Apuja parisuhteeseen?!

[harmaana nyt]

Olen aika epävarma suhteestani mieheeni, tai ehkä pikemminkin hänen suhteestaan minuun.
Mies on muuttunut muutaman viikon aikana etäiseksi ja viihtyy töissä entistä pidempään. Hän on todellakin töissä :attn: Ei siis ole kolmatta pyörää haamuilemassa!

Itse myönnän olleeni ihan pirttihirmu syksyllä. Olin raskaana joka oli vaikea ja kiukuttelin ja äksyilin koko ajan.
Nyt kuitenkin siitä tokeneena kaipaisin taas lämmintä läheisyyttä ja yhteistä aikaa, keskusteluja ja niitä yhteisiä iltapaloja lasten jo ollessa nukkumassa... :heart: Miestä vaan ei iltaisin juuri näy. Viikonloppuisin menee aina saunaan kun lapset menee nukkumaan ja sen saunan jälkeen itsekin nukkumaan.
Olen tästä huolestumisestani puhunut hänelle mutta hän ei ole asiasta moksiskaan.
Mietin tässä että pitäiskö minun ikäänkuin teeskennellä että kaikki on hyvin, olla iloinen jne. Jos sitten vaikka mieskin tulisi paremmalle päälle ja kaikki lähtisi taas menemään hyvin.
Vai jatkanko tätä murehtimista joka on todella voimia vievää kun en kuitenkaan saa miestä tähän kanssani asioista keskustelemaan.

Mitä mun pitää tehdä?!?!?

 

[anceliga]

tuttu on tilanne...
itse sain mieheni kertomaan totuuden kun aikani hänet väsytin utelemisellani...
mies vastasi ettei tiedä enää miten olla koska mikään ei ole hyvin mun mielestä mitä hän tekee ja jos hän yrittää tehdä jotain hyvää niin sekään ei ole hyvä...tunsi itsensä mitättömäksi,ja ahdistui kotona olemisesta.
ei auttanut muu kuin nielläylpeyteni ja pyytää anteeksi ja siitäpäivästälähtien kehuin miestäni joka päivä ja annoin miehen ns. olla.yritin saada mieheni nauramaan hassutteluillani,ajan kanssa mies muuttui taas omaksi itsekseen.
neuvoni on että jos kerran itse tiedät olleesi kamala miestäsi kohtaan,järjestä lapset hetkeksi hoitoon ja ole hellä miehellesi ja anna hänen nauttia hiljaisuudesta,sopivan hetken tullen kerro olevasi pahoillasi ja että hän on täydellinen sinulle siitä huolimatta mitä olet sanonut/tehnyt kun on ollut vaikeaa.älä myöskään vähättele miehesi raskauden aikasia tunteita,vaikka hän ei raskaana ole ollutkaan.myönnä hänelle ja itsellesi että molemmilla on ollut vaikeaa mutta vain eri tavalla.älä puhu liikaa,kerrot vain lyhyillä lauseilla nämä asiat ja ole hiljaa sen jälkeen,jos mies ei sano mitään anna hänen olla.jätä hänet omaan rauhaansa siten että hän kuitenkin tietää sinun olevan siinä jos hän tarvitsee sinua.hän ei välttämättä sano mitään samana päivänä eikä välttämättä seuraavanakaan mutta hän on varmasti sinut kuullut.yritäitse unohtaa aika ja elä normaalisti,utelut tilanteesta saattavat vain ahdistaa miehesi uudestaan.tilanne varmasti helpottuu kun miehesi huomaa että olet oma itsesi.hän on vain hetkeksi kadottanut sen naisen johon rakastui ja on epävarma saako sinua enää takasin.

 

[harmaana nyt]

\

tuttu on tilanne...
itse sain mieheni kertomaan totuuden kun aikani hänet väsytin utelemisellani...
mies vastasi ettei tiedä enää miten olla koska mikään ei ole hyvin mun mielestä mitä hän tekee ja jos hän yrittää tehdä jotain hyvää niin sekään ei ole hyvä...tunsi itsensä mitättömäksi,ja ahdistui kotona olemisesta.
ei auttanut muu kuin nielläylpeyteni ja pyytää anteeksi ja siitäpäivästälähtien kehuin miestäni joka päivä ja annoin miehen ns. olla.yritin saada mieheni nauramaan hassutteluillani,ajan kanssa mies muuttui taas omaksi itsekseen.
neuvoni on että jos kerran itse tiedät olleesi kamala miestäsi kohtaan,järjestä lapset hetkeksi hoitoon ja ole hellä miehellesi ja anna hänen nauttia hiljaisuudesta,sopivan hetken tullen kerro olevasi pahoillasi ja että hän on täydellinen sinulle siitä huolimatta mitä olet sanonut/tehnyt kun on ollut vaikeaa.älä myöskään vähättele miehesi raskauden aikasia tunteita,vaikka hän ei raskaana ole ollutkaan.myönnä hänelle ja itsellesi että molemmilla on ollut vaikeaa mutta vain eri tavalla.älä puhu liikaa,kerrot vain lyhyillä lauseilla nämä asiat ja ole hiljaa sen jälkeen,jos mies ei sano mitään anna hänen olla.jätä hänet omaan rauhaansa siten että hän kuitenkin tietää sinun olevan siinä jos hän tarvitsee sinua.hän ei välttämättä sano mitään samana päivänä eikä välttämättä seuraavanakaan mutta hän on varmasti sinut kuullut.yritäitse unohtaa aika ja elä normaalisti,utelut tilanteesta saattavat vain ahdistaa miehesi uudestaan.tilanne varmasti helpottuu kun miehesi huomaa että olet oma itsesi.hän on vain hetkeksi kadottanut sen naisen johon rakastui ja on epävarma saako sinua enää takasin.

:'( *kyynelehtii*
Teen kaikkeni että mieheni voi rakastua minuun uudelleen :heart: