Apua vauvan ilmavaivoihin ja pulautteluun!

Kaipailisin neuvoja/kokemuksia esikoispoikani 2kk kanssa. Ensinnäkin masuvaivaa on ollut 2 viikkoisesta lähtien enemmän ja vähemmän. Tämän jälkeen alkoivat iltahuudot 20-01, luulin ensin että koliikkia, mutta nykyään pikkuinen on itkuinen ihan pitkin päivää. Hereillä ollessa ei juuri muuta te kuin itkee/kitisee. Ensimmäistä hymyäkään ei ole vielä väläyttänyt, ei liene aihetta hymyilyyn...

Sitten reilu kuukausi sitten alkoi pojalla olla nenä tukkoinen, ostin suolatippoja ja nenäfriidalla sain irti ihan vihreän keltaista räkää. Noin 2 viikkoa sitten meni äänikin ihan käheäksi ja on sitä aika ajoin vieläkin, samoin nenä yhtä tukkoinen. Lääkärin diagnoosi oli ylähengitystieinfektio, voi kuulemma kestää pitkäänkin...

Nyt viimeisimpänä vaivana on noin viikko sitten yhtäkkiä rajusti lisääntynyt pulauttelu. Syötän vauvan ja en välttämättä ehdi edes pystyyn nostaa kun puklu lentää. Tämän jälkeen saattaa tulla vielä monta isoa puklukasaa ja lisäksi puklu on tosi limaista. vaikka pidän siis pystyasennossa. Pahimmillaan pulauttaa vielä parin tunnin päästä syönnistä, silloin tosin vähemmän ja oksennuksen hajuista.

Kiitos jos joku osaa auttaa jotenkin

 

Viehän lekurille, itkuisuus ja puklaaminen johtui meillä ainakin refluksista.

 

Yhdyn edelliseen
Plus meillä esikoisella ko.oireet kieli maitoallergiasta (johon liitty myls refluksi). Ensin alko iltahuudot sitten jatkuva itkuisuus. Itki aina hereillä ollessa eikä puhettakaan mistään seurustelusta. Käytä lääkärillä tai jos imetät nii jätä maitotuotteet kokeeksi pois.
Halaus,

Muoks. Nenän tukkoosuus voi tosiaan olla ihan erillinen ja muusta irrallinen vaiva (siis ihan nuhaa) tai liittyä refluksiin/maidon nousuun takaspäin.

 

Huomenna ollaankin menossa yksityiselle lastenlekurille joka perehtynyt allergioihin ja vauvojen ongelmiin. Nokka ollu tukossa tosiaan yli kuukauden niin mietin että voiko olla enää normi nuhaa..
Kauanko sulla Tammityttö kesti että oireet alkoi helpottaan, jos siis imetit ja jätit maitotuotteet pois?

 

Toivottavasti saitte apua!
Meillä tilanne oli niin kurja silloin, että dietti ei auttanut. Meidän piti lopulta turvautua apteekin korvikkeeseen ja sitten vauvan olo koheni varmaan päivissä, ehkä n.viikossa, en tarkalleen muista. Joka tapauksessa ero oli todella radikaali ja siitä itkupussista kuoriutuikin jutteleva ja hymyilevä vauva. Ja yleensä sitä sanotaan, että vähintään 2vk pitäs välttää jotta eron näkee.

 

Käytiin eilen siellä lääkärissä, meinas ettei todennäköisesti maitoallergiaa kun saa vain rintamaitoa, että maitoproteiinin määrä on kuitenkin siinä niin vähäinen. Altistumista on kuitenkin tapahtunut koska satunnaisesti saanut korviketta ja silloin kun syntyi sai viikon verran lisämaitoa kun verensokerit oli matalat.

Saatiin resepti gavisconiin, refluksivaivaksi siis epäili. Nyt oon antanu sitä eilen ja tänään, ei oo vielä ainakaan ollu vaikutusta puklailuun ja itkuisuuteen...Tuntuis että se kuitenkin auttais melko heti jos auttaakseen on. Niin ja lääkkeen aloittamisen jälkeen ei oo enää kakkaa tullu ollenkaan, normaalisti tulee usea kerta päivässä.

Soittoaikaa käski lekuri varailemaan reilun viikon päähän. Meinas että jos ei vaikutusta niin sitten voi kokeilla maidotonta diettiä. Mulla on itsellä ollu maitoallergia vauvana, sehän kuitenkin jossain määrin periytyy.

 

Voi ei. Törmäsin esikoisen kanssa tohon samaan. Kun ekaa kertaa itse epäilin maitoallergiaa mulle sanottiin (ihan allergologi siis) juuri noin, ettei rintamaidon kautta tulisi altistumista. Ettei voi olla maitoallergiaa. Tämä on kuulema nykyisin vallalla oleva käypähoitosuositus. En sitten tiedä, en ole lääkäri joten mitäpä minä kritisoimaan. Mut sen vaan tiedän, että oma lapseni oli kuin olikin maitoallerginen. Ja jos kerta itse olet ollut maitoallerginen niin sinuna alkaisin saman tien diettaamaan. Aika pianhan ne tulokset yleensä näkyy kun karsit "maidot" (myls piilomaidot/"salanimet" hera, kaseiini jne) pois ja haittaa kokeilusta ei ainakaan ole.
Gaviscon on siitä "hankala" pienelle, että kalvo pysyy heikosti koska vauva on pääsääntöisesti makuuasennossa. Lisäksi kalvo rikkoutuu heti kun vauva syö uudemman kerran.
Tuon pahan refluksinkin pitäs helpottaa jos dietti osuu oikeaan ja jos se johtuu allergiasta kuten meillä oli. Toki refluksi on usein myös "vauvan ominaisuus" ja sen kans voi elää jos se ei aiheuta kipuja ja vaivaa tai kasvun viivästymää.
No..ystävälläni on ollu kaks pahaa refluksivauvaa kolmen metrin kaarioksennuksineen 10v sitten ja silloin mitään lääkityksiä ei aloitettu vauvoille. Sanottiin että aika auttaa. Ja toki se auttoi, tilanne parani kun vauva alkoi nousta pystyyn. Mut on siinä musta aika pitkä aika ootella itkuisen vauvan kans jos edes jotain vois tehdä/kokeilla.
Tsemppiä.

 

Ehkäpä huomisesta lähtien aloitan tuon maidottoman kokeilemisen kun ei siitä tosiaan ainakaan haittaa ole. Minkä ikäisenä teillä alkoi oireilu ja missä iässä diagnoosin saitte?

On se vaikeaa näiden vauvojen kans kun ei aina voi tietää mikä on normaalia ja mikä ei. Kaikilla vauvoilla kun varmasti on jossain vaiheessa jonkinasteista ilmavaivaa ym. Mutta usein se äidinvaisto on oikeassa kun tuntuu että kaikki ei oo kunnossa. Mä oon lähes alusta asti tuota maitoallergiaa pohtinu

 

no joo, siis eihän pierutonta vauvaa olekaan ja joskus (ainaki ite) tulkitsin huutavan esikoisen alkuun aina mahakipuseks vaikka etenkin nyt tän kakkosen kohdalla oon huomannu, että huono/sekava päivä purkautuu käytännössä aina kovana iltahuutona. ja ku huutaa niin menee ilmaa mahaan. Ja ku huutaa lisää nii pieree Ja vielki meinnaa aina syyttää mahaa. Tai huonot unet voi johtuu miljoonista muista syistä. Ymmärsit varmAA pointin. MUT se on asia tosiaan eriksee jos vauva on aina itkuinen kute meilläki lisäks oli,tai se et oksentaa ruokansa. Refluksin erottaa perus pulautuksista just se, et haisee oksennukselle kuten teillä, tai sitä tulee tuntien kuluttua.

meillä esikoinen oli rintamaidolla mut sai ajoittain korviketta koska itkut tulkittiin näläksi terkankin toimesta. Itkuisuus alkoi jostain 2vk iästä mistä alkoi saada korvikeannoksia. pikkuhiljaa homma paheni eikä kukaan ehdottanu/uskonu allergiaa. Vauva itki käytännössä kaiken hereilläolon. Vasta ku ihottuma levis pahaks niin allergiaa epäiltiin. rupesin maidottomalle mut ilm.oli liian myöhäistä koska se ei auttanu. Lisäks vauva teki voimakkaan rintalakon ilm.kipujen takia. Imetys päättyi siis 3kk maissa ja oikeella korvikkeella ihottumat parani ja vauva alko hymyillä.

 

Tulinpa vielä päivittämään tilannetta. Viikon verran on siis poika saanu nyt gavisconia, eipä juuri vaikutusta. Esim. viime yönä ei puklannut ollenkaan vaikka röyhtäytin vaan lyhyesti ja heti takas makuulle. Vaikka yöllä en siis gavisconia antanut. Mutta sitten aamulla oksennusta tuli vielä 2 tuntia syötöstä vaikka oli melkein koko ajan pystymmässä asennossa.

Tuntuu ettei juuri mitään loogisuutta näissä oireissa oo. Tuntuis että jos on refluksitauti niin puklailua tapahtuis joka kerta, mutta miten jos maitoallergiasta johtuva refluksi niin voiko oireet olla näin vaihtelevasti?

Nyt ihme kyllä saatiin torstaina neuvolaterkalta ohje aloittaa maidoton dietti mulle. Nyt kolmatta päivää vasta olen dietillä, PAITSI eilen laitoin vahingossa kahvin sekaan maitoa ja ehdin hörpätä siitä, eli periaattessa tänään alkoi alusta! Saapa nähdä kuin käy.

 

Meillä poitsu oireili jo noin kuukauden vanhana. Äidinvaisto sano, että jotain on pielessä, lääkäri oli sitä mieltä, että ei oo refluksia koska ei pulauttele juurikaan. Nooo, rupesin silti antamaan gavisconia, koska kaikki oireet viittas silent refluksiin. Poika veti itteensä öisin kaarelle, heräs tosi monta kertaa, haki rinnasta turvaa ja kierre senkun paheni. Päivisin oli koko ajan sylis ja pystyasennos. Olikohan 4kk kun soitin neuvolaan, että nyt justiin tätä asiaa ruvetaan tutkimaan koska meidän lapsi on kipeä ja tosi nopeesti päästiin lastenpolille ja sieltä määrättiin nexium jota käytettiin kuukausi. Poika muuttu selkeesti tänä aikana eikä enää itkeny röyhtäsyä ja yötkin muuttu siltä osin levollisemmiksi. Suosittelen lukemaan silent refluksista ja vertaamaan niitä oireita teidän vauvaan. Mä en voi kuvitellakkaa millasta kipua mun lapsi on joutunu kokemaan, koska lääkäri epäili ruokatorven tulehtuneen. Hirveä vaiva, jota ei toivois kenenkään lapselle!