska en ole oikein koskaan ollut kiinnostunut seksistä. Olen sitä kyllä harrastanut ja aikanaan vähän nuorempana kokeilin monenlaista, koska minulle sanottiin toistuvasti, että haluttomuutesi johtuu ainoastaan siitä, ettet ole "löytänyt itseäsi". Olen myös kokeillut seksiä molempien sukupuolten kanssa. Saan orgasmin helposti, seksi ei tunnu epämiellyttävältä ollenkaan, eikä ole todellakaan pahoja kokemuksia sen enempää lapsuudenkodista kuin aikuisen suhde-elämästäkään.

Se ei vaan kiinnosta. Seksi on minusta myös äärimmäisen tylsää. Vaikka kokeilisi kaikki lajityypit läpi - kerran kokeiltuasi siinä ei ole enää mitään uutta. Samaa toistoa ja vieläpä saman ihmisen kanssa, jos on parisuhteessa. Läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden kanssa seksillä ei ole kuin sivuosa. Läheisyys syntyy ihan muista asioista, jos siis puhutaan myös henkisestä läheisyydestä eikä pelkästään iho vasten ihoa - läheisyydestä. Jonka senkin saavuttaa herkemmin ilman seksiä.

Se mitä tunnen: olen VAPAA! Tunnen oloni todella rennoksi, eikä minun tarvitse yrittää tehdä fyysistä vaikutusta kehenkään. Älyttömintä tässä on se, että - kenties juuri edellä mainitusta syystä - ihmiset kiinnostuvat minusta ihan totaalisesti ja kaikkialla. Olen + 30 ja kivannäköinen pitkä nainen. Kuulemma "salaperäinen valtakunta". Toisinaan toivon, että olisin niitä, jotka vain katoavat muiden joukkoon, koska en erityisemmin kaipaa fyysistä ihailua. Tunnen oman arvoni ihan ilman sitäkin. Tiedän olevani ihan nätti ja myös ilman vaatteita kivan näköinen mutta en tarvitse sen tietämiseen kenenkään muun ihailua.

Parisuhteessa tämä todella on ONGELMA isolla O:lla. Olen rehellisesti kertonut aina, että seksi ei ole minun elämässäni kovin suurella sijalla mutta eihän sitä kukaan usko ihastuksen huumassa. Miehet todennäköisesti ajattelevat, että ei vain ole saanut kunnolla munaa ja kuvittelevat parantavansa minut. No olen jopa antanut kokeilla, kun itsekin tietysti välillä kelannut sitä mutta kyllä nyt tässä vaiheessa elämää voin sanoa, että ei se siitä ole kiinni. Kun seksi ei vain ole tärkeää ja kiinnostavaa, niin se ei ole. Sillä ei vain ole mitään merkitystä.

Olisin itse ihan valmis ns. vapaaseen suhteeseen, jossa toinen voisi harrastaa seksiä halutessaan muiden kanssa. Minä en menettäisi mitään koska minulle se ei ole big deal. Suurista puheista huolimatta kovin harva on siihen oikeasti valmis. Se hämmästyttää minua aina. Miehet ovat ehdottelemassa salapanoja. Valitetaan että vieraissa on käytävä kun vaimo ei anna. Ollaan kyllä valmiita pettämään salaa omaa vaimoa mutta kun saisi luvan ja täyden vapauden, niin se ei käykään. Mietin aina ihmisten kypsyyden todellista astetta.

Olen tälläkin hetkellä pitkässä suhteessa mutta seksittömyys on nakertanut jo kovasti. Rakastan tätä ihmistä todella ja hän rakastaa minua, meillä on ihana suhde muuten mutta.. en tiedä. Olen ennenkin ollut tässä tilanteessa ja luulen, että eroamme vielä. Elättelen toivoa, että joskus eläkeiässä sitten tapaan miehen tai naisen, jolle ihminen on tärkein. Sitä odotellessa..

 

[seksuaalin kumppani]

Jos aseksuallisuutta tai hyvin vähäistä mielenkiintoa sukupuolielämään pidetään häiriönä tai vaivana, joka pitää parantaa, niin aseksuaaleille kyllä luodaan valtavat paineet. Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa käskien nauttimaan jostakin sellaisesta, josta hän ei oikeasti nauti. Ja nauttimaan opettelu (jos se on mahdollista) vaatisi vahvan motivaation. Ja motivaatio tietenkin puuttuu, jos ei koe oloaan mitenkään vajaaksi.

Ongelmaksi tietysti muodostuu parisuhde, jossa osapuolten halut ja toiveet eivät kohtaa.(...)

Jotenkin kaipaisin keskusteluun haluttoman näkemystä.(...) Miten tällainen henkilö kokee parisuhteen?

Ketju on vanha, mutta oli pakko vastata fiksun oloiselle konservatiiville. En ole täysin aseksuaali, mutta jotakin siellä suunnalla. Vähähaluinen vaikka.

Olen parisuhteessa. Aluksi kumppani oli hyvin halukas seksiin. Jo alussa oli ongelmia, kun en tuntenut omia paikkojani ja niin sanotusti tappia ei saatu reikään. En tiennyt, mistä kiihotun, tai miten kiihotetaan toista. Olin melkein kolmenkymmenen, enkä seurustellut/harrastanut seksiä aiemmin. Masturbaation sentään olin löytänyt itsekseni kokeilemalla kirjasta tulleena ideana vuotta aiemmin, mutta siihen ei tarvita minkäänlaista kiihotusta. Mekaaninen fyysinen toiminta hoitaa homman minuutissa tai kahdessa. Todellakin, ja saan monta orgasmia halutessani peräkkäin, parillakin eri tavalla. Tosin en ole kuullut juuri muiden tekevän sitä samalla tavoin, pyyheliinan avulla. Paine ja veto on kaiken a ja o. Pelkällä kädelläkin onnistuu, hiukan hitaammin. Masturbaatioon ei liity minulla minkäänlaisia mielikuvia seksistä tms. Voin ajatella vaikka kauppalistaa, kunhan kuulostelen samalla hienojakoisia fyysisiä tuntemuksiani.

Nykyiseen kumppaniiini kuitenkin tunsin vetoa, älyllistä ja persoonallista. Seksi oli viimeisenä mielessäni, mutta kun se "tuli vähän puuntakaa" eteen, niin yritin täyttää paikkani ja vastata toisen osoittamaan mielenkiintoon. Kumppanini on arvostellut matkan varrella kiinnostumattomuuttani seksiin ja olen yrittänyt opetella. Seksikin lopulta sujuu, ja jopa nautin siitä ajoittain. Orgasmia en seksissä ole saanut, mutta sekin lienee mahdollista.

Minulta on elämässäni puuttunut kaikki ihastumis- ja rakastumisjutut. Seksuaalista painetta voi harvakseltaan kasaantua, mikä lähtee orgasmilla. Intohimoa en ole vielä tuntenut. Voin kiihottua, mutta yleensä se on tunneasteikolla hyvin lievää. Joskus olen kiihottunut kovasti, se kestää vain vähän aikaa ja sattuu alavatsalla, jostain syystä, liittyisikö huonoon verenkiertoon. Yläaste/lukioaikoihin koin myös lukemisen kautta jonkinlaisia seksiin liittyviä tunteita, siis jonkinlaista kiihottumista, erilaista tosin ja tunnistinkin sen vasta myöhemmin seksiin tod.näk. liittyväksi. En tosin saanut kiksejä seksiin tai romantiikkaan liittyvistä asioista, vaan empatiaan. Liekö perustarve jäänyt tyydyttymättä lapsena? Sen suuntaista kokemusta on, vaikka ei mitään kamalan hurjia lapsuuskriisejä.

En tiedä, johtuisiko tuosta vähäisestä kiinnostuksestani seksiin, että myös kumppanini on tuntenut viime aikoina vähäistä, jollei olematonta kiinnostusta siihen. Minä olen jo nykyään meistä se, joka ehdottelen useammin, ja se ei ole kovin usein! Haluan seksiä pääasiassa pitääkseni mieheni tyytyväisenä ja läheisyyden takia. Silloin olen itsekin tyytyväinen. Ja tuntuuhan se mukavalta, saa sisäistä hierontaa! Meitä pitävät yhdessä kuitenkin pääasiassa muut asiat, ystävyys, tottumus, toisen rakastaminen. Uskallan sanoa rakastavani heikosta seksuaalisuudesta huolimatta. Ja niin hänkin minua, uskon.

 

[introverttinen aseksuaali]

Olen aseksuaali ja pahemman luokan introvertti.

Joku on yrittänyt diagnosoida minua aspergeriksi. Väärin! Ymmärrän ihmisten tunteita. En käyttäydy huonosti ihmisten ilmoilla. Osaan keskustella.

Olen täysin sisäänpäin kääntynyt ihminen, jolla ei ole pienintäkään halua seksiin tai hankkia ystäviä.

Jotkut haluavat diagnosoida minua myös eritystäytyväksi persoonallisuushäiriöiseksi. Kertokaa nyt minullekin, jos elän vain omaa elämään, olen onnellinen, en aiheuta ongelmia, niin miksi minut pitää diagnosoida?