Apua raskauspahoinvointiin

  • Viestiketjun aloittaja tkmh
  • Ensimmäinen viesti
tkmh
Kyselisin vinkkejä teiltä muilta raskauspahoinvointiin. Odotan ensimmäistä lastani ja olen iki-onnellinen tulevasta perheenlisäyksestä, mutta onnea kyllä varjostaa aivan järjetön pahoinvointi... Menossa vasta viides/kuudes viikko, pahoinvointia on ollut viisi päivää. Kuinka pitkään teillä on kestänyt tätä pahaa oloa? Toivottavasti itselläni ei kestäisi enää kovin kauaa...

Olen yrittänyt syödä ohjeiden mukaan, eli pieniä annoksia mahdollisimman usein, vähintään parin tunnin välein. Mutta ei kyllä auta. Paha olo jyllää koko ajan, läpi vuorokauden. Hetkittäin saattaa olla noin kymmenen minuutin pätkiä, jolloin ei okseta. Olen myös herännyt öisin kuvotukseen. Elilen illalla oksensin ensimmäisen kerran, helpotti oloa hetkeksi, mutta vähän ajan päästä taas velloi mahassa. Olen pystynyt syömään lähinnä vain jukurttia, mehukeittoja, mehuja, kylmiä hedelmiä ja vihanneksia sekä jäisiä mansikoita. Mitä kylmempää, sen parempaa. Kaikki lämmin ruoka ja juoma ällöttää... Äsken söin väkipakolla pienen lautasellisen kaurapuuroa mansikkakeiton kanssa. Näkkäriä ja korppuja pystyn jäkertämään pieniä määriä kerrallaan.

Huolettaa vähän se, että miten sikiö jakselee, kun saan syötyä sen verran vähän ja aika yksipuolisesti. Oletteko käyttäneet mitään lisäravinteita? Terveydenhoitaja suositteli b-vitamiinia pahaan oloon ja apteekista suosittelivat Beko Long b-vitamiinia. En ole vaan vielä aloittanut sitä, sillä ajatus tabletin nielemisestä oksettaa... Onko kenelläkään kokemuksia Beko Longista? Entäs Berocca poretableteista? Siitähän saisi myös muita vitamiineja, mutta se taas on makeutettu aspartaamilla, joka tietääkseni on kuitenkin ihan turvallista raskauden aikana. Mutta käykö poreileva neste sitten vatsaan?

Välillä on myös vähän huimannut. En tiedä, johtuuko itse raskaudesta, vaiko vähästä ravinnosta. Ja tuntuu, että koko vatsa on ihan omituinen. Vaikka en syö juuri mitään, niin silti kärsin ilmavaivoista. Välillä on sellainen olo, kuin alkaisi kuukautiset, välillä sellainen, että tulisi ripuli, vaikka kärsin pikemminkin ummetuksesta... Ylävatsaa vähän polttelee välillä, mutta johtuu varmaankin siitä, että olen juonut liikaa appelsiinimehuja, jonka käyttöä olen nyt rajoittanut. Ulkona olen yrittänyt käydä päivittäin edes vähän kävelemässä, jotta saisin happea. Välillä auttaa pahaan oloon, välillä ei.

Onko siis muita, jotka ovat kärsineet jatkuvasta pahasta olosta, ja mikä on auttanut teidän oloonne? Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!
 
tämä auttoi
Eli ostin apteekista Multitabsin raskaussarjan Inkivääri-tabletteja, joita syödään kaksi kertaa päivässä ruuan kera. Muutamassa päivässä helpotti oloa, ei siis täysin poistanut, mutta helpotti kyllä. Niillä olen jatkanut ja kohta kokeilen ilman, kun viikkoja kertyy lisää. Myös riittävä uni ja stressin välttäminen auttavat mielestäni pahoinvoinnin helpottamiseen!
Tsemppiä!!
 
voiraukkaa
ja olen kuullut, että joillain kestää kuukausia eikä oikein mikään auta. Mutta se on kai harvinaisempaa. Neuvolasta kannattaa kysellä apua.

Hyvin ja usein syöminen ja riittävä lepo ovat ainoat, mitä tiedän ja mikä itselläni auttoi edes vähän. Syö jotain pientä jo ennen kuin nouset sängystä ja illalla viimeksi ja vaikka yölläkin, jos se auttaa. Tosiaankin parin tunnin välein. Juoda kannattaa myös tarpeeksi. Itselläni huono olo tuli kauan helposti, jos en syönyt tarpeeksi usein ja lisäksi, jos söin jotakin raskasta ruokaa. Kannattaa siis syödä vähän kerrallaan ja sitä, mitä tekee mieli tai pystyy. Kevyttä ja terveellistä varsinkin. Musta on tullut raskausaikana lähes kasvissyöjä, kahviakaan en juo enkä edes teetä, kun ei maistu.

Itselläni pahoinvointi kesti 2-3 viikkoa, sitten helpotti vähitellen. Joitain pikkuoireita jäi pitemmäksikin, mutta ei mitään verrattuna ympärivuorokautiseen huonoon oloon. Ainakaan paha olo ei jatku ikuisesti eikä välttämättä kestä kuin hetken, on hyvä sanoa jälkeen päin. Mutta kurjaa se on ja vaikea kestää, vaikka pian unohtuukin. Toivottavasti helpottaa pian, siihen asti: koita kestää :)
 
minulla
esikoista odottaessa pahoinvointi kesti tuonne rv 18 asti... Se oli ihan järkyttävää, eikä mikään auttanut. Edes juomat eivät pysyneet sisällä, ja vasta ihan illalla sain jotain syötyä. Olin alipainoinen jo tullessani raskaaksi ja tona aikana laihduin entisestään... silti lapsella oli kaikki koko ajan, kehittyi hyvin jne. Elimistö ottaa kyllä ensin kaikki tarvittavat lapselle ja äidille jää sitten loput - jos jää, eli lapsen hyvinvoinnista ei tarvitse niinkään huolta kantaa.

Nyt on toinen lapsi tulossa ja pahoinvointi on ollut huomattavasti lievempää. Nyt auttaa mm. verensokerin tasaisena pitäminen, ulkoilu, lepääminen. Kokoonaan en ole nytkään päässyt eroon oksentelusta ja etovasta olosta, mutta kyllä nyt vain on niin helppoa verrattuna edelliseen raskauteen! Lisäksi tuntuisi siltä, että kun aloin syödä foolihappoa, pahoinvointi helpottui, mutta voi myös olla sattumaa. Asun ulkomailla ja täällä lääkäri määräsi syömään foolihappoa, saan sitä yli tuplaten sen verran mitä esim. multitabseissa on (syön myös niitä, Suomesta tilattuna :) )

Tsemppiä ja jaksamista sinulle kovasti! Mitään ihanaa aikaa tuo ei ole, mutta usko pois, jossain vaiheessa se helpottaa! Koeta syödä jotain, ihan mitä vain, jotta jaksat itse. Esikoista odottaessa pystyin imeskelemään hedelmäkarkkeja pitkin päivää ja niiden energian voimin jaksoin töissä (no huonosti, mutta jaksoin...). Ei mikään terveellisin dietti, mutta jostain sitä eneriaa on saatava.
 
Kirsikkaomena
Tutulta kuulostaa... Oksensin yötä päivää kymmenen viikkoa. Sitten se päättyikin kuin seinään ja alkoi keskiraskauden auvoinen aika.

Kokeile sekoittaa ruokasoodaa veteen ja juo. Ainakin mulla kyseessä oli elimistön pH-tasapainon heitto ja tuo auttoi.

Ja se vauva voi hyvin. Muista d-vitamiini, sillä esikoinen sai siitä oksentamisesta pilkkuja hampaisiin. Maitohampaat muodostuu aika varhaisessa vaiheessa, joten niihin voi tulla rakennevaurioita. Nyt on rautahampaat, nätit ja valkoset. ;)
 
Taukku
Ekassa raskaudessa pahaa oloa ja kuvotusta kesti kyllä ihan loppuun asti. Aluksi ei pysynyt mikään sisällä ja myöhemmin vaihtui siihen, ettei mitään ruokaa voinut syödä kuin haarukallisen, kaksi, minkä jälkeen lkoi oksettamaan. Käytännössä elin mandariineillä ja kokiksella. Painoa tuli koko raskausaikana alle 3 kiloa, mutta tyttö oli syntyessään ihan OK.

Tokaa odottaessa pahoinvointi oli vähäisempää niinkuin nytkin kolmosen kanssa. Mulla ei tosiaan toimi toi koko ajan syöminen. Olo on aina pahempi syömisen jälkeen. Paras olo on oksentamisen jälkeen. Aamut alkavatkin aina oksulla ja ekan kerran syön vasta töissä.
 
kamalaa aikaa
Varaudu siihen, etta pahoinvointi kestaa viela viikkoja ja todennakoisesti pahenee. yleensa pahinpia pahoinvointiviikkoja ovat rv 8-10. Se on kamalaa aikaa, mutta ei kesta ikuisesti. Moni odottaja laihtuu pahoinvointijakson aikana, mutta vauvalle siita on harvoin haittaa. Itse olen molemmissa raskauksissani karsinyt kovasta pahoinvoinnista n. viikoille 15 asti. Piparminttupastillien ja pienten lakritsirakeiden (en tieda missa Suomessa myytaisiin) imeskelysta olen saanut hieman tilapaista helpotusta. Joitakin auttaa inkivaaritee tai -kapselit.
 
beroccaa
mulla oloa on parantanut huomattavasti berocca ja liikkumaan lähteminen - vaikkakin se lähteminen on ihan tuskasen vaikeeta. berocassa on myös b-vitamiinia jota neuvolan mukaan ilmeisesti määrätään suurina annoksina pahoinvointiin muutenkin. kolmantena aamuna pystyin yökkäämättä juomaan koko lasillisen ja sen jälkeen ei ole ollut ongelmia. lisäksi raastoin tuoreesta inkivääristä palan päivittäin ja tein siitä teetä. pahaahan se oli, mutta kyllä se alas meni. siitä en osaa sanoa auttoiko, mutta kaikki konstit oli käytössä.
 
Palmuhiiri
Myös lepo voi auttaa pahaan oloon. Olin viime viikon (7.viikko) saikulla verenvuodon ja tolkuttoman väsymyksen takia. Viime ja toisaaviikon oli tosi paha olo. Aamulla söin leivän kolmessa osassa niin, että aina välillä makasin. Mulla selällään makaaminen auttoi pahaan oloon. Jos olin istumassa, ruoka oli koko ajan nousemassa kurkkuun ja moneen kertaan jouduin jo juoksemaan vessaan. Kertaakaan en kuitenkaan oksentanut.

Tänään aamulla ennen töihin lähtöä oli taas sama. Sain olon hallintaan syömällä osittain selinmakuulla aamupalan. Sen jälkeen makailin rauhassa ja hengittelin syvään. Ihan superhuonoa oloa ja jatkuvaa oksentelua tuskin tämäkään konsti helpottaa, mutta mulla ainakin tepsi. Kannattaa olla saikulla töistä, jos on tosi rankkaa. Mulla kiire on vaan pahentanut oloa. Myös kaiken mahdollisen happaman syöminen helpotti oloa: hapankorppuja, piimää, hapankaalia, kirpeitä karkkeja. Nyt 8. viikolla on jo paljon parempi olo kuin edellisellä kahdella viikolla.

Voimia ja toivottavasti kaikkien paha olo helpottaa mahdollisimman pian!
 
mi-iu
Mulla pahoinvointia on ollut pääasiassa aamusin... yhden kerran olen oksentanut koko vuorokauden ja muutamana kertana sitten muutaman kerran päivässä.. Vieläkin aamuoksut jatkuvat, vaikka viikkoja on jo 18sta.. tosin nyt olo paljon helpompi, ilman päänsärkyä ja kamalaa väsymystä...
Kiloihin ei ole vaikuttanut kun pääasiassa aamusin oksuntaa tyhjän vatsan..

Yleensähän sanotaan että pahoinvointi helpottaa viikon 12 jälkeen.. täällä ei juurikaan ole muuttunut..
 
Iida73
Mä olen kärsinyt pahoinvoinnista rv 6 lähtien, nyt on alkoi rv 13 ja edelleen pahoinvointi on päivittäinen kaveri. On aamulla, päivällä, illalla, yöllä. Tiedän todellakin, että se vie voimia ja "iloa" tästä raskaudesta. Sosiaalinen elämäkin on nykyisin aika köyhää, kun on niin huono ja voimaton olo. Yritän vaan tsempitellä itseäni, että hyvän asian puolesta tässä voidaan pahoin..
Mulla on onneksi nyt ihan hyvät arvot hemoglobiini ym vaikka syönkin tosi yksipuolisesti ja vähän.
Sairaalassa (olin viikon tiputuksessa, kun oksentelin niin rajusti) sanottiin, että ei kannata olla huolissaan, vauva kyllä ottaa tarvitsemansa...eli voi hyvin, vaikka äiti ei niin hyvin voisikaan. Lohtu kai sekin.
Toivotaan, meidän kaikkien puolesta, että pahoinvointi on kohta taaksejäänyttä elämää ja päästään "nauttimaan" odotusajasta...

Muuten, miten teidän muiden miehet suhtautuu jatkuvaan pahoinvointiin? Mä odotan nyt ensimmäistäni ja hetken mieheni oli ymmällään, että eikö tuo vieläkään lopu..illat kun menee niin, että töiden jälkeen en juuri muuta jaksa kuin huokailla sohvalla / sängyssä. Kärsiihän siinä kotityöt ja tulee itsellekin "laiska" olo. No, nyt se on onneksi ymmärtänyt että pahoinvointi ottaa jokaisella yksilölliesen aikansa...eikä sille voi mitään, vaikka itse haluaisikin.
 
Nadele
Alkuperäinen kirjoittaja Iida73:
Muuten, miten teidän muiden miehet suhtautuu jatkuvaan pahoinvointiin?
Tosi hyvin. Mulla ei pysynyt mikään sisällä viikoilla 5-10. Olin tiputuksessa viikon 9-10, ja siitä lähti sitten paranemaan niin, että viikoilla 10-15 oksensin "enää" muutaman kerran päivässä ja sain aina jotain syötyä. Mies jaksoi passata ja huolehtia ja hoitaa kodin työt ihan kokonaan valittamatta yhtään. Sitäkin tärkeämpi oli se henkinen tuki ja kannustus, mitä sain osakseni, kun itkin, että en selviä hengissä seuraavaan päivään.
 
Iida73
Se on kyllä totta että tuo henkinen tuki on tärkeää. Ja sen avulla paremmin jaksaa tätä 24/7 pahoinvointia. Meillä kans on kotityöt hoituneet, ja se on hieno juttu se. Sitä vaan itse on jotenkin niin olevinaan vahva, et sitte tuntuu pahalta kun ei pystykään omaa osuuttaan tekemään. Ja ymmärrän kyllä senkin ett kun toinen on pahoinvoinut 5 viikkoa, niin ei sitä varmaan voi olla kysymättä että eikös tuo lopukaan...:) Mutta ei siitä mitään ongelmaa kehkeytynyt, näille elämän tosiasioille kun ei voi mitään. nyt mennään näin...
 
Monilla
Monilla kestää se pahoinvointi n.16 viikolle saakka, sitten alkaa helpottaa .Toki toiset sitten oksentavat ihan loppuun saakka ja toisilla loppuu aiemmin.

Tosiaan, usein (tunnin välein ainakin) syöminen saattaa auttaa. Apteekista saatavaa raskausinkivääriä on moni kehunut toimivaksi. Syö ihan mitä vaan, mikä maistuu!

Liikkuminen, esim. kotityöt on usein se, mikä aiheuttaa huonoa oloa.. ei kannata stressata! Ulkoilu ja raitis ilma saattaa helpottaa.

Tsemppiä ja hyvää asennetta, se on ainoa mitä voi tehdä.

Kamalaa aikaahan se on, mutta ei se ainakaan 42 viikkoa kauempaa kestä =)
 
läpi raskauden
Elikkä minulla on kaksi lasta, joiden aikana olen oksentanu kuudennelle kuukaudelle saakka, sitten ollut kk väliä, etten oksentanut kuin ehkä muutaman kerran ja loppuraskaus läpi synnytysten olen taas oksentanut. Öisin keskimäärin oksensin n. 3 kertaa, jos vain ehdin ajoissa patistella mieheni hakemaan joitan pientä syömistä, itse jos nousin, se oli varmaa että oksennus lensi. =)

Nyt pikkuista kuvottavaa oloa on kestäny 4 päivää, rinnat aristavat, alavatsaa vihloo ja huimaa....mutta menkkoihin on viellä aikaa 4 päivää. Kuitenni, toivoisin kolmosen olevan tulossa....sitten taas oksentelurumbaan. =D Kyl se siittä sitten loppuu kun vauva on sylissä, mut saas ny nähä onko kaikki vain toiveesta saada se kolmonen. =D
 
Anni62
Tyttäreni oksenteli ekan odotus aikana kerran päivässä melkeimpä loppuun asti. Nyt toisen raskauden aikana ei ole oksennellut läheskään joka päivä. Helpompi on kun eka oli.
Tosa ne yksi ilta juttelivat odoutksistaan ja synnytyksistään pari vuotta vanhemman isosiskonsa kans jolla 4:kk tyttö.
 
mi-iu
kirjottelinki tänne aikaisemmin.. mulla tosiaan toi oksentelu jatku loppuun asti, tosin viimeisen parin kuukauden aikana oksuista saattoi olla viikon pitusia taukoja kunnes sit taas... nyt on pieni neiti sylissä, enkä synnytyksessä oksunnut niinkuin etukäteen ajattelin :)
 
ylläri-77
Tulin raskaaksi yllättäen, ehkäisystä huolimatta. On siis erityisen hankalaa suhtautua tähän positiivisesti etenkin, kun voin pahoin nyt jo toista viikkoa. Itse otin heti alkuun sellaisen asenteen, että syön vaikka samalla oksentaisin. Se on auttanut. Aamulla kun herään syön heti riisikakun pieninä paloina. Ja veden juonti auttaa! Sain onneksi vinkin veden juomisesta, se auttaa mahan outouteen.

Mullakin tää tuntuu PMS:ltä, joka vaan jatkuu ja jatkuu. Maha on pinkeä ja kireä ja vessaan pitäs päästä kokoajan, vaikkei siellä mitään tapahdukkaan sitten. Mutta pakkosyönti, kävely, veden juonti on auttanu niin, etten oksenna.

Ja makoilen paljon. Toisaalta tyhjänpanttina makaaminen saa analysoimaan omaa oloa entistä enemmän. Äitini käski ottaa semmoisen asenteen, ettei tämä ole sairaus vaan luonnollista.

Hurjasti tsemppiä!
 
kribb
RV nyt 8 ja pahoinvointi senkuin pahenee...alkoi jo vkolla 6. Ihan koko päivän ja illan etova olo. yöt saa nukkua, mut jos herää -alkaa heti. en pysty kunnolla syömään,vaikka ei toistaiseksi ole heittäny ylös kuin pari kertaa. tää etova olo vain ahdistaa.
 
tjy
Hae lääkäristä resepti pahoinvointiin, jos se tuntuu vievän kaikki voimat. Joskus lääkkeet auttavat. Niitä syödään paljon raskauden aikana, eikä haittaa sikiölle ole voitu osoittaa. Itse olen nyt viikolla 20+ ja viime viikolla vielä oksensin pari kertaa. Jatkuva kuvotus kuitenkin on loppunut.

Jääpalojen pureskelu ja minttupastilli ruoan jälkeen auttoivat ällöttävään makuun kitalaessa. Paitsi jos oksennus hetiperään on todennäköistä, en suosittele väkeviä pastilleja, koska ne polttavat hitosti ylös tullessa...

Kaikkea hyvää ja jaksamista sinulle!
 
samassa botskissa
kuvottaa, etoo, ällöttää, oksettaa..Tämä on tuttua aiemmista raskauksista, mutta tähän lisäksi tullut aivan tolkuton nälkä. Ja se nälän tunne on pahin kestää, koska yökkä tulee heti, kun aukaiseekin jääkaapin oven. Perkele!
 

Yhteistyössä