APUA NOPEASTI MIKÄ MINUA VAIVAA????

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Olen 2.5 vuotta pelännyt erillaisia syöpiä itselläni. Eka pelkonk oli suolistosyöpä. Pelko lähti oikeastaan siitä, kun huomasin ulosteeni olevan litteää ja ohutta olin lukenut sen olevan syövän merkki. Aloin pelkäämään ja lopulta oltiin siinä pisteessä, että mulla oli kauheita mahavaivoja ja selkäkipuja jonka luulin johtuvan veren vuodosta suolesta. Jossain kohtaa aloin tarkkailla kaikin tavoin ulosteeni koostumusta, mielestäni se oli liian litteää, liian tummaa ja lopulta aloin haistamaan raudankin siinä. Aloin pelätä myös että syöpä on levinnyt maksaan ja keuhkoihin ja aloin saada niistäkin oireita.

Sen jälkeen tämä alkoi jäämään pois ja aloin pelätä imusolmukesyöpää. Löysin kaulaltani mielestäni suurilta tuntuvia patteja. Uuseat lääkärit kokeilivat niitä ja kakki oli ok. Jossain kohtaa onnistuin löytämään itseltäni aika syvältä korvan takaa kovat muljuamattomat patit. Tästä on jo aikaa 2 v ja yhä elosssa ollaan.

Mitään ei koskaan löytynyt ja sitten pelko vaihtui sydänvikaan. Rintaani puristi jatkuvasti ja pelkäsin, että kohta on menoa. Ekg oli kuitenkin normaali.

Sitten palasi taas imusolmukesyöpä taulta kun oli välissä AKUUTIMPI pelko.

Sen jälkeen olen myös pelännyt keuhkosyöpää, vatsasyöpää sekä ihosyöpää.
Viime jouluna aloin pelätä aivokasvainta mulla oli puolivuotta päivittäistä lievää päämsärky. Nyt se on sitten taas jäänyt. Kyllähän jokapäivä jossain kohtaa joku pieni kolotus saattaa tuntua mutta ei mitään sen kummempaa.

Nyt pelkään tällähetkellä leukemiaa. Koska mulle on ruvennut tulla herkästi verenpurkaumia raapiessa ja hangatessa sekä mulla on ympäri kehoa nivelkipuja.
Myöskin syksyllä mulla oli leukosyytit lievästi alhaalla; lääkärin mukaan flunssan takia ja joulun aikaan ne olivat taas ihan normaalit!!

Kaiken päälle minua pelottaa kun olen tupakoitsija. Pitäisi kyllä lopettaa mutta tupakointihan saattaa pahentaa syöpää vielä.

Pelotta silti että mitä jos tälläkertaa olen oikeassa.
Jotenkin tuntuu taas niin todelliselta. Näytän mielestäni peilin edessä kalpealta ja minua heikottaa aika usein!!!!!
Pitäisikö mennä psykiatrille!!???
 
Hypokondria on mielenterveyden häiriö, josta kärsivä luulee tai pelkää perusteetta sairastavansa jotakin vakavaa sairautta. Hypokondriaa kutsutaanpuhekielessä myös luulotaudiksi tai luulosairaudeksi. Hypokondria on suunnilleen yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Hypokondriaa esiintyy kaiken ikäisillä, mutta useimmiten se puhkeaa nuorella aikuisiällä.

Hypokondria liittyy yleensä johonkin muuhun psyykkiseen sairauteen. Noin kaksi kolmasosaa hypokondrikoista kärsivät myös masennuksesta tai paniikkihäiriöstä. Hypokondria on somatoforminen häiriö ja varsin monesti se esiintyy kliinisen depression lisätautina.

Hypokondrikko ei yleensä kuvittele tai valehtele oireitaan, vaan kokee ne oikeasti. Merkki hypokondriasta on kuitenkin vähäistenkin oireiden jatkuva leimaaminen vakaviksi sairauksiksi. Sitkeä käsitys ja pelko esimerkiksi syövän tai AIDS:in olemassaolosta voi pysyä jopa useiden lääkärintutkimusten jälkeen. Vakavimmillaan hypokondria saattaa olla psykoottistasoista, jolloin potilas on harhaluuloinen eli täysin vakuuttunut omasta vakavasta sairaudestaan. Tavallisesti potilas kuitenkin käsittää pelkonsa osin aiheettomaksi tai liioitelluksi, mutta ei voi sille mitään.

Hypokondriasta kärsivä potilas on jatkuvasti peloissaan ja ahdistunut oireistaan, ja tämä saattaa johtaa masennukseen, joka taas nostaa itsemurhan riskiä. Yleensä potilas osaa nimetä "sairautensa" hyvinkin tarkkaan ja seuraa lähes kaikkia ruumiinsa tapahtumia. Potilas uskoo, että hänen pelkäämänsä sairaus johtaa kuolemaan tai huomattaviin ruumiillisiin vammoihin. Ohimenevä vakavasta sairaudesta kärsimisen pelko ei ole merkki psyykkisestä sairaudesta, mutta kyseessä on hoitoa vaativa tila, kun pelko on erittäin pitkäaikaista ja arkipäivän toimia haittaavaa.

Hypokondriaa voidaan hoitaa psykoterapialla. Joillekin potilaille myös masennuslääkkeistä on apua. Useilla pitkäaikaisesta hypokondriasta kärsivistä henkilöistä on elämässään oireettomia jaksoja.
 
Kannattaahaneutua psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille ja tosiaan harkita tuota lääkitystä myös.

Tärkeää olisi myös löytää muuta tekemistä kuin oireiden jatkuva vatvominen. Onko sulla töitä, opidkelupaikkaa? Aloita uusi harrastud, näe ystäviä useammin, käy lenkillä jne. Lopeta googlettaminen ja lue sen sijaan vaikka hömppäromaania.
 
Säännöllinen elämänrytmi, fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja erilaiset harrastukset voivat lievittää hypokondrista oireilua. Itsehoitokirjat voivat auttaa löytämään oireita lievittäviä harjoitteita.

Hypokondriasta kärsivä henkilö hakeutuu pelkojensa vuoksi aina lääkäriin. Peloista kärsivän olisi tärkeää löytää itselleen omalääkäri, joka osaa suhtautua ymmärtävästi jatkuviin sairauden pelkoihin ja jonka luona voi käydä sopivin välein turvallisuutta antavissa tutkimuksissa. Lääkäreiden jatkuva vaihtaminen on usein omiaan pahentamaan pelkoja. Sairauksia pelkäävän kannattaa välttää internet-palstojen jatkuvaa seuraamista ja lehtien sairauksista kertovia artikkeleita. Oman pulssin, verenpaineen ja kehon jatkuvaa tutkimista tulee mahdollisuuksien mukaan välttää.

Osa hypokondriasta kärsivistä henkilöistä hyötyy merkittävästi psykoterapiasta. Tavallisimmat hypokondriassa käytetyt psykoterapiat ovat kognitiivinen psykoterapia, pelkoja herättäville teemoille altistava käyttäytymisterapia tai psykoanalyyttinen terapia. Jotkut hypokondriasta kärsivät henkilöt hyötyvät pakko-oireisessa häiriön hoidossa käytetyistä serotoninergisistä masennuslääkkeistä.

(Terveysportti)
 

Yhteistyössä