Toggle sidebar

Apua ja vinkkejä laihduttamiseen kaipaisin! Laihdutettavaa on paljon... jopa 50 kg.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja bmi 40
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Tunne syöppö. Syöt täyttääksesi jotain mitä elämästäsi puuttuu. Sama vika ja ylipainoa 36kg.. On alkanut olla vaivojakin, esim jatkuva väsymys ja päänsäryt.. Minä syön tylsyyteen.. Kun ei ole ystäviä/tekemistä.. Pääsisin liikkumaan, mutta kynnys lähteä on kokoajan suurempi ja suurempi.

Käyn salilla, mutta inhoan sitä, koska olen ainut läski, hikoileva norsu siellä.. Aloitan joka aamu laihdutuksen ja sorrun joka ilta.. En ole aina ollut läski, viimeiset kolme vuotta vain.. Eli lihoin 60kg:stä kolmessa vuodessa melkein sataan.. En anna enää ottaa itsestäni valokuvia joissa näkyis muu kuin kasvot. Alan sulkeutua sisään kun ulkona häpeän itseäni, alkaa masentaa, syön lisää..

Huono tsemppi viesti, mutta et ole ainut joka kamppailee saman asian kanssa.. Mikä siihen auttaa, en tiedä..Itse ajattelin varata lääkäriin ajan ja jutella lisää siellä. Ehkä jopa terapiaa tarvii alkuun, jotta saadaan selville SYY tähän holtittomaan mässäilyyn. Ei se lopu koskaan jos syyt sen takana on ja pysyy. Haleja!
 
Kannattaa tosiaan huolehtia siitä, että oikeasti saa kaikki tarpeelliset vitamiinit, omega kolmoset kalasta tai kapseleina sekä lisäksi riittävästi d-vitamiinia.
 
Joku päivä huomaan klo 17 että en ole koko päivänä laittanu suuhuni ensimmäistäkään murua ruokaa, en siis yhtään mitään. Sitten syön kauhealla kiireellä isohkon annoksen ruokaa ja illalla mussutan herkkuja, esim. puoli levyä suklaata tai pari suklaa patukkaa.

Joku päivä syön aamusta alkaen tukevasti: paahtoleipää meetvurstilla, suklaalevy välissä, limsaa litra, paahtoleipää, mansikoita, säilykepersikkaa, iso annos jotain oikeeta ruokaa (kerran päivässä), pari kourallista sipsejä, pussillinen mikropoppareita ja illalla vielä jäätelöä.

Mieli tekisi syödä terveellisesti, mutta jotenkin siinä vaan usein käy niin että kaupasta lähtee mukaan kaikkee muuta kuin kasviksia, hedelmiä ja muita terveellisiä juttuja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kitiara Uth Matar:
Tunne syöppö. Syöt täyttääksesi jotain mitä elämästäsi puuttuu. Sama vika ja ylipainoa 36kg.. On alkanut olla vaivojakin, esim jatkuva väsymys ja päänsäryt.. Minä syön tylsyyteen.. Kun ei ole ystäviä/tekemistä.. Pääsisin liikkumaan, mutta kynnys lähteä on kokoajan suurempi ja suurempi.

Käyn salilla, mutta inhoan sitä, koska olen ainut läski, hikoileva norsu siellä.. Aloitan joka aamu laihdutuksen ja sorrun joka ilta.. En ole aina ollut läski, viimeiset kolme vuotta vain.. Eli lihoin 60kg:stä kolmessa vuodessa melkein sataan.. En anna enää ottaa itsestäni valokuvia joissa näkyis muu kuin kasvot. Alan sulkeutua sisään kun ulkona häpeän itseäni, alkaa masentaa, syön lisää..

Huono tsemppi viesti, mutta et ole ainut joka kamppailee saman asian kanssa.. Mikä siihen auttaa, en tiedä..Itse ajattelin varata lääkäriin ajan ja jutella lisää siellä. Ehkä jopa terapiaa tarvii alkuun, jotta saadaan selville SYY tähän holtittomaan mässäilyyn. Ei se lopu koskaan jos syyt sen takana on ja pysyy. Haleja!
Click to expand...

Tämähän on kuin mun kirjoitukseni. Tylsyys kai se mullakin on syynä syömiseen. Istun vaan sohvalla ja mussutan ruokaa, olipa se mitä tahansa. En saa aikaiseksi lähdettyä lasten kanssa ulos tai lenkille. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja a.p.:
Tämähän on kuin mun kirjoitukseni. Tylsyys kai se mullakin on syynä syömiseen. Istun vaan sohvalla ja mussutan ruokaa, olipa se mitä tahansa. En saa aikaiseksi lähdettyä lasten kanssa ulos tai lenkille. :(
Click to expand...

No mä kyllä ulkoilen ja lenkkeilen, mutta syöminen on silti niin järkyttävän suurta, että mä saisin lenkkeillä koko hereilläoloajan, että pystyisin laihtumaan :D
 
Yritä yksi herkku kerrallan jättää pois ja vieroittautua. Omasta kokemuksesta helpompaa kuin kaikki kerralla pois. Kun muutamaan viikkoon ei ole kotiin ostanut, niin huomaa ettei ole edes kiusausta ostaa kaupassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja a.p.:
Joku päivä huomaan klo 17 että en ole koko päivänä laittanu suuhuni ensimmäistäkään murua ruokaa, en siis yhtään mitään. Sitten syön kauhealla kiireellä isohkon annoksen ruokaa ja illalla mussutan herkkuja, esim. puoli levyä suklaata tai pari suklaa patukkaa.

Joku päivä syön aamusta alkaen tukevasti: paahtoleipää meetvurstilla, suklaalevy välissä, limsaa litra, paahtoleipää, mansikoita, säilykepersikkaa, iso annos jotain oikeeta ruokaa (kerran päivässä), pari kourallista sipsejä, pussillinen mikropoppareita ja illalla vielä jäätelöä.

Mieli tekisi syödä terveellisesti, mutta jotenkin siinä vaan usein käy niin että kaupasta lähtee mukaan kaikkee muuta kuin kasviksia, hedelmiä ja muita terveellisiä juttuja.
Click to expand...

Syö maha täyteen ennen kauppaan menoa niin ostat paljon vähemmän herkkuja, testattu on! Eli ei nälkäisinä kauppaan. Ja jos juot limuja niin osta tilalle vaikka novelle fruitya tai frissiä ja opettele niiden avulla pois limuista. Karkkeja/sipsejä et osta vaikka kuinka tekisi mieli!

Ja kun tuntuu että jotain pitäisi syödä niinjuo ensin vettä lasillinen ja mieti uudelleen haluatko syötävää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierass:
No mä kyllä ulkoilen ja lenkkeilen, mutta syöminen on silti niin järkyttävän suurta, että mä saisin lenkkeillä koko hereilläoloajan, että pystyisin laihtumaan :D
Click to expand...

No, mun mielestä mä en oikeestaan edes syö aina kovin paljon mutta kyllähän se yksi suklaalevy on toista tuhatta kaloria... joku päivä menee kaksikin suklaalevyä. :( :ashamed: Mutta mulla on se tosiaan tylsyys ja haluttomuus liikkumiseen. Joku aamu herään iloisena klo 7 ja tekis mieli lähtee ulos pitkälle lenkille mutta kuitenkaan en lähde. En voi lasten kanssa tai sit vaan se jostain syystä jää. :(
 
[QUOTE="vieras";26644006]Yritä yksi herkku kerrallan jättää pois ja vieroittautua. Omasta kokemuksesta helpompaa kuin kaikki kerralla pois. Kun muutamaan viikkoon ei ole kotiin ostanut, niin huomaa ettei ole edes kiusausta ostaa kaupassa.[/QUOTE]

Kyllä mulla on kausia kun en esim. kuukauteen syö ensimmäistäkään suklaapalaa tai sipsinmurua, mutta sit tulee taas niitä kausia kun ahdan kaksin käsin... :(
 
Vaihda limsa light colaan ja juo sitä pitkin iltaa. Täyttää vatsaa. Hampaat ei tykkää, mutta ehkä pienempi paha. Riisikakuissa ja vesimelonissa ei juuri ole kaloreita, ´syö niitä. Tsemppiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja a.p.:
2 pussillista porkkanoita eli mitäs siitä tulee... 2kg?! Ja mieli teki vaan lisää.
Click to expand...

Eiköhän ne useammin ole puolen kuin kilon pusseissa. Kilo porkkanaa, syö rauhassa. Mutta pureskele ja nauti. Eikös vain, sä syöt syyllisyydentuntoisena ahmien. Opettele nauttimaan ja syö hitaasti. Kun syödään, silloin nautitaan. Eikä mätetä hysteerisenä.

Jos menee hermosyömiseksi, niin pysäytä ittes ja mieti mikä se tunne on, jota hävität syömällä. Äläkä mene paniikkiin siitä että söit väärin, vaan nouset sohvalta ja teet vattaliikkeitä, kyykkyjä, selkäliikkeitä. Eikä rankaisten niitäkään, vaan opettelet nauttimaan niistäkin.

Minkä ikäiset lapset, asutko portaiden lähellä? Siinähän se on nopein ja tehokkain keksitty kuntoiluiväline, ja voitte mennä niihin yhdessä. Jos ei onnistu lasten kanssa ja heitä pitää vahtia, soita naapurin ovikelloa, pyydä että hän vahtii lapsia sen kymmenen minuuttia minkä sä karaat portaita päivä päivältä nopeammin ja ylemmäs. Palkitse naapuri leipomalla jotain tms, mitä hän nyt haluaakin.

Rakasta itteäs luvan kanssa, niin sun ei tartte tehdä sitä hemmotellen ja syömällä. Sulla ei ole oikeutta halveksia lastesi äitiä.
 
Haluatko lapsistasikin sokerihiiriä ja lihavia?
Haluatko olla lastesi kanssa täällä kauan vai vähän aikaa? Haluatko piikittää itsellesi insuliinia vai et?

Syö joka päivä vähintään 500g kasviksia.
Kävelylenkkejä, hiilarit minimiin niin pääset sokerihimosta ja ahmimisesta, käytä kalorilaskuria, katso onko paikkakunnallasi kuntosalia jossa on lastenhoitaja (lady line ehkä?).

Sinulla on kyllä rahaa kuntosalikorttiin jos on kerran rahaa suklaaseen ja sipsiin ja limsaan yms.
 
Tämä on jokaiselle joka ei vaan saa aloitettua, ei löydä motivaatiota, homma tyssää jo aamupalaan jne.

Sitä tietää olevansa lihava, välttelee peilejä, sovituskoppejä, illanistujaisia, rannalle menoa, kaikenlaista. Mutta sitä se on, päivästä toiseen, samantekevää. Muutokset ei hevillä näy, miksi edes aloittaa.

Alku on vaikea, se on ihan helvetistä. Tätä ennen käyt läpi kuukausien tai vuosien itseinhot, pelot ja pettymykset. Ei sulla riitä motivaatioksi kaverin häät eikä edes omat, ei tuleva rantaloma, miehen vittuilut läskistä, ei sekään että eläisit kauemmin lapsillesi. Se ajatus kypsyy jossain syvällä. Et jaksa enää itseäsi, tapojasi, elämääsi. Tunnet että nyt on sen aika.
Pikkuhiljaa huomaat tekeväsi muutoksia, ihan pieniäkin. Saat onnistumisen iloa ja ajan mittaan näet jo tuloksiakin. Mieli kevenee ja kroppa piristyy, mietit useampanakin aamuna miksi en edes kokeillut aiemmin kun olo on näin loistava. Huomaat että pienillä asioilla on iso merkitys. Nyt olet päässyt vauhtiin.

Vasta tämän jälkeen alkaa laihdutus. Haastat itsesi parempiin suorituksiin ja muutat asioita sitä mukaa kun tarvitsee. Tämä vaihe voi jäädä välistäkin ja se on ihan toivottavaakin. Mutta tänä aikana jos ikinä opit tuntemaan itsesi, kroppasi ja voimasi.

Sitten elämä mullistuu, se mullistuu aina juuri silloin kun luulit hetken voisvasi keskittyä itseesi. Homma on pilalla, ei ole enää aikaa, ihan sama, en kerkeä syömään muuta...se on nyt tässä. Vai onko? Muistat sen harmauden kun olit siinä lihavuuden suossa. Se olo vielä tähän murheiden päälle? No, en jaksa välittää. Mutta rakas ihminen, juuri nyt sinun on otettava vastuu tekemisistäsi niinkuin aikuinen. Jos selviät tästä, selviät mistä vain. Riittää kuin yrität, se oikeasti riittää. Tai annat olla. Mutta älä mene entiseen, olet jo tehnyt niin paljon töitä sen eteen. Kerää taustalla voimia, aikasi koittaa vielä.

Kukaan ei voi tietää lopputulosta. Mutta sen voi tietää että kun saat tämän pyörtän pyörimään, sinua ei pysäytä mikään.

Anna itsellesi mahdollisuus. Et voi tehdä sitä kenenkään muun takia tai mistään erikoisesta syystä. Se tunne tulee sisältä. Joskus parhaimmat tarinat alkaa siitä kun pysähtyy kuuntelemaan itseään....

Sinun kroppasi ei vaadi sinulta yletöntä lepoa, se on kuotu liikkumaan vaikka joka paikka ei olisikaan kunnossa.

Kroppasi ei myöskään vaadi yletöntä määrää energiaa, jaksat vallan hyvin ja jopa paremminkin pienemmällä määrällä kun et turruta itseäsi ruoalla.

Raikasta kehoasi vedellä ja tunne kun se alkaa puhdistumaan.

Muista ennenkaikkea: Heikko keksii tekosyyn, vahva löytää keinon.


Tämän tekstin kirjoitin minä joka laihdutin 49 kiloa. Noista 40 kiloa normaalilla kotiruoalla lautasmallin mukaan herkkupäiviä pitäen ja ilman liikuntaa. Loput 9 kiloa tipution vhh-dietillä ja hölkkälenkeillä. Lopussa BMIni oli 20 aluissa 38.
 
  • Tykkää
Reactions: IhanaaMahtavaa
En ole hyvä antamaan vinkkejä, itse olen samanlainen kuin ap. Mutta tuhat ruusupuskaa palstan naisille, jotka ovat tosi fiksusti vastailleet ketjuun. Onhan täällä sentään vielä täysipäisiä ihmisiä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lukaiseppa tämä;26644322:
Tämä on jokaiselle joka ei vaan saa aloitettua, ei löydä motivaatiota, homma tyssää jo aamupalaan jne.

Sitä tietää olevansa lihava, välttelee peilejä, sovituskoppejä, illanistujaisia, rannalle menoa, kaikenlaista. Mutta sitä se on, päivästä toiseen, samantekevää. Muutokset ei hevillä näy, miksi edes aloittaa.

Alku on vaikea, se on ihan helvetistä. Tätä ennen käyt läpi kuukausien tai vuosien itseinhot, pelot ja pettymykset. Ei sulla riitä motivaatioksi kaverin häät eikä edes omat, ei tuleva rantaloma, miehen vittuilut läskistä, ei sekään että eläisit kauemmin lapsillesi. Se ajatus kypsyy jossain syvällä. Et jaksa enää itseäsi, tapojasi, elämääsi. Tunnet että nyt on sen aika.
Pikkuhiljaa huomaat tekeväsi muutoksia, ihan pieniäkin. Saat onnistumisen iloa ja ajan mittaan näet jo tuloksiakin. Mieli kevenee ja kroppa piristyy, mietit useampanakin aamuna miksi en edes kokeillut aiemmin kun olo on näin loistava. Huomaat että pienillä asioilla on iso merkitys. Nyt olet päässyt vauhtiin.

Vasta tämän jälkeen alkaa laihdutus. Haastat itsesi parempiin suorituksiin ja muutat asioita sitä mukaa kun tarvitsee. Tämä vaihe voi jäädä välistäkin ja se on ihan toivottavaakin. Mutta tänä aikana jos ikinä opit tuntemaan itsesi, kroppasi ja voimasi.

Sitten elämä mullistuu, se mullistuu aina juuri silloin kun luulit hetken voisvasi keskittyä itseesi. Homma on pilalla, ei ole enää aikaa, ihan sama, en kerkeä syömään muuta...se on nyt tässä. Vai onko? Muistat sen harmauden kun olit siinä lihavuuden suossa. Se olo vielä tähän murheiden päälle? No, en jaksa välittää. Mutta rakas ihminen, juuri nyt sinun on otettava vastuu tekemisistäsi niinkuin aikuinen. Jos selviät tästä, selviät mistä vain. Riittää kuin yrität, se oikeasti riittää. Tai annat olla. Mutta älä mene entiseen, olet jo tehnyt niin paljon töitä sen eteen. Kerää taustalla voimia, aikasi koittaa vielä.

Kukaan ei voi tietää lopputulosta. Mutta sen voi tietää että kun saat tämän pyörtän pyörimään, sinua ei pysäytä mikään.

Anna itsellesi mahdollisuus. Et voi tehdä sitä kenenkään muun takia tai mistään erikoisesta syystä. Se tunne tulee sisältä. Joskus parhaimmat tarinat alkaa siitä kun pysähtyy kuuntelemaan itseään....

Sinun kroppasi ei vaadi sinulta yletöntä lepoa, se on kuotu liikkumaan vaikka joka paikka ei olisikaan kunnossa.

Kroppasi ei myöskään vaadi yletöntä määrää energiaa, jaksat vallan hyvin ja jopa paremminkin pienemmällä määrällä kun et turruta itseäsi ruoalla.

Raikasta kehoasi vedellä ja tunne kun se alkaa puhdistumaan.

Muista ennenkaikkea: Heikko keksii tekosyyn, vahva löytää keinon.


Tämän tekstin kirjoitin minä joka laihdutin 49 kiloa. Noista 40 kiloa normaalilla kotiruoalla lautasmallin mukaan herkkupäiviä pitäen ja ilman liikuntaa. Loput 9 kiloa tipution vhh-dietillä ja hölkkälenkeillä. Lopussa BMIni oli 20 aluissa 38.
Click to expand...

Aivan uskomaton suoritus :) Upeaa, onnittelut!! Piditkö siis yhden herkkupäivän viikossa ja mitä silloin söit? Mikä oli muutoin kalorimääräsi per pvä?

Yksi miinus(ei sinulle) siitä, että mies on haukkunut läskiksi :( Hyi, se ei ainakaan kannusta, päinvastoin masentaa lisää. Näin ainakin uskoisin.
 
Mä sain motivaation viime vuoden toukokuussa kun laitettiin lähete lihavuusleikkaukseen, ennen leikkausta pudotin 33kg ja nyt kokonaisuudessa pois 60kg, vielä 30kg nipistän ja hyvin tippuu. Ja syön ihan normaalisti annolset vaan pienia ja mulla proteiini painotteisia.
 
[QUOTE="vieras";26644052]Vaihda limsa light colaan ja juo sitä pitkin iltaa. Täyttää vatsaa. Hampaat ei tykkää, mutta ehkä pienempi paha. Riisikakuissa ja vesimelonissa ei juuri ole kaloreita, ´syö niitä. Tsemppiä![/QUOTE]

En voi sietää light limsan makua. Mieluummin juon vaikka kylmää vettä. Mutta jostain kumman syystä se on usein kuitenkin ihan tavallista limsaa, ja vielä mieluiten Lidlin appelsiinilimsaa, se on niin ihanan makeaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja onnellinen laihduttaja:
Eiköhän ne useammin ole puolen kuin kilon pusseissa. Kilo porkkanaa, syö rauhassa. Mutta pureskele ja nauti. Eikös vain, sä syöt syyllisyydentuntoisena ahmien. Opettele nauttimaan ja syö hitaasti. Kun syödään, silloin nautitaan. Eikä mätetä hysteerisenä.

Jos menee hermosyömiseksi, niin pysäytä ittes ja mieti mikä se tunne on, jota hävität syömällä. Äläkä mene paniikkiin siitä että söit väärin, vaan nouset sohvalta ja teet vattaliikkeitä, kyykkyjä, selkäliikkeitä. Eikä rankaisten niitäkään, vaan opettelet nauttimaan niistäkin.

Minkä ikäiset lapset, asutko portaiden lähellä? Siinähän se on nopein ja tehokkain keksitty kuntoiluiväline, ja voitte mennä niihin yhdessä. Jos ei onnistu lasten kanssa ja heitä pitää vahtia, soita naapurin ovikelloa, pyydä että hän vahtii lapsia sen kymmenen minuuttia minkä sä karaat portaita päivä päivältä nopeammin ja ylemmäs. Palkitse naapuri leipomalla jotain tms, mitä hän nyt haluaakin.

Rakasta itteäs luvan kanssa, niin sun ei tartte tehdä sitä hemmotellen ja syömällä. Sulla ei ole oikeutta halveksia lastesi äitiä.
Click to expand...

Just tarkistin, että kilon pusseja ovat. Ja kaksi kiloa porkkanaa siitä tulee kun söin. Enkä syönyt hysteerisenä, vaan ajan kanssa popsin. Mutta jotain täytyy "koko ajan" olla popsittavana.

En ole koskaan osannut tehdä vatsaliikkeitä, en edes yläasteella koulussa... :ashamed: Kuntoilua en muutenkaan oo harrastanu vuosikausiin, mitä nyt lasten kanssa kävelen ja satunnaisesti lenkkeilen.

Lapset on 6- ja 4-vuotiaita. Ja portaita ei ole lähellä, asun 1-kerroksisessa ok-talossa.

En minä inhoa itseäni tai halveksi. En ainakaan tietoisesti. Tiedän, että olen läski, lihava ja liian iso, mutta minkäs teet. Minä olen minä. En halua laihtua mahtuakseni pienempiin vaatteisiin (tai no joo, ehkä senkin takia...) vaan siksi, että olisin terveempi ja eläisin pitempään lasteni kanssa.
 
[QUOTE="pöö";26644449]Mä sain motivaation viime vuoden toukokuussa kun laitettiin lähete lihavuusleikkaukseen, ennen leikkausta pudotin 33kg ja nyt kokonaisuudessa pois 60kg, vielä 30kg nipistän ja hyvin tippuu. Ja syön ihan normaalisti annolset vaan pienia ja mulla proteiini painotteisia.[/QUOTE]

Mä en ikinä menis leikkaukseen, onneks siihen ei voida pakottaa. Kahdelle tutulle jo käynyt aika huonosti, kun leikkauksesta on kulunut kolmisen vuotta. Mitä kymmenen vuoden kuluttua.... PAKKO laihduttaa muuten. Jos ennen leikkausta laihdutit 33 kg, niin mikset jatkanut siten?
 
[QUOTE="heips";26644204]Joko katsoit tuon ohjelman jonka linkitin aikaisemmin? Siis sen jossa Raakel Lignell?[/QUOTE]

Ensimmäiset 15 min vasta olen katsonut, laitoin välissä lapset unille ja nyt alan katsoa loppupuoliskoa.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa