APUA! TAAS RASKAANA!!!

[Kotiäiti-88]

Onnea Varmasti kyllä sekavat tunteet, itse en pystyisi keskeyttämään raskautta.. Mutta kieltämättä kun jo 3 lasta ja jos kaksoset tulossa ni rankkaa varmasti tulisi olemaan.. Ainakin aluksi

 

[huh]

naurettavaa kun joku sanoo "kyllä siitä selviää eihän sulla ole KUN KOLME PIENTÄ hoidettavaa" ite en jaksais ja myönnän sen ihan vaikka huutaen ääneen.Oikeesti mies vielä reissu hommissa tiedän mitä se on kun tuo omakin vaan vklut kotona,voimia ap:lle

 

[vieraampi]

Onnea Varmasti kyllä sekavat tunteet, itse en pystyisi keskeyttämään raskautta.. Mutta kieltämättä kun jo 3 lasta ja jos kaksoset tulossa ni rankkaa varmasti tulisi olemaan.. Ainakin aluksi

tässä oikein pätevä kommentoija taas tähän ketjuun...

tytsi hei, ei tässä nyt ollut kyse paksusta tukasta!

 

[pikku-lumikko]

kyllä sinä selviät =) Isoimmat ovat jo kuiteskin noinkin isoja ja kyllä se arki siitä sitten sujuu. Alku järkytyshän voi ola suuri, mut onneksi on aikaa sulatella asiaa ja ajattele asiaa siltä kantiltakin et tuolla 7kk ikäisellä, joka silloin on n.1,5v. on tulevaisuuudessa kaveria....koska isommat on jo noin paljon vanhempia niin heistä ei niin kaveria ole, mut noista tulevista sisaruksiasta on......voipi olla et pääset helpommalla 3 pienen kun 1 pienen kanssa.

 

[vieras]

Häh? En ole itsekäs enkä kylmä ihminen.Jos luit viestini tarkemmin niin en kannustanut tekemään aborttia.Sanoin vain,että se on yksi vaihtoehto jos EI halua lasta.Ja neljäs lapsi on kuitenkin ihan eri asia kuin esim. toinen.Mun mielestä on ihan hyvä miettiä etukäteen myös omaa jaksamista ja koko perheen tilannetta.

Kyllä se on itsekkyyttä ja kylmyyttä jos edes pitää aborttia vaihtoehtona vain siksi ettei nyt vaan jaksa yhtään lasta enempää hoitaa. Jos sen tietää varmaksi ettei yhtään lasta halua niin sitten jonoon ja putket poikki, jotta lapsi ei edes saisi alkuaan ja ettei pientä ihmisen alkua tarvitse tappaa...sitähän se on vaikka kuinka yrittäisi asiaa kaunistella. Mitenkähän ihmeessä naiset ja perheet köyhissä maissa mahtavatkaan jaksaa kun lapsia on liuta ja siellä kun huolenaiheena päivittäin on riittävä ruoka eikä se, kuten täälläpäin, että mitenköhän minä nyt mahdan jaksaa uutta vauvaa vaikka ruoka ja katto on joka päivä tarjolla. En kiistä etteikö ap:n tilanne ole varmasti raskas, mutta raskas on myös abortin jälkeinen itsesyytöksen kierre. Lapset kun eivät ole itsestään selvyys joka perheessä. Minä olen yksi onnellinen, jolle lapsia on suotu.

No se on sun mielipide.

 

[oi oi]

Ei siis en jaksais kolme vaipan käyttäjää öööö se ois kamalaa,ja siis mun mielipide tämä.Enkä tajua noita asenne neuvoja mikä se sellanen asenne on millä jaksaa noinkin paljon ja yksin uuh ei ymmärrä ei.

 

[kommentti]

Hyvä se on toisen puolesta sanoa että kyllä sä jaksat,eihän sulla ole kuin 5 lasta joista 3 on vaipoissa...mä olen ainakin rehellinen ja sanon suoraan etten jaksaisi,mutta se ei tarkoita ettei joku muu jaksais.Itelläni on 3 lasta.

 

[pikku-lumikko]

Ei siis en jaksais kolme vaipan käyttäjää öööö se ois kamalaa,ja siis mun mielipide tämä.Enkä tajua noita asenne neuvoja mikä se sellanen asenne on millä jaksaa noinkin paljon ja yksin uuh ei ymmärrä ei.

se on se asenne jolla jaksaa.....siis kai nyt oikeesti jokainen jaksaa....meilläkin vanhimmat muksut harrastaa ja niiden jääkiekko ja kesällä jalkapallo vie aikasta paljon aikaa, kun kaks kertaa viikos harkat +pelit....sirkuskoulu kertaan viikko, jolloin itekkin käyn salilla ja käynpä viel viikonloppusin töissäkin. tuo 1v. on kauhee menijä ja riekkuja.....ja oikeestaan kaikki lapset on vilkkaita, mut tietty päivä rytmi ja säännölliset nukkumaan meno ajat....(pienimmät on klo. 19 nukkumassa)....auttaa kummasti päivässä jaksamaan.
Toki jos tätä ois kysytty kaks päivää sitten kun mahatauti jylläs meillä kaikissa, niin vastaus voi olla hiukka erilainen.....ja toisaalta, mun mies ei ole reissu hommissa vaan iltaisin kotona :/
Mut ap.lle haluaisin kuitenkin saada positiivista ajatusta :hug:

 

[kommentti]

Ei siis en jaksais kolme vaipan käyttäjää öööö se ois kamalaa,ja siis mun mielipide tämä.Enkä tajua noita asenne neuvoja mikä se sellanen asenne on millä jaksaa noinkin paljon ja yksin uuh ei ymmärrä ei.

se on se asenne jolla jaksaa.....siis kai nyt oikeesti jokainen jaksaa....meilläkin vanhimmat muksut harrastaa ja niiden jääkiekko ja kesällä jalkapallo vie aikasta paljon aikaa, kun kaks kertaa viikos harkat +pelit....sirkuskoulu kertaan viikko, jolloin itekkin käyn salilla ja käynpä viel viikonloppusin töissäkin. tuo 1v. on kauhee menijä ja riekkuja.....ja oikeestaan kaikki lapset on vilkkaita, mut tietty päivä rytmi ja säännölliset nukkumaan meno ajat....(pienimmät on klo. 19 nukkumassa)....auttaa kummasti päivässä jaksamaan.
Toki jos tätä ois kysytty kaks päivää sitten kun mahatauti jylläs meillä kaikissa, niin vastaus voi olla hiukka erilainen.....ja toisaalta, mun mies ei ole reissu hommissa vaan iltaisin kotona :/
Mut ap.lle haluaisin kuitenkin saada positiivista ajatusta :hug:

Varmasti asenteesta on apua mutta valitettavasti pelkkä asenne ei aina auta.Jos ei ole esim. tukiverkostoa,mies reissaa työn puolesta,rahasta tekee tiukkaa ja tarvitsee ne jo olemassa olevat lapset huomiota.Voi olla että koko kämppä menee vaihtoon,auto ym ym.Tai oma jaksaminen on jo kovilla nyt.Onhan noita syitä.jaksaminen on niin yksilöllistä.

 

[poikia3]

Häh? En ole itsekäs enkä kylmä ihminen.Jos luit viestini tarkemmin niin en kannustanut tekemään aborttia.Sanoin vain,että se on yksi vaihtoehto jos EI halua lasta.Ja neljäs lapsi on kuitenkin ihan eri asia kuin esim. toinen.Mun mielestä on ihan hyvä miettiä etukäteen myös omaa jaksamista ja koko perheen tilannetta.

