Apua!! Kohtalotovereita? Pelkään kuolevani sektioon!!!

...

 

Odotan myös kolmatta, sektioaika n. viikon päästä. Kaksi edellistä päättyi kiireelliseen sektioon ja kumpikaan ei mennyt oppikirjan mukaan. Sain kohtutulehduksen ja vauva joutui tehostettuun hoitoon. Lisäksi 2. sektio epäonnistui ja kohtuni repesi, jne.

Pelkään kuolemaa ja olen tehnyt mm. jäähyväiskirjeet valmiiksi. Se jollain tavalla lohduttaa. Samoin olen jutellut asiasta neuvolassa ja synnytyssairaalassa. Olisi niin helppoa, jos olisi se kristallipallo, josta voisi katsoa, miten tämä kolmas menee, mutta kun ei ole. Joten pitää vain odottaa ja elää tätä hetkeä..

 

Minulle tehtiin 2.1.12 eli vajaa viikko sitten suunniteltu sektio, olen ollut kotona 3 yötä ja kaikki meni hyvin vaikka viimeisen 2 viikon odottelun aikana koin pelkoja kuolemasta ja mietin kaikkea mahdollistaa. Minulla takana vaikea ison lapsen normi alatiesynnytys ja vauva 4 yötä teholla ja koko se.sairaalla reissu oli todella epämukava kokemus. Nyt onneksi kaikki meni hyvin.
Reippain mielin vain, jospa kolmannella kerralla menisi kaikki hyvin. ;-)

 

Hengissä selvitty! Sektiotani jouduttiin aikaistamaan, joten papereihin jäi "kiireellinen sektio", vaikka toimenpide tehtiinkin rauhassa, kuten suunnitellut sektiot. Olin aivan paniikissa, kun leikkausta valmisteltiin, onneksi minulla oli erittäin kokeneet hoitajat, vähintään yksi ihminen piti kokoajan kädestä, jne. Olo oli hyvin turvallinen, vaikka kroppa reagoikin hyvin voimakkaasti. (vapisin kuin haavanlehti..)

Itse leikkaus sujui hyvin rauhallisesti, minulle juteltiin kokoajan, kerrottiin mitä tehdään..ja kun vauva syntyi, saatiin miehen kanssa kurkata, mikä sieltä tuli. =) Vauva ei joutunut tehostettuun hoitoon, vaan pääsi miehen paidan alle. Ja minun syliin n. tunnin iässä. <3

 

Voi, miten ihanaa kuulla ja paljon, paljon onnea teille pienokaisesta! :heart:

Ps. poistin aloituksen, meille kun tuli keskeytynyt km :'( Tässä vielä "sulattelemista" asian kanssa