apuja äideiltä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja haukotus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

haukotus

Vieras
kertokaas vinkkejä millä tätä alkuraskauden väsymystä sais helpotettua. mä voisin nukkua 24/7 ja silti väsyttää.
eilenki nukuin 2 tunnin päiväunet,edellis yönä 9 tunnin yöunet,viime yönä 10 tuntia. ja silti väsyttää. onko tähän jotain konstia ku poikakinhan tässä jo kärsii ku mä en jaksa touhuta mitään väsymykseltäni
 
Joo, ei tosiaan millään. Mutta raahaudu lapsesi kanssa vaikka leikkipuistoon. Voit itse torkkua puistonpenkillä kun lapsi leikkii kavereidensa kanssa.

Itse torkahtelin leikkipuiston hiekkiksen laidalla. Ja viimekesän kesähelteellä istuin viimeisilläni turvoksissa omalla pihalla päivänvarjon alla kun esikoinen polskutteli kahluualtaassaan.

Yritä vain porskuttaa eteenpäin, jälkeenpäin (vaikka ei kyllä nyt!) se tuntuu niin lyhyeltä ajalta.
 
Raskaus on helvettiä, johon auttaa vaan synnytys. Sen jälkeen sitten maksimissa olleet hormoonit laskee nollatasolle ja taas on helvettiä. Sitten kestääkin vuosi-puolitoistavuotta että hormoonitoiminta on normaalia. Sitten on alotettavakin jo koko helvetti taas alusta ettei tuu liian isoa ikäeroa muksuille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja H:
Raskaus on helvettiä, johon auttaa vaan synnytys. Sen jälkeen sitten maksimissa olleet hormoonit laskee nollatasolle ja taas on helvettiä. Sitten kestääkin vuosi-puolitoistavuotta että hormoonitoiminta on normaalia. Sitten on alotettavakin jo koko helvetti taas alusta ettei tuu liian isoa ikäeroa muksuille.

Oletko ihan terve?
Suuri ikäero on ihan hyvä asia. Vanhemmatkaan eivät ole niin tappoväsyneitä, että ovat eron partaalla harva se päivä. :o
En voi ymmärtää sitä käsitystä, että lapsia pitäisi pykätä toisilleen KAVEREIKSI. Sisarukset on aina sisaruksia, oli ikäeroa vaikkapa 20 vuotta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja H:
Raskaus on helvettiä, johon auttaa vaan synnytys. Sen jälkeen sitten maksimissa olleet hormoonit laskee nollatasolle ja taas on helvettiä. Sitten kestääkin vuosi-puolitoistavuotta että hormoonitoiminta on normaalia. Sitten on alotettavakin jo koko helvetti taas alusta ettei tuu liian isoa ikäeroa muksuille.

No olis tän nyt vähän kaunistellenkin voinut paljastaa :whistle:
 
no en mä kyllä pidä raskautta helvettinä. nautin suunnattomasti tästä ajasta kuten myö esikonkin aikana vaikka silloin oli väsymyksen tilalla ihan muut vaivat. lapsille tulee ikäeroa semmoiset 2,5 vuotta. musta ihan sopiva vaikkei esikko kyllä vielä ees nuku kunnon öitä.todella harvoin saan nukkua edes 5tuntia putkeen.
nyt vaan tuntuu siltä että jostain pitäis saada virtaa tähän arkeen. raskaus kumminkin vasta niin alussa et jos koko raskaus menee näin väsyneenä ni poika pakkaa varmaan tavarat ja muuttaa mummolaan :D
 
hb:tä en tiedä kun ei oo vielä ollut neuvolaa. rv5 vasta menossa. en oo vielä ees soittanut neuvolaan ku on tosiaan toinen lapsi. ajattelin ootella pari viikkoa niin ei sitten jännitä niin paljon ootella sitä tiedossa olevaa aikaa
 
Lisään vielä,että itellä alkuaika oli se hankalin.. meni kyllä aika pian ohi se 24/7 väsy.. kävelin ku unessa koko alkuajan vaikka nukuin kohtuu hyvin yöt.. Sit loppuraskaudessa väsytti ku öitä ei enää nukuttukaan :kieh: ..
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Lisään vielä,että itellä alkuaika oli se hankalin.. meni kyllä aika pian ohi se 24/7 väsy.. kävelin ku unessa koko alkuajan vaikka nukuin kohtuu hyvin yöt.. Sit loppuraskaudessa väsytti ku öitä ei enää nukuttukaan :kieh: ..

mulla oli alkuraskaus keskiraskaus ja loppuraskaus vaikee, nukuin nukuin nukuin. lapselle laitoin muumit pyöriit ja mahdollisimman paljon se oli mummolassa, tädintykönä yms. se oli kamalaa aikaa, ja näin jälkeenpäin voin sanoa että mielessä on olinko huonoäiti kun en jaksanut touhuta yhtään mitään esikoisen kanssa yhdeksäänkuukauteen! mutta silloin väsytti ja kolotti jokapaikkaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huooh:
Alkuperäinen kirjoittaja H:
Raskaus on helvettiä, johon auttaa vaan synnytys. Sen jälkeen sitten maksimissa olleet hormoonit laskee nollatasolle ja taas on helvettiä. Sitten kestääkin vuosi-puolitoistavuotta että hormoonitoiminta on normaalia. Sitten on alotettavakin jo koko helvetti taas alusta ettei tuu liian isoa ikäeroa muksuille.

Oletko ihan terve?
Suuri ikäero on ihan hyvä asia. Vanhemmatkaan eivät ole niin tappoväsyneitä, että ovat eron partaalla harva se päivä. :o
En voi ymmärtää sitä käsitystä, että lapsia pitäisi pykätä toisilleen KAVEREIKSI. Sisarukset on aina sisaruksia, oli ikäeroa vaikkapa 20 vuotta.

Sitten kun on suuret ikäerot, joutuu vanhemmat keksimään lapselle tekemistä ja leikittämään isompaa kauemmin kun ei ole kotona sitä leikkikaveria. ;)
Eipähän tarvitse leikittää nyt lapsia kun liekkivät keskenään joten jää kaksinkeskistä aikaa eikä tarvitse olla eron partaalla joka päivä. :D

Ja isompi ei edes muista aikaa ennen pienempää, läheisemmät välit eikä sellaista mustasukkaisuutta esiinny kun isommalla joka tottunut olemaan ainoa leikitettävä. ;)
 

Yhteistyössä