Kyllä se on itsekkyyttä ja kylmyyttä jos edes pitää aborttia vaihtoehtona vain siksi ettei nyt vaan jaksa yhtään lasta enempää hoitaa. Jos sen tietää varmaksi ettei yhtään lasta halua niin sitten jonoon ja putket poikki, jotta lapsi ei edes saisi alkuaan ja ettei pientä ihmisen alkua tarvitse tappaa...sitähän se on vaikka kuinka yrittäisi asiaa kaunistella. Mitenkähän ihmeessä naiset ja perheet köyhissä maissa mahtavatkaan jaksaa kun lapsia on liuta ja siellä kun huolenaiheena päivittäin on riittävä ruoka eikä se, kuten täälläpäin, että mitenköhän minä nyt mahdan jaksaa uutta vauvaa vaikka ruoka ja katto on joka päivä tarjolla. En kiistä etteikö ap:n tilanne ole varmasti raskas, mutta raskas on myös abortin jälkeinen itsesyytöksen kierre. Lapset kun eivät ole itsestään selvyys joka perheessä. Minä olen yksi onnellinen, jolle lapsia on suotu.

Tiedäthän sitten ettei edes putkien katkaisu ole 100 % varma ehkäisykeino. Ainoa varma keino on elää selibaatissa!

Toisten tuomitseminen tuosta vain on todella törkeää. Jos tietää omat jaksamisensa rajat, voi oikeasti olla niin, että ne jo olemassa olevatkin lapset jäävät äidittä. Ja oikeasti ei ruoka ja katto täälläkään ole enää itsestään selvyys!

Minä en osaa itse kuvitella tekeväni aborttia, mutta sen mahdollisuuden suon toisille.

 

[kookosta]

Tiedäthän sitten ettei edes putkien katkaisu ole 100 % varma ehkäisykeino. Ainoa varma keino on elää selibaatissa!

Ja itseasiassa selibaatikaan ei takaa etteikö voisi raskautua, jotkut kun ei kysele haluaako toinen sukupuoliyhteyteen.
Kohdunpoisto on ainoa 100% keino ehkäistä raskaudet.

 

[vieras]

mä jotenkin yrittäisin ajatella (tai yritänkin, kun kohta syntyy vauva ja edellinen vajaa 2v) että onneks se "pahin" vaihe kestää vaan sen reilun vuoden ja sit ehkä jo helpottaa kun oppivat kävelemään/syömään/leikkimään jo omatoimisemmin.. ei tietenkään voi verrata sinun tilanteeseen, mut kelailen itekseni näin kun välillä jo ahistaa tämä omakin tilanne jo valmiiks..
Jokatapauksessa voimia toivotan päätöksentekoon ja jaksamiseen!!!!

 

[vieras]

Miksi aina ajatellaan pelkkää vauva-aikaa? Koululaisetkin tarvitsee huomiota,apua läksyjen kanssa,rajoja...

Jos itselleni kävisi vastaava tilanne niin en tiedä mitä tekisin.Ajattelisin sitä vastuuta mikä tulisi 5 lapsesta,olisko mulla henkisiä resursseja kasvattaa niin monta lasta...

 

[allu]

Oon pelkästään vaan ja ainoastaan kateellinen!! Mut onnee oikee paljo, hieno juttu, ihanaa!!!!

 

[Odotan]

Onnenlahjat eivät mene yksiin. Minä olisin onnellinen jos tulisin raskaaksi.

 

[swe]

Onnenlahjat eivät mene yksiin. Minä olisin onnellinen jos tulisin raskaaksi.

JA senhän meistä jokainen kyllä tietää,ilman että lapsettomat tulee kerjään sääliä ja syylistään,niitä jotka vahongossa raskautuvat.

 

[Vieras]

Tiedäthän sitten ettei edes putkien katkaisu ole 100 % varma ehkäisykeino. Ainoa varma keino on elää selibaatissa!

Toisten tuomitseminen tuosta vain on todella törkeää. Jos tietää omat jaksamisensa rajat, voi oikeasti olla niin, että ne jo olemassa olevatkin lapset jäävät äidittä. Ja oikeasti ei ruoka ja katto täälläkään ole enää itsestään selvyys!

Minä en osaa itse kuvitella tekeväni aborttia, mutta sen mahdollisuuden suon toisille.

Tiedän toki, että sterilisaation jälkeenkin on noin 0,4%:n mahdollisuus tulla raskaaksi ja sekin voi tapahtua silloin jos sterilisaatio ei ole tehty hyvin ja huolellisesti. Jos juuri siihen 0,4%:iin kuuluu, niin se on tosiaan huonoa tuuria sitten. Mutta jos jokainen, joka on varma ettei enää yhtään lasta halua tekisi sterilisaation, niin kyllä aborttien määräkin varmasti vähenisi...suurimmaksi osaksi kun abortteja tekevät 3-kymppiset. Kattoa pään päällä ja ruokaa voi vielä Suomessa suurimmaksi osaksi pitää itsestään selvyytenä, eikä katon tai ruoan puute ole varmastikaan sentään monenkaan abortin syynä.

 

[Riina]

Minulla on kolme lasta 9ja 8 vuotiaat ja nuorin on 7kk. Imeyksen ohessa ehkäisynä on ollut kondomi, joka on nyt sitten ilmeisesti pettänyt... Olen tas raskaana. Kävin neuvolassa viime viikolla ja vatsan päältä ultrattiin. Alkioita löytyi kaksi!! Toiselta näkyi sydänäänet, mutta toinen on ilmeisesti toisen takana, eikä selvemmin sitten nähty lyökö sydän. Järkytys on sanoin kuvaamaton. Olin ajatellut, etä kolme riittää meille. Miten minä selviän, jos tähän nyt vielä tulee kaksoset? Mies on viikot reissuhommissa ja minä aina lasten kanssa kotona. Tuntuu, että pää hajoaa. Kamalaa, kun tuntuu siltä, että en jaksaisi taas uutta raskautta. Tiedän, että lapset ovat lahjoja, joita kaikille ei suoda, mutta silti minulla on kamalan ahdistava olo. Np-ultra on vasta kk kuluttua ja siihen asti pitää jännittää tuleeko kaksi vai yksi. Minua ahdistaa!!! Kertokaa minulle miten tästä selviän!?

Just yks kaveri kerto mulle kaveristaan, jolla juuri tämmönen tilanne.

 

[mä]

vitsi mitä jeesustelijoita,asennetta vaan niin selvii. ei se nyt ihan niinkään ole! äidinkin on voitava saada olla hyvinvoiva ja onnellinen. eikä ketään tee onnelliseksi se jos tietää ettei jaksa,ja sit vaan koettaa jaksaa ja jaksaa! minulla itselläni on yksi, mutta monella kaverilla se pari kolme pientä,yhdellä jopa kaksostytöt, ja kyllä minä pääsen helpommalla tän yhden kanssa ku kaverit niiden useamman.ootteko aatelleet että jonkun pitää tehdä ruokaa/käydä kaupassa/siivota/jaksaa pestä hirmu kasat pyykkiä ja vielä pahimmassa tapauksessa juosta 3pienen perässä kun vauvat vähän kasvaisivat ja lähtisi liikkeelle.

sanotte mitä vaan mutta minusta siihen ei olisi!!!! ja 2v ei välttämät ole mikään helppo! mstaskkainen vauvoista,ja kenties alkava uhma päällä. päivät ja pahimmillaan yötkin kitinää ja huutoa- anteeksi nytten mutta kuulostaa hirveält.

ap:lle voimia! :hug: jos päätätte pitää lapset niin eikös miehesi voisi vaihtaa työpaikkaa? jotta voisi olla enemmän kotona,meinaan jo yhdenkin pienen kanssa kaaisi välillä hetkeä yksikseenkin,ja useamman kanssa vielä kipeämmin(jotta jaksaa hoitaa lapset ja aksaa itsekkin iloita).

 

[ap]

Kiitos kannustavista kommenteista! Tilanne oli alkuun se, ettei minulla ollut kuin kahdet kuukautiset nuorimman jaälkeen ja nekin tosi epäsäännöllisesti tulivat, kp 47. En osannut ajatella olevani raskaana, vaan ajattelin että kierto vain heittelee, kun vielä imetän. En tiennyt, että kumi oli pettänyt eli en voinut katumuspilleriä ottaa. Eli kun tein testin pahan olon vuoksi toissaviikolla, olinkin jo viikolla 8. (Neuvolan arvio vimeviikolla, jolloin viikkoja oli 9.)
Minä henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Minusta ei ole tekemään aborttia tässä tilanteessa. Pelkään vain oikeasti, että miten minun pääni kestää.
Asumme omakotitalossa ja vaikka ahdasta tulee, muuttaa ei onneksi tarvitse. Auto meillä jo onkin vaihdettu 7-paikkaiseen, kun meiltä löytyy kaksi isoa koiraakin. Tosin nyt joudun kyllä luopumaan ainakin toisesta koirasta, kaikkeen ei vain voimavarat riitä.
Tiedän, että on vain pakko selvitä, mutta nyt vain tuntuu ahdistavalta, kun tietää ettei omaa elämää ole hetkeen...

 

[Mämmäm]

mulla on semmonen tilanne etten muista millon mulla oli edelliset kuukautiset :ashamed: yhet kuukautiset mulla on tullut imetyksen jälkeen ja ne oli joskus viime kuun puolessa välissä. toivotaan nyt et mulla ois vaan kierto vielä vähän sekasin. pakko se on kyllä varmaan ensi viikolla testi tehdä jos ei nyt menkat ala. meilläkin ollut kondomi käytössä mutta näköjään sekin voi pettää. mäkin tiedän etten aborttia voisi ikinä tehdä :/ mutta voimia sulle paljon :hug:

 

[lueppas tarkemmin]

Onnea Varmasti kyllä sekavat tunteet, itse en pystyisi keskeyttämään raskautta.. Mutta kieltämättä kun jo 3 lasta ja jos kaksoset tulossa ni rankkaa varmasti tulisi olemaan.. Ainakin aluksi

tässä oikein pätevä kommentoija taas tähän ketjuun...

tytsi hei, ei tässä nyt ollut kyse paksusta tukasta!

Taitaa olla kuitenkin eri tytsi. mitä jo lukisit nikin oikein

 

[Istafra]

Kiitos kannustavista kommenteista! Tilanne oli alkuun se, ettei minulla ollut kuin kahdet kuukautiset nuorimman jaälkeen ja nekin tosi epäsäännöllisesti tulivat, kp 47. En osannut ajatella olevani raskaana, vaan ajattelin että kierto vain heittelee, kun vielä imetän. En tiennyt, että kumi oli pettänyt eli en voinut katumuspilleriä ottaa. Eli kun tein testin pahan olon vuoksi toissaviikolla, olinkin jo viikolla 8. (Neuvolan arvio vimeviikolla, jolloin viikkoja oli 9.)
Minä henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Minusta ei ole tekemään aborttia tässä tilanteessa. Pelkään vain oikeasti, että miten minun pääni kestää.
Asumme omakotitalossa ja vaikka ahdasta tulee, muuttaa ei onneksi tarvitse. Auto meillä jo onkin vaihdettu 7-paikkaiseen, kun meiltä löytyy kaksi isoa koiraakin. Tosin nyt joudun kyllä luopumaan ainakin toisesta koirasta, kaikkeen ei vain voimavarat riitä.
Tiedän, että on vain pakko selvitä, mutta nyt vain tuntuu ahdistavalta, kun tietää ettei omaa elämää ole hetkeen...

Onnea ja voimia sinulle/ teille!
Ikävää, että tällaisen aloituksen kirjoitettuaan saa aina jonkun ikävän tyypin kommentoimaan asiattomuuksia.

 

[ap vielä]

Mielelläni lukisin kokemuksia kaksosten vanhemmilta, miten arki sujuu, kun on kaksi tai useampia pieniä?