Apuja 1v 2kk uneen!!

Meillä 1v 2kk poika, jonka unet ovat katkonaiset.

Päiväuni: nukahtaa helposti rattaisiin ulos ilman tuttia, nukkuu 3h. Erittäin usein herää 1-4 krt täysillä itkemään. Tai ei herää vaan itkee ihan hirveästi. Joskus annan tutin,johon rauhottuu ja nukkuu lopun päikkäreistä heräämättä. Joskus en anna ja silloin heräilee.
Joskus taas nukkuu täysin heräämättä ilman tuttia!
Onko nornaalia vielä heräillä kesken päikkärien? Pitäiskö opettaa kokonaan että tutti pois?

Yöunet: nukahtaa unikoulun takia helposti omaan sänkyyn ilman tuttia iltamaidon jälkeen( unikoulu on jo siis loppunut ja nukahtaminen onnistuu hyvin)
Nousee noin 1-2h päästä pinniksestä seisomaan ja itkemään, jolloin menen laskemaan alas ja sinne nukahtaa uudelleen. Itse ei laskeudu. Tänän teen minta kertaa yössä. Jossain vaiheessa annan tutin ja se välillä auttaa, että poika nukkuu aamuun asti heräämättä, mutta ei aina.
Eli taas, onko normaalia että tämän ikäinen "herää" oikeasti aika useasti yöllä itkemään ja seisoskelemaan? Pitäiskö kans opettaa vaan että itse on mentävä takas nukkuma-asentoon, eli äidille ja isälle korvatulpat??

 

Niin ja tätä jatkunut aika kauan, että en oikein jaksa uskoa syyksi esim hampaita. Ei ole kipeä, ei korvatulehdusta. Nyt oli vatsatauti, mutta ei se monta kk kestä. Päivisin on oikein iloinen poika

 

Nukkuisitte perhepedissä. Ei tarvisi lapsen ykson paniikissa itkeä pinnasängyssään
ihminen on ainut nisäkäs, joka eristää poikasensa laumasta.

 

Lapset ovat erilaisia, mutta enemmistö heräilee vielä tuossa iässä. Onko uni jotenkin merkittävästi huonontunut aiempaan verrattuna? Unikouluista yms en ota kantaa, mielestäni jokainen perhe löytää itselleen sopivan ratkaisun.

 

Aika auttaa! Meillä kaikki lapset alkaneet jotenkin ihmeen kaupalla nukkua hyvin 1,5v.iässä. Sitä aiemmin juurikin tuota seisomista pinnasängyssä. Meillä eivät olisi ainakaan laskeutuneet itsekseen, vaan kävin kippaamassa hyvin vähäeleisesti takaisin pitkälleen. Olen varma että saat vaikka minkälaisia ohjeita, mutta itse mieti mikä teillä voisi toimia.
Meillä ajattelin tehdä noin jotta lapset tietävät että äiti lähellä ja yksin ei ole jätetty, mutta yöllä ei muuta palvelua ja seurustelua tipu. Sitten ne yöt vain rauhoittuneet jotenkin itsestään tosiaan kaikilla samoihin aikoihin.

 

Vielä tuli mieleen, että jos aina on heräillyt, niin käy googlettamassa silent reflux..

 

Meet lattialle pinnasängynnviereen jansilität pinnanraosta vaikka jalkaa. Silleen lapsi tulee yleensä itse makaamaan kun huomaa että äiti on siinä vieressä, pikkuhiljaa sitten vähennät silittelyjä. Lapsen sänky ihan sun nukkumapaikan viereen, luulen että lapsi lähinnä,kaipaa äitiä yöllä ja sen vuoksi sua huutelee, jos olet vieressä lapsi voi vaan yöllä tarkistaa asian ja jatkaa uniaan.

 

Ei ole aina heräilly, nyt jonkun aikaa. Mäkin tahdon uskoa, että aika auttaa. Ja sen halusin kuulla, että tämä on normaalia
Pidimme lempeän unikoulun, et ei mitään huudatusjuttuja..

 

[QUOTE="saana";28051834]Vielä tuli mieleen, että jos aina on heräillyt, niin käy googlettamassa silent reflux..[/QUOTE]

Tätä itsekin mietin ehdottaa. Meillä oli esikoisella vaikea refluksi, kaarioksenteluun saakka. Opetettiin tyttö nukkumaan vauvasta asti sängynpääty reilusti kohotettuna, toimi meillä. Itselläni refluksitauti ja minäkin nukun sängynpääty koholla. Ihan selvästi huomaa kuinka mahanesteen takaisinvirtaus ruokatorveen vähenee noin.
Lisäksi nuhaisena myös tosi toimiva!!!

 

[QUOTE="Vieras";28051868]Meet lattialle pinnasängynnviereen jansilität pinnanraosta vaikka jalkaa. Silleen lapsi tulee yleensä itse makaamaan kun huomaa että äiti on siinä vieressä, pikkuhiljaa sitten vähennät silittelyjä. Lapsen sänky ihan sun nukkumapaikan viereen, luulen että lapsi lähinnä,kaipaa äitiä yöllä ja sen vuoksi sua huutelee, jos olet vieressä lapsi voi vaan yöllä tarkistaa asian ja jatkaa uniaan.[/QUOTE]

Meillä tää toimi 1v kanssa. Sänky oli aivan mun sängyn vieressä jollon laps kokoajan ties että oon siinä ja jos oli yökäninää niin helposti pysty siitä laittaa käden sinne. Monesti nukahinkin käsi pojan sängyssä ja ajallaan tuo tarkistelu väheni niin että pysty nukkumaan samassa huoneessa ja siitä omaan huoneeseen.

 

Ei ole aina heräilly, nyt jonkun aikaa. Mäkin tahdon uskoa, että aika auttaa. Ja sen halusin kuulla, että tämä on normaalia
Pidimme lempeän unikoulun, et ei mitään huudatusjuttuja..

Eiköhän se aika auta. Minuakaan ei tuolloin naurattanut yhtään mutta nyt jälkeenpäin jo hymyllä muistelen, että se oli sitä aikaa... En tänäkään päivänä tiedä miksi lapset keikkuivat ja huutelivat öisin, mutta ajattelen että olivat levottomia kun juoksemista piti opetella päivät ja kaikenlaisia uusia taitoja...Jostakin luin että vauvojen ja taaperoiden yöt muuttuvat levottomaksi kun hermosto kehittyy niin kovalla vauhdilla. Eli ehkä se on ihan normaalia! Meidän lapsista tullut sen 1,5v jälkeen loistavia nukkujia!

 

Mä olen meidän systeemiä mainostanut täällä ennenkin, mutta toistan itseäni. Tyttö on yksivuotiaasta nukkunut jatkettavassa sängyssä, joka on mun sängyn ja seinän välissä. Sitä ennen nukkui mun vieressä samassa sängyssä. Pinnasängyssä ei ole koskaan nukkunut. Helpompi on saada käsi lapsen sänkyyn yöllä, kun ei tarvii pinnojen välistä kurkotella. Samoin, jos lapsi myllää itsensä ihan poikittain ja hätäntyy, niin on helppo kääntää lapsi takaisin oikein päin nousematta itse kokonaan sängystä. Ja tietysti tuo peittely sujuu paremmin ilman pinnoja. Unipussikin on meillä rauhoittanut öitä myös. Mulla on tulpatkin korvissa kyllä, että en ihan jokaista nyyhkäisyä ehkä kuule. 1v6kk alkoi meillä tyttö nukkua suht kokonaisia öitä. Tosin esikoinen alkoi vasta 3,5-vuotiaana, joten musta tää kuopus alkoi nukkumaan hyvin jo aikaisessa vaiheessa. Varmaan meillä juuri nuo kävelyn opettelut ja poskihampaat oli kaikista suurimmat valvottajat.

 

Meillä tyttö siirtyi omaan huoneeseen nukkumaan 11kk ikäisenä kun yöt alkoivat olla niin rauhattomia. Joskus nousee yöllä istumaan edelleen mutta osaa mennä itse takaisin makaamaan ja jatkaa unia. Tutteja sängyssä on 8kpl joten ainakin jonkun niistä löytää jos yöllä herää. Jos alkaa itkemään odottelen yleensä jonkun 5min ennenkuin menen katsomaan, riippuen siitä kuinka itkee ja yleensä nukahtaakin itsekseen. Onneksi harvoin tarvitsee lohduttelemaan mennä kun silloin yleensä tyttö virkistyy eikä malta nukahtaa ollenkaan takaisin vaan voi olla hereillä yli tunninkin keskellä yötä.
Ikää siis nyt 1v 2kk ja yöunet on nykyään 21-08.30. Kerran viikossa saattaa yöllä herätä. Yöheräilyt meillä siis loppuivat omaan huoneeseen siirron myötä.

 

Kiitos vastauksista.
Viime yö meni taas niin että klo 20-23:00 välillä heräsi 4 kertaa, sit klo 23 annoin tutin ja nukkui aamuun asti.
Oon jotenkin "arka" ton tutin kanssa, en haluis antaa sitä. En tiedä miks, ei se nyt vielä haittaa, jos syö tuttia öisin. Hän ei syö tuttia ollenkaan herrillä ollessan.
Voi olla, että tämä on nyt sit ihan normaalia tai sit rupeen opettaa, et itse pitää nukahtaa uudelleen. Se tarvitsee kyllä korvatulppa+peltori yhdistelmät

 

Ei ole aina heräilly, nyt jonkun aikaa. Mäkin tahdon uskoa, että aika auttaa. Ja sen halusin kuulla, että tämä on normaalia
Pidimme lempeän unikoulun, et ei mitään huudatusjuttuja..

 

Meidän lapsi oli aivan samanlainen. Nukkui todella huonosti vauvasta saakka. Varsinkin tuossa 1v iässä unirytmit meni täysin uusille ulottuvuuksille ilmeisesti juuri sen takia, kun lapsen päässä alkaa tapahtumaan paljon asioita, mm.kävelemään opettelu. En tahtoisi lannistaa, mutta karu totuus on se, että vasta n.3 vuotiaana alkoi nukkumaan paremmin. Vielä tänäkin päivänä (lapsi kohta 5v) herää kerran yössä..Itse olin ollut pienenä samanlainen, uskomattoman huono nukkumaan. Raskasta aikaa, paljon jaksamista asian kanssa kamppaileville!

 

Nyt päikkäreillä alko huutaa puolen tunnin päästä, annoin tutin, niin nukkuu edelleen ja ei ole kettaakaan heränny..
Ilmeisesti on tutit kaipuu nyt sitten, vaikka yöuniin se ei aina vaikuta.
Varmaan sit tarvii antaa itselleen periks ja antaa vaan se tutti uniksi.