ärsyttää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apuva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

apuva

Jäsen
19.10.2004
101
0
16
Riitelemme mieheni kanssa päivittäin tai ehkä oikea sana olisi kinastelemme kaikesta turhasta. Mieheni on alkanut ärsyttää minua vaikkei edes tekisi tai sanoisi mitään ja jos sanoo jotain niin varmasti sanoo väärin. Olen itse nykyään kuin pommi. Hermostun hetkessä ja silloin lentää tappuraa ja tulikiveä. Olen kuitenkin erittäin onnellinen ja rakastan miestäni. Välillä ihmettelenkin mikä hänessä ärsyttää. Meillä on yksi lapsi ja toisesta haaveilen.
Tilanteeseen syy löytyy siitä että olemme molemmat kotona melkein kaikki päivät. Mies tekee kotona töitä ja itse hoidan lastamme. Olen jo välillä kauhuissani huomannut että innolla odotan kun jäämme tytön kanssa kahden ja mies lähtee jonnekin. Tilanne ei kestä enää kuin puoli vuotta jonka jälkeen mieheni lähtee taas töihin kodin ulkopuolelle. Mutta miten ihmeessä saan tilanteen pysymään kasassa siihen asti. Ei kukaan jaksa samaa naamaa yötä päivää. Onko muilla kokemuksia vastaavasta? Rohkaisuja tarvisin!
 
mites jos ottaist ommaa aikaa? joku harrastus vaikka? tai otat tavakses käyvä lapsen kans vaik perhekerhossa,niät muitakii aikuisia ja suat ommoo ajatateltavoo.Mie olin kans joskus samassa tilanteessa ja huomasin että minnuu autto ku oli välilä jossai muuvala.
 
Minä ainakin tulen hulluksi, jos koko ajan pitää olla saman katon alla. (Toki meillä ei ainakaan ole tätä ongelmaa tällä hetkellä, kun mies aina työmatkoilla, nytkin jo 3 vkoa pois kotoa). Mutta neuvoksi sinulle antaisin, että yritä keksiä päiviksi, kun mies tekee töitä, niin muuta puuhaa, millä pääset pois kotoa. Eli käy perhekerhoissa, muskareissa, leikkikentillä, kirjastossa, missä vain mihin pääset lapsen kanssa. Tapaa ystäviä, mummoja, pappoja, yksinäisiä ihmisiä eli sitten on taas mukava tulla kotiin, kun on ollut poissa ja muuta puuhaa. Sitten kun miehesi lopettaa työnsä, jätä lapsi hänelle ja tee jotain vain itseäsi varten eli mene harrastuksiin, elokuviin yms. Näin teidän ei tarvitse olla liikaa toistenne seurassa ja ehkä hermotkin pysyvät löysemmällä. Ja jos miehelläsi ei ole harrastuksia, niin aja myös hänet harrastamaan jotain. Pitkää pinnaa, kyllä se siitä. :flower:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.01.2005 klo 11:26 Apuva kirjoitti:
Riitelemme mieheni kanssa päivittäin tai ehkä oikea sana olisi kinastelemme kaikesta turhasta. Mieheni on alkanut ärsyttää minua vaikkei edes tekisi tai sanoisi mitään ja jos sanoo jotain niin varmasti sanoo väärin. Olen itse nykyään kuin pommi. Hermostun hetkessä ja silloin lentää tappuraa ja tulikiveä. Olen kuitenkin erittäin onnellinen ja rakastan miestäni. Välillä ihmettelenkin mikä hänessä ärsyttää. Meillä on yksi lapsi ja toisesta haaveilen.
Tilanteeseen syy löytyy siitä että olemme molemmat kotona melkein kaikki päivät. Mies tekee kotona töitä ja itse hoidan lastamme. Olen jo välillä kauhuissani huomannut että innolla odotan kun jäämme tytön kanssa kahden ja mies lähtee jonnekin. Tilanne ei kestä enää kuin puoli vuotta jonka jälkeen mieheni lähtee taas töihin kodin ulkopuolelle. Mutta miten ihmeessä saan tilanteen pysymään kasassa siihen asti. Ei kukaan jaksa samaa naamaa yötä päivää. Onko muilla kokemuksia vastaavasta? Rohkaisuja tarvisin!

Tuo alku oli kun minun kirjoittamani!! Ihan tosi meilläkin kinastellaan nykyään kaikesta ja mies ärsyttää mua ihan suunnattomasti!! Tosin meillä syy on se, että ei ole ikinä yhteistä aikaa! Ja sitten kun olisi, mies (tai joskus minä) istuu tietokoneen äärellä tai katsoo telkkaria eikä me JUTELLA enää mistään!! Mutta toivottavasti tilanne korjaantuu pian!
 
Kiva kuulla että edes joku ymmärtää, että sekin voi ärsyttää kun näkee liikaa.Yleensä kun kavereille asiasta puhun he vain kuittaavat asian sillä et oisit onnellinen kun sun ei tarvi olla yksin. No se ei helpota. Noita harrastuksia oon yrittäny keksiä ja käydäänkin vauvamuskarissa ja sit mulla on myös kerran viikos oma harrastus, tosin sinnekin meen vauvan kanssa kun ei vielä oo voinu jättää isälle. Kyllä tää varmaan pian helpottaa kun pojalle tulee ikää. Hän on nyt 6kk ja en oo päässy yksin oikeestaan mihkään kun rinta on ollu ainoo mikä on kelvannu. No hyvinhän tossa vielä on mukanakin kulkenut. Aikasemmin olinkin usein kaupungilla yms. mutta nykyään en viitsisi meijän tutkimusmatkaajaa istuttaa vaan rattaissa. Sekin on siis jääny vähemmälle. Kavereitakin on mut hekin niin aktiivisía muskareineen yms. et yhteistä aikaa ei aina löydy kun asutaankin vähän syrjässä.
Kiitos kuitenkin ehdotuksista ja huomasin et helpotti jo sekin et joku oli vaivautunu vastaamaan. Ja jaksamista kaikille muillekin kenellä on pinna kireellä parisuhteessa (ja miksi ei muillekin).
 

Yhteistyössä