Alkuperäinen kirjoittaja Ksantippa S.:
Leipää, karkkia, einestä. Eniten käy sääliksi näiden äiti-ihmisten lapsia.
Niin kuin olen täällä jo paasannutkin, ruokailu on osa kasvatusta. Minunkin äitini oli tuollainen kuijottaja, ruoan pani kyllä minulle pöytään, mutta itse ei syönyt ikinä samaan aikaan tai edes istunut pöydässä. Siinä jäi oppimatta pöytätavat, keskustelut, jne. Ja samalla iskostui käsitys, että aikuinen ei tarvitse terveellistä, monipuolista ruokaa. Että kiitos äiti vaan.
Älä meikäläisen lapsia ainakaan sääli
Minun lapseni söivät tänään ensin pk:ssa ja sitten
isänsä kanssa. Tiiätkö, sellainen miespuolinen henkilö joka löytyy yllättävän monesta lapsiperheestä? Itse olin ihan muualla karkkipussiani syömässä - ja eineksiin tai leipään en oo koskenutkaan tänään

. Iltapalalla istuin lasten kanssa samassa pöydässä, mutten syönyt samaa kuin he.