Apua öihin!!

Olen ihan neuvoton. Poikamme on 6kk ja nukkui aiemmin yönsä 20.30-07max. yhdellä syötöllä n. klo 5 aamulla. Hereillä kävi useastikin yössä, mutta nukahti aina itsekseen. Aamuviideltä ääni oli vaativampi, jolloin siis tarvitsi maitoa. Imetän, poika ei osaa juoda pullosta- nyt harjoitellaan nokkamukin käyttöä. Kiinteät menee. Nukkunut omassa huoneessa pinnasängyssään alusta asti. Tuttia oppi syömään vasta 4,5 kk-5kk iässä sormien tilalla. Käyttää sitä vaihtelevasti myös öisin. Poika on hyvin aurinkoinen ja tyytyväinen lapsi- ei itke juuri koskaan, lähinnä kitisee, jos jotain haluaa.
Nyt noin kuukauden ajan on herännyt useasti yössä, joskus jopa 1,5h välein huutamaan. Usein on tällöin mahallaan pää pystyssä, ei huoli tuttia, silitykset ja rauhoittelut vain kiihdyttävät huutoa. Syliin ottaminen ei helpota yhtään! Tuntuu ettei poika ole tässä maailmassa. Neuvolasta sanottiinkin, että lapsi pitää herättää kunnolla, mutta siitä vasta loukkaantuukin ja vie kauan aikaa ennenkuin saa mielensä takaisin. Tissillä rauhoittuu ja syö pitkään ja hartaasti- ihankuin olisi oikeasti nälkä, vaikka ei kai voi olla? Itse olen tosi väsynyt, kun itsellekin nukahtaminen on vaikeaa eikä syöttövuoroja voi jakaa, kun pullo ei käy. Tällaisessako tilanteessa käytätte tassuttelua? Olen arka ryhtymään siihen, kun tuntuu, että lapsella on oikeasti hätä, kun noin karjuu, mikä ei ollenkaan ole hänen tapaistaan. Mikä sitten voi olla vialla ( ei johdu hampaista eikä ole mahavaivoja) vai onko vain unohtanut itsekseen nukahtamisen taidon? Iltaisin nukahtaa omineen sänkyynsä, voi pitkäänkin odotella unta, mutta ei tarvitse meitä nukahtaakseen. Päivisin poika on aktiivinen ja iloinen. Viihtyy melkein paremmin lattialla leikkien kuin sylissä. Uusia taitoja ei ole ihan äsken tullut, mutta varmaankin pian alkaa ryömiä. Poikamme on kyllä muutoin herkkä lapsi ja meillä oli rintaraivarikausikin kesän alussa- söi vain kotona, kun ei ollut muita paikalla, joskus isänkin läsnäolo oli liikaa.
Jonkin aikaa oli ongelmia myös päikkäreille asettumisessa- nukkuu vaunuissa, sisällä ei onnistu- saattoi karjua vaunuihin laitettaessa niin, että oli pakko ottaa syliin. Kun rauhoittui hetken kuluttua ja otti tutin, niin voi laittaa takaisin vaunuihin ja nukahti melkein saman tien. Saattoi myös herätä kesken unien karjumaan, jolloin edellinen oli toistettava. Aiemmin riitti, kun työnsi vaunuja hetken aikaa. Nyt päiväunet ovat rauhoittuneet, mutta yöt rassaavat koko perhettä.
 
Ootteko käyneet lääkärissä, jos olisi vaikka korvatulehdusta? Sen yksi merkki on se, että lapsi ei suostu nukkumaan. Korviin tulee vaakatasossa enempi painetta ja vauva herää vähän väliä itkuun.

Me nimittäin käytettiin lääkärissä korvatulehdus epäilyn vuoksi, mutta korvat oli terveet ja lääkäri kertoi tuon jutun, että jos nukkuu yöt hyvin niin silloin ei varmasti ole korvista kysymys.

Oisko mahdollista?
 
Ok. Mulle tuli vielä jälkikäteen mieleen, että oletteko aloittaneet jotain uudempaa kiinteää maistelemaan, josta voisi tulla vaikutteita?

Tai oletko itse syönyt jotain vahvempaa, joka rintamaidon kautta välittyisi?

Mutta muistaakseni meilläkin oli tuossa vaiheessa noita levottomampia öitä. Toivottavasti teillä tilanne rauhoittuu pian. Jaksuja :hug:
 
Kuulostaa tutulta. Meillä neiti nukkui kans jonkun aikaa hienosti, heräsi 05 syömään ja välillä piti yöllä muuten tuttia käydä laittamassa. Sitten n. 6 kk aloivat yöt olla tosi levottomia ja aina kun heräsi huutamaan oli juuri vatsallaan ja pää pystyssä. Ensin epäilin vatsavaivoja, kun meidän neiti on niin herkkävatsainen ja tietysi osa öistä on voinut mennä niidenkin piikkiin. Joka tapauksessa meillä yöt rauhoittuivat, kun tyttö oppi ryömimään. Sai kai energiaa tarpeeksi purettua päivällä ja yöt koisattiin taas tuolla 05 herätyksellä. Ainoastaan ensimmäisenä yönä tuon ryömimään oppimisen jälkeen heräsi harjoittelemaan uutta taitoaan, mutta silloinkin oli kovin hyväntuulinen. :)
Nyt ovat tosin yöt taas hiukan levottomia. Luulen, että nyt olisi vaivana hampaat, kun niitä ei vielä yhtään ole ja tyttö on jo 7 kk.
Tsemppiä ja jaksamista öihin äippä07!
 
Ongelmamme on ratkennut! Kolusin nettisivuja ja löysin HUS:n artikkelin unihäiriöistä ja unikoulusta (HYVÄ!). Aloitimme epäileväisinä unikoulun kolme yötä sitten. Kun poika heräsi huutamaan, ei annettukaan tissiä vaan mies piti karjuvaa lasta sylissään niin kauan, että rauhottui. Ekana yönä kaksi kertaa poika huusi puoli tuntia. Mies vaan sitkeästi rauhoitteli vaikka tuntui tosi vaikealta. Itse itkin viereisessä huoneessa, kun en voinut mennä maidontuoksuisinen tisseineni heidän luokseen pahentamaan tilannetta. Omista tunteista huolimatta ratkaisu osoittautui oikeaksi ja poikamme kohdalla yösyötöistä oli tullut vain pinttynyt tapa. Seuraavana yönä poika heräsi kerran ja itki kymmenen minuuttia, mutta ei siis enää karjunut ja aamulla kävin laittamassa kerrran tutin suuhun. VIIME YÖNÄ NUKUIMME 20.45-07.00 !!! Jälkikäteen tuntuu hassulta ettemme saaneet asiasta tietoa ja rohkaisua neuvolasta; se olisi säästänyt koko perheen voimavaroja, kun olisimme ratkaisseet ongelman aiemmin. Mutta hyvä näinkin. Kiitos Hipsutin ja Mammanen myötätunnosta. Toivottavasti joku muukin väsynyt rohkaistuu kokeilemaan unikoulua rikkonaisiin öihin vaikka sen toteuttaminen on raastavaa, palkinto kuitenkin odottaa!
 

Yhteistyössä