Tyttöni saa minut ihan hulluksi! Kaikkeni minä yritän eikä siltikään mikään ole hyvin.. Joka ikisestä asiasta hän vääntää itku-potku-raivarit. Tuntuu ettei minua kuunnella ollenkaan. Mies saa uhmaisen tytön jotenkin aisoihin (myös muut lapset) mutta minulla on selvästi jonkin asteen auktoriteetti ongelma.
Raivari tilanteessa yleensä yritän puhua rauhallisesti ja vähitellen siirtää huomiota johonkin muuhun asiaan. Teen tytölle selväksi että ymmärrän suuttumuksen. Tyttö kuitenkin vain haukkuu ja huutaa eikä pysty lopettamaan pahaa oloaan.
En mielstäni anna ikinä periksi ( toisin kuin mieheni väittää ) vaan teen kompromisseja. Tulen ns. vastaan asioissa. Teen sopimuksia... Onko se sitten väärin? Kun on sovittu esim. kengistä niin hetken päästä ne on kuitenkin huonot :headwall:
Joskus en vain yksinkertaisesti jaksa sitä väittelyä kun tiedän ettei siitä synny sopua ja sitten kaikki räjähtää käsiin..
Voi, mitä minä teen?! :'(
Millaisia kokemuksia teillä on esim. jäähypenkistä? Sitä olen pari kertaa kokeillut mutta minulla ei meinaa kärsivällisyys riittää siinä kun tyttö ottaa hatkat jäähyltä ja nauraa päälle..
Raivari tilanteessa yleensä yritän puhua rauhallisesti ja vähitellen siirtää huomiota johonkin muuhun asiaan. Teen tytölle selväksi että ymmärrän suuttumuksen. Tyttö kuitenkin vain haukkuu ja huutaa eikä pysty lopettamaan pahaa oloaan.
En mielstäni anna ikinä periksi ( toisin kuin mieheni väittää ) vaan teen kompromisseja. Tulen ns. vastaan asioissa. Teen sopimuksia... Onko se sitten väärin? Kun on sovittu esim. kengistä niin hetken päästä ne on kuitenkin huonot :headwall:
Joskus en vain yksinkertaisesti jaksa sitä väittelyä kun tiedän ettei siitä synny sopua ja sitten kaikki räjähtää käsiin..
Voi, mitä minä teen?! :'(
Millaisia kokemuksia teillä on esim. jäähypenkistä? Sitä olen pari kertaa kokeillut mutta minulla ei meinaa kärsivällisyys riittää siinä kun tyttö ottaa hatkat jäähyltä ja nauraa päälle